Tutkimusrahoituksen tärkeys EU:ssa, Akavalainen
11.7.2016
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 6.7. oma-aloitemietinnön EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tarkoituksena on vaikuttaa komission syksyllä tulevaan ehdotukseen.
Parlamentti pisti nyt paperille vaatimuksensa siitä, että tutkimukseen tai koulutukseen tarkoitettuja varoja ei saa leikata. Lisäksi vaaditaan näihin määrärahoihin, pääasiassa Euroopan strategisen investointien rahaston (ESIR) vuoksi, tehtyjen leikkausten kompensoimista. Muuten EU ei tule saavuttamaan vuodelle 2020 asettamiaan työllisyyteen, tutkimukseen, ilmastonmuutokseen, kestäviin energiamuotoihin, koulutukseen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä tavoitteitaan.
ESIR:llä on edelleen minun ja parlamentin poliittinen tuki, mutta rahan pumppaaminen talouteen parhaassakin tapauksessa vain lieventää oireita. Tutkimus ja innovaatiot ovat käytännössä ja pidemmällä tähtäimellä ainoa keino vastata EU:ta lähivuosina kohtaaviin haasteisiin: työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn, väestön ikääntymiseen jne.
Tämän komissiokin on ottanut lähestymistavakseen ensi vuoden budjettiesityksessään. Vaikka siinä edelleen suunnataan merkittäviä resursseja siirtolaiskriisin hoitoon, niin tulevaisuuteen satsataan myös tutkimusrahoituksen muodossa. Toinen suuri painopiste onkin kasvun tukeminen paremman huomisen toivossa. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä siihen ollaan suuntaamassa 74,6 miljardia euroa kun viime vuonna vastaava summa oli 69,8 miljardia. Horisontti 2020 -ohjelmaan esitettiin 10,6 miljardia ja Erasmus+ -ohjelmaan kaksi miljardia euroa.
Varsinaisten tutkimustulosten ja sitä kautta syntyvien parannusten lisäksi rahoituksen tarkoituksena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä ja välttää tarpeetonta tutkimuksen toistamista. Kilpailulla pyritään varmistamaan myös se, että parhaat projektit saavat rahoitusta.
Tutkimuksen saama rahoitus riippuu huippuosaamisen lisäksi usein myös sen eteen tehdystä myyntityöstä. Komission virkamiehiä ja muita tahoja tapaamalla voi parhaassa tapauksessa varmistaa sen, että seuraavana vuonna ohjelmasta löytyy juuri omalle tutkimusprojektille suunnattu rahoitushaku.
EU:n budjetti on tiukoilla eivätkä jäsenvaltiot siihen ensi vuonnakaan ole innokkaasti syytämässä rahaa. Nyt tehdään tiukkoja laskelmia siitä, kuka on saanut ja maksanut mitäkin. Toivon todella, että suomalaiset aktivoituvat entisestään hakemaan tutkimusrahoitusta. Käytännön vinkkejä tähän on ainakin kaksi; kynttilä pitää ottaa kokonaan pois vakan alta, eli suomalaiskansallinen kainostelu ja vaatimattomuus pitää jättää Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Toiseksi kannattaa miettiä rahoituksen tuomat synergiaedut mahdollisimman luovasti ja pitkälle.
Rahoitusmahdollisuuksien aktiivinen käyttö on ainoa tapa varmistaa niiden jatkuminen. Meillä on vastassamme sen kokoluokan haasteita, että niiden ratkomiseen tarvitaan parhaat aivosolut.
Toivon todella, että suomalaiset aktivoituvat entisestään hakemaan tutkimusrahoitusta.
Julkaistu Akavalainen-verkkolehdessä 11.07.2016
