Uuden lyijyhaulikiellon esinäytös
26.10.2022
Helmikuusta 2023 alkaen lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla tulee olemaan kiellettyä. Taustatiedoksi on hyvä muistaa, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria, eli kolmannes maapinta-alasta. Suomi on yksi Euroopan turverikkaimmista maista ja siten vaikutukset Suomeen ovat merkittävät.
Ennen kuin edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään. Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin vuosikymmeniä sitten ja esimerkiksi ampumaradan perustamiseen tarvitaan jo nykyisinkin kattava ympäristölupa, jota aidosti myös valvotaan. Ympäristölupa vaaditaan miltei kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta.
Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä.
Käsillä oleva ehdotus sisältää kuitenkin teemoja, jotka on otettava erittäin vakavasti ja joihin tulevan hallituksen vaikuttamista tarvitaan. Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysistä vastaava komitea ja riskinarviointikomitea tulevat antamaan lopullisen tekstinsä vuoden 2023 alussa (Q1). Komissio tulee tämän jälkeen laatimaan oman esityksensä, jonka tulee olla valmis kolmen kuukauden sisällä. Aikataulullisesti tärkeä vaikutustyö tulee lankeamaan seuraavan hallituksen vastuulle.
Vaikka valmisteilla olevassa ehdotuksessa suljetaan esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, on ehdotuksella vaikutuksia ampumaratoihin ja aseenkäsittelyn harjoitteluun. Esimerkiksi tilanne ampuratojen kanssa on otettava todesta. Maanpuolustuskyky, reserviläistoiminnan sekä harjoittelun kannalta keskeiset ampumaradat ja huoltovarmuus on huomioitava mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä.
Luonnosvaiheessa olevassa esityksessä esitetään erityisen tiukkoja ympäristövaatimuksia haulikko- ja kivääriradoille. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 prosenttia ammutusta lyijystä. Kivääriratojen, joissa käytetään lyijyammuksia, tulisi asettaa lyijynkerääjät tai tiukkojen vaatimusten mukaiset hiekkavallit. Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa ja esimerkiksi poliisihallituksen lausunnon mukaan vaatimusten täyttäminen tulee olemaan erittäin kallista. Tämä johtaisi todennäköisesti siihen, että huomattava määrä kolmansien osapuolten ampumaradoista lopettaisi toimintansa.
Tärkeä kysymys on myös se, miten tulevat vaatimukset tulisivat vaikuttamaan esimerkiksi sovellettuun reserviläisammuntaan (SRA), jossa toiminta tapahtuu pääosin maastossa, josta lyijyn kerääminen on miltei mahdotonta. Toinen kysymys on esimerkiksi poliisin, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien henkilökunnan vapaa-ajalla tapahtuva harjoittelu. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja aina tarvittavaa harjoittelua ei ole mahdollista suorittaa viranomaisten omilla ampumaradoilla.
Nykyisellään Euroopan parlamentin ja neuvoston REACH-asetus (1907/2006) jättää kuitenkin tilaa reserviläistoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen sisällyttämisestä uusien rajoituksien ulkopuolelle.
Asetuksen artikla 2.3. toteaa, että jäsenvaltiot voivat sallia vapautukset tämän asetuksen noudattamisesta erityisissä tapauksissa tiettyjen aineiden osalta sellaisenaan, valmisteessa tai esineessä, jos se on tarpeen maan puolustuksen vuoksi. Tämä kyseinen kohta tulee ottaa vaikuttamistyön kärkiviestiksi ja huomioon mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä. Tulevan hallituksen on varmistettava, että muotoilu on mukana uudessa ehdotuksessa ja kattaa samalla kaiken reserviläistoiminnan ja harjoitteluun tähtäävään ampumaratatoiminnan. Lienee sanomattakin selvää, että tässä maailmanajassa ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta.
Arvostan suuresti unionin virastoja ja tutkimustyötä, mutta välillä on aiheellista esittää myös kritiikkiä. Esityksessä muun muassa todetaan, että noin yli miljoona lasta on alttiina lyijyn myrkyllisille vaikutuksille riistalihan kulutuksen vuoksi ja tämä aiheuttaisi heille haittaa neurologisen kehityksen saralla. Olen tiedustellut kemikaalivirastosta taustatietoa kyseiselle tutkimukselle, mutta en ole vielä saanut kattavaa tietoa siitä, mihin kyseinen väite perustuu.
Käsillämme on nyt uuden lyijyhaulikiellon esinäytös ja vaikuttamisen pelimerkit ovat asettumassa pöydälle. Olen itse tehnyt vierailun Euroopan kemikaalivirastoon ja painottanut viraston johdolle suomalaisia erityispiirteitä. Varsinainen näytös nähdään komission päässä, jahka sen lopullinen esitys on valmistunut. Vaikuttamisen paikka alkaa olla käsillä.
Kolumni on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.
