Tunneli Tallinnaan: Selvittäkää edes sen hinta, Aamulehti
16.4.2013
Pääkaupunkiseudun kehittämisestä keskusteltaessa puhutaan usein metropolimallista, jonka avulla voitaisiin luoda taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset alueen pitkäjänteiselle kehitykselle ja kasvulle. Metropolialueeseen kuuluvilla kunnilla olisi mahdollisuus toimia koko alueen edun mukaisesti, kilpailematta toistensa kanssa.
Tätä kautta saisimme mahdollisuuden toteuttaa myös käytännön tasolla niitä suunnitelmia, jotka mahdollistavat paremman ja taloudellisesti kestävämmän metropolin rakentamisen.
Samalla meidän pitäisi pystyä katsomaan vielä kauemmas tulevaisuuteen. Metropolimalli itsessään on vain yksi avain kasvuun. Visiot pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta on syytä ulottaa myös Suomenlahden toiselle puolelle; Helsingin olisi luontevaa avata yhä tiiviimmät suhteet myös Tallinnan suuntaan.
Pääkaupunkiseudun luonnetta ja rakennetta määrittää vahvasti meren läheisyys, mutta juuri tästä syystä tulevaisuuden metropolin laajenemissuunta on hyvin rajoitettu. Tämä aiheuttaa haasteita, kun kasvulle on kuitenkin kiistatta kysyntää.
Fyysisen kasvun rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, mutta kaupungin talouskasvun osalta yhteyksien parantaminen Tallinnan suuntaan avaa joukon uusia mahdollisuuksia. Kysyntään on kuitenkin vaikea vastata perinteisin keinoin. Laivaliikennettä voi lisätä ennestään ruuhkaisella Suomenlahdella vain rajoitetusti.
Yksi EU:n liikennepolitiikan mielenkiintoisimpia ajankohtaisia aiheita on Rail Baltica -projekti, unionin osittain rahoittama huippunopea junarata Berliinin ja Tallinnan välillä. Varsovan, Kaunasin ja Riian kautta kulkeva rata tulee yhdistämään Baltian maat Keski-Euroopan markkinoihin tehokkaasti, nopeasti ja ympäristöystävällisesti. Nykyisellä aikataululla radan uskotaan olevan valmis vuoteen 2023 mennessä.
Projekti auttaa siirtämään rahtia pois maanteiltä, laskien hiilidioksidipäästöjä ja nopeuttaen samalla matka-aikaa huomattavasti. Merkittävää on myös täysin uusien markkinoiden avautuminen yrityksille, joille Keski-Euroopan ydinalueet ovat radan valmsitumiseen asti liian kaukana.
Nykyisessä suunnitelmassa Helsinki liittyy rataan vain lauttayhteyden avulla. Tulevaisuuden vaihtoehtona on esitetty myös Suomenlahden ali kulkevaa tunnelia, joka yhdistäisi kaupungit ja jatkaisi huippunopeaa rataa Helsinkiin asti.
Tähän asti vaikuttajista ja päättäjistä vain harva, päällimmäisenä ylipormestari Jussi Pajunen, on avoimesti tukenut tunnelin rakentamista.
Tunnelin rakentaminen on teknisesti täysin mahdollista. Toistaiseksi keskustelua on toppuuteltu vetoamalla siihen, ettei tunneli kuitenkaan ole lähitulevaisuuden kysymys. Tämä on kuitenkin juuri se syy, miksi keskustelu tunnelista ja sen mukanaan tuomista hyödyistä pitää käydä nyt, eikä tulevaisuudessa.
Toinen esille nostettu huolenaihe on tunnelin hintalappu. Keskustelu kustannuksista on kuitenkin toistaiseksi hankalaa, koska hinta-arviot vaihtelevat huomattavasti. Alhaisimmat arviot noin 80 kilometriä pitkän tunnelin louhimisesta alkavat 3-4 miljardista eurosta. Toiset puhuvat 70-80 miljardista. Kokoajan kehittyvällä teknologialla noin 7 miljardin euron kustannus pelkän tunnelin puhkaisemiseksi saattaisi olla realistinen arvio.
Virallinen arvio tunnelin loppusummasta on syytä selvittää. Liikenneprojektiksi kustannus on jokatapauksessa suomalaisella mittapuulla poikkeuksellisen suuri. Rahoitus pitää olla mahdollista järjestää elinkaarimallilla, jossa myös yksityisillä tahoilla olisi suuri vastu hankkeen toteuttamisesta. Toistaiseksi tuntemattomilla kustannuksilla pelottelu ei saa olla syy idean hautaamiseen. Itse keskustelu ei maksa mitään.
Metropolialueen tulevaisuutta suunniteltaessa hyväksytään yleisesti ajatus, että liike-elämälle on tarjottava mahdollisuus houkutella riittävän laaja-alaisesti osaavia työntekijöitä, pääomaa ja kasvumahdollisuuksia.
Tunneli ja ratayhteys Keski-Eurooppaan vastaisi juuri näihin tarpeisiin. Projetki maksaa itsensä takaisin, jos tarkasteltava aikaväli on riittävän pitkä. Tämän aikavälin tulee kuitenkin olla sekä realistinen että kannustava.
Metropoliaulueen kehittämisen on jatkuttava kaukonäköisenä ja rohkeana. Tunneliyhteys Tallinnaan ja Rail Balticaan olisi ratkaisu, joka palvelisi koko aluetta ja sen kasvutarpeita lukemattomien vuosikymmenten ajan. Tämän kokoluokan hankkeen mahdollisuuksista ja puutteista on tarpeen keskustella avoimesti ja kattavasti ennen päätöksen tulemista ajankohtaiseksi.
Julkaistu Aamulehdessä 16.4.2013.
