Tuottajalle kunnon hinta, Maaseudun Tulevaisuus
2.5.2014
Elintarvikeketjun reiluus on ollut jo paljon esillä. Onko tuottajien asema reilu? Ovatko kaikki käytännöt reiluja? Vastaus on helppo: eivät ole.
Tilanne, jossa tuottajat ajetaan nurkkaan, koska heillä ei ole mahdollisuutta valita tuotantonsa ostavia liikekumppaneita, ei voi jatkua.
Kyseessä on Euroopan-laajuinen ilmiö. Komissio järjesti viime vuoden alkupuolella julkisen kuulemisen elintarvikeketjuun liittyvistä epäreiluista käytännöistä. Komissioon toimitetusta yli tuhannesta vastauksesta käy selvästi ilmi, että epäreiluja käytäntöjä esiintyy – välillä suoranaista sikailuakin.
On siis selvää, että Euroopasta löytyy hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä yritysten välisessä elintarviketoimitusketjussa. Epäselvää on vain mitä asialle tehdään.
Komissio lupasi kuulemisen jälkeen tutkia asiaa ja esittää toimia, joilla epäreilut käytännöt voitaisiin saada kuriin. Tämän piti tapahtua jo viime vuonna, mutta mitään ei ole kuulunut. Ei esityksiä, ei vaikutusanalyysejä. Ei mitään, millä Euroopan parlamentti olisi saanut työkalun taistella epäreiluja käytäntöjä vastaan.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää maataloustuottajiin, jotka eivät pysty varastoimaan tuotantoaan pitempiä jaksoja. He eivät pysty pitkittämään neuvotteluja, jotta voisivat saada paremmat ostoehdot.
Kyseessä ovat suomalaisten viljelijöiden oikeudet. Elintarvikeketjun reiluus on tärkeä osa Suomen maatalouden tulevaisuutta, jos haluamme sen taata. Asia on mielestäni niin tärkeä, että olen lähettänyt komissiolle virallisen pyynnön selvittää, miksi mitään toimenpiteitä ei ole esitetty ja mikä on viivytyksen taustalla. Kyllä annetuista lupauksista täytyy pitää kiinni.
Kysyin sisämarkkinoista vastaavalta komissaarilta Michel Barnierilta seuraavat kysymykset: aikooko komission jäsen Barnier pitää kiinni lupauksistaan? Miksi asia on kestänyt näin kauan? Mitä toimenpiteitä komissio tulee esittämään, joilla saadaan hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt loppumaan?
Mitä tahansa komissio tulevaisuudessa esittääkään, EU ei tule jatkossa määräämään kuinka paljon kullekin osapuolelle elintarvikeketjussa tulisi maksaa, eikä asettamaan vähimmäishintoja. Selkeät väärinkäytökset tulisi kuitenkin voida kitkeä pois.
Yhtenä ratkaisuna on esitetty eurooppalaisen elintarvikeasiamiehen toimen perustamista. Tälle taholle voisi valittaa hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä ja puolueeton elintarvikeasiamies antaisi suosituksia toimenpiteistä ja ratkaisisi riitatilanteita. Näin ainakin suurimmat väärinkäytökset tulisivat julki ja kansalliset päätöksentekijät voisivat puuttua tilanteeseen.
Maataloustuottajat ovat tällä hetkellä niin ahtaalla, että eurooppalaisen ruoan tulevaisuus täytyy turvata aktiivisin toimin. Komission vastaus tältä osin tulee siis olemaan joko mielenkiintoinen linjaveto – tai viivästystaktiikan jatko-osa.
Maatalous kun on kuitenkin myös elinkeinon harjoittamista ja yrittämistä. Siinä missä tuet saavat paljon huomiota, meidän pitää myös varmistaa, että koko toimintaympäristö on oikeudenmukainen. Reilua kauppaahan me Euroopassa haluamme harjoittaa, eikö niin?
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.5.2014.
