Ajankohtaista

Turvallisuuspolitiikkaa pitää tehdä ajassa, Uusi Suomi

17.4.2015

Puoluejohtajien TV-tentit ovat osoittaneet, että ulkopolitiikasta keskusteleminen on Suomessa edelleen tabu.

Sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä arvostelivat MTV:n pääministeritentissä keskiviikkona puolustusministeri Carl Haglundin (r.) yhdessä muiden pohjoismaisten puolustusministereiden kanssa kirjoittamaa lausuntoa, jossa Venäjä todettiin uhaksi.

”On turha provosoida. Haglundin allekirjoittama kirjoitus ei ollut viisas”, Juha Sipilä sanoi pääministeritentissä.

”En olisi sanonut, että Venäjä on sotilaallinen uhka”, sanoi vuorostaan Antti Rinne.

Toista linjaa edusti kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb, jonka mielestä Suomen on voitava tunnustaa tosiasiat sen suhteen, miten Venäjä on toiminut.

Suomi on monilta osin tienhaarassa seuraavalla vaalikaudella. Seuraava hallitus joutuu ratkaisemaan, tekeekö se rankkoja päätöksiä leikkauksista ja työmarkkinoiden uudistuksista, joilla Suomi käännetään pois Kreikan tieltä. Toisaalta Suomen täytyy ratkaista, aikooko se olla tulevaisuudessa tiiviisti kytkeytyneenä läntiseen maailmaan, vai ajautuuko se jälleen harmaalle vyöhykkeelle läntisen maailman ja Venäjän kiristyneiden suhteiden välissä.

Ulkopolitiikkaa pitää mielestämme tehdä ajassa ja erityisesti ajoissa tosiasiat tunnustaen.

Tämän ymmärsivät historiamme suurmiehet, kuten Juho Kusti Paasikivi ja marsalkka C.G.E. Mannerheim, jotka halusivat kytkeä Suomen länteen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ulkopoliittinen liikkumatila oli kuitenkin rajoittunut. YYA-sopimuksen myötä Neuvostoliiton näkemykset oli otettava huomioon päätöksenteossa, mutta silloinkin Paasikiven politiikka tähtäsi siihen, että Suomella pysyisi itsenäinen liikkumatila. Tavoite oli Suomen kytkeminen osaksi läntisiä järjestelmiä, ja Suomi onnistui luovimaan haastavassa tilanteessa.

Nyt Suomi on poliittisesti täysin integroitunut länteen Euroopan unionin jäsenyyden myötä. Suomella on nyt vapaus tehdä politiikkaa ja ilmaista näkemyksensä ilman, että itänaapurin tunteet pitäisi ottaa kaikissa sanavalinnoissa huomioon. Jos luovumme tästä vapaudesta pelon tähden, alamme luovuttaa pois ulkopoliittista liikkumatilaamme vapaaehtoisesti.

Se ei ole tosiasioita tunnustavaa politiikkaa. Itse asiassa se ei ole politiikkaa lainkaan, vaan pelkkää päättämättömyyttä.

Venäjä on viime vuodesta lähtien rikkonut eurooppalaisen rauhan pelisääntöjä, jotka määritettiin 40 vuotta sitten ETYK-kokouksessa Helsingissä. Venäjä on loukannut naapurimaansa, Ukrainan, alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta valloittamalla siltä sotilaallisesti Krimin niemimaan ja osallistumalla Donetskin ja Luhanskin alueiden irrottamiseen Ukrainan laillisen hallituksen vallasta.

Tästä Euroopassa vallitsee laaja yksimielisyys lukuun ottamatta Venäjä-mielisiä tahoja äärioikealla ja -vasemmalla.

Euroopan geopoliittisen tilanteen pitäisi olla kaikille selvä: kylmä sota on tehnyt paluun kovalla rytinällä. Neuvostoliiton määräysvallassa olleet entiset itäblokin maat ymmärsivät varautua mahdollisiin idästä tuleviin uhkiin liittymällä puolustusliitto Naton jäseniksi niin pian kuin mahdollista.

Nämä maat mukaan lukien sellaiset läntiset, kehittyneet, demokraattiset ja ihmisoikeuksia kunnioittavat maat kuten Norja, Saksa, Ranska ja Tanska ovat Nato-maita. Itse asiassa 22 Euroopan unionin 28 maasta on sitoutunut puolustamaan toisiaan yhdessä Naton kautta.

Suomi kuuluu poliittisesti länteen, mutta sotilaallista suojaa ei ole. Se tarkoittaa, että lännen ja Venäjän välien kiristyessä Suomi on ensimmäisenä vaaravyöhykkeellä. Olemalla Naton ulkopuolella Suomi ei suojaudu näiltä ristiriidoilta, vaan päinvastoin – on niiden ristiriitojen todennäköisin ensimmäinen uhri.

Suomen täytyy olla valmis tekemään tarvittaessa nopeastikin ratkaisevia päätöksiä. On haavemaailmassa elämistä, jos kuvittelemme, ettei tilanne tulevaisuudessa voisi kiristyä entisestään. Venäjä ei ole aikeissa luopua Krimistä. Venäjä ei tunnusta osallisuuttaan Itä-Ukrainan tilanteen horjuttamiseen. Tämän Venäjän presidentti Vladimir Putin teki varsin selväksi televisioidussa puheessaan torstaina.

Meidän pitää olla valmistautuneita tilanteeseen, jossa lännen ja Venäjän välit kiristyvät entisestään. Meidän pitää olla valmistautuneita tilanteeseen, jossa Venäjä päättää testata läntisen maailman järjestyksen perusteita tarkoitti se sitten Euroopan unionin yhtenäisyyttä tai jopa Naton viidennen artiklan pitävyyttä.

Mielestämme kansalaisilla on oltava vaaleissa oikeus rehelliseen ulkopoliittiseen tilannekuvaan ja tieto siitä, minkälaisia ratkaisuja tulevat kansanedustajat ovat valmiita tekemään.

Suomen pyrkimyksenä tulee mielestämme olla liittyminen Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista. Tämä tavoite ei voi onnistua ikinä, ellei tavoitteelle ensin löydy Suomen eduskunnasta riittävä enemmistö.

Jos vastaukset suhteessa Suomen ulkopoliittiseen linjaan ovat poliitikoilla epäselviä, kansalaisilla ei voi olla tietoa siitä, minkälaisiin ratkaisuihin ryhdytään tiukan paikan tullen.

 

Julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa 17.4.2015 yhteisblogina Francis McCarronin kanssa

McCarron on Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Hämeen vaalipiirissä. www.frane.fi