Unohtiko komissio ydinvoiman roolin energiakriisissä?
2.10.2022
Pitkän aikavälin panostukset vihreään energiaan eivät yksinään ratkaise nykyisiä ongelmia, kirjoittaja sanoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen avasi syyskuun alussa unionin poliittisen syksyn perinteisellä Unionin tila –puheellaan Strasbourgissa.
Puheessa hän linjasi komission tavoitteita sen kauden lähestyessä loppuaan ja kevään 2024 eurovaaleja. Puhetta leimasi oletetun mukaisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta keskeisimpänä käteen jäi ratkaisujen ja konkretian puute.
Eurooppaa uhkaa tulevana talvena ennennäkemätön energiakriisi, ja historiallisen epävarmuuden ajassa tarvitaan yhteinen eurooppalainen strategia. Komission tämän kauden keskeisiä projekteja energian saralla ovat olleet Fitfor55-ilmastopaketti ja unionin ohjaaminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä REpowerEU –ohjelman myötä. Myös puheessaan von der Leyen korosti fossiilisista irrottautumisen olevan tie vähentyvään riippuvuuteen Venäjästä.
Akuuttia kriisiä pitkän aikavälin panostukset vihreään energiaan eivät kuitenkaan yksinään ratkaise. Esimerkiksi ydinvoiman rooli energiakriisin ratkaisussa vaikuttaa komissiolta unohtuneen: panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa. Tämän esimerkiksi Saksa tuntuu tosiasiassa unohtaneen, vaikka onkin ilmoittanut joustavansa ydinvoimasta luopumisen suhteen. Realismia olisi myös unionin tasolla tarkastella ilmastopaketin kunnianhimoisuutta uudelleen nyt tilannekuvan muututtua.
Energiapulan lisäksi myös ruokakriisin ratkaisut jäivät uupumaan. Sota heijastuu kasvaneina lannoitekustannuksina ja hintoina Eurooppaan, mikä puolestaan ajaa maatalousyrittäjiä yhä tiukempaan ahdinkoon. Tämä tulee näkymään ruoan hinnoissa vielä pitkään, mikäli nyt ei toimita. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilanteen valossa. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.
Venäjän suhteen komission viesti oli vahva, ja von der Leyen vahvisti puheessaan EU:n vahvan tuen Ukrainalle. Olisin kaivannut komissiolta vahvempaa linjausta unionin yhteisen puolustuksen tulevaisuudesta: turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa yhä epävarmemmaksi EU:n tulee tehdä panostuksia myös yhteisen puolustuksen vahvistamiseen. Tämä osoittaisi, että unioni ottaa kansalaisten kasvaneet turvallisuushuolet vakavasti, ja vastaa Venäjän kasvaneeseen uhkaan uskottavasti.
Tulevana talvena kriisi koskettaa jokaista eurooppalaista, ja siksi kansalaisten ja yritysten kestokyvystä on nyt pidettävä erityisesti huolta. Huolestuttavaa on, että nämä kriisit ovat olleet komission tiedossa jo kuukausia, mutta ratkaisut loistavat silti poissaolollaan.
Kokonaisvaltaisen strategian puute näkyy esimerkiksi viisumikysymyksessä, jossa unioni ei ole onnistunut pitkälläkään varoitusajalla valmistelemaan yhtenäistä toimintamallia. Strategiattomuus johtaa tilanteeseen, jossa unioni näyttäytyy heikkona ja tulevaisuus epävarmana – ja juuri tätä Venäjä haluaa.
