Tulevaisuus on valoisa, jos niin haluamme, IL-blogi
27.10.2016
Kuljemme jatkuvasti kriisistä toiseen eikä loppua näy. Vapaakauppaneuvottelut, kansanäänestykset, Venäjä, Turkki, siirtolaiskriisi, terrorismi – näin alkajaisiksi. Mikään ei ole mennyt ihan putkeen. Nämä vaikeudet voidaan kuitenkin ylittää yhteistyötä syventämällä ja integraatiota tiivistämällä.
EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus on vain viimeisin esimerkki. Neuvottelut pysähtyivät, koska paikalliset belgialaiset poliitikot eivät uskaltaneet hyväksyä epäluuloa herättänyttä CETA-sopimusta.
Valloniassa pelätään, että kauppasopimuksen seurauksena alueen teollisuus häviäisi kokonaan. Ikävä totuus on, että vanhan maailman tehtaat taitavat kuolla siellä joka tapauksessa.
Kiihtyvien muutosten keskellä elävien ihmisten hätä on todellista. Sitä pitää kuunnella ja ymmärtää. Mutta sisäänpäin käpertyminen ei ole mikään ratkaisu.
Jatkuvat kriisit lietsovat ymmärrettävästi epävarmuutta tulevaisuudesta. Ennen pitkää pelko ja turhautuminen löytävät tiensä meidän jokaisen ajatuksiin. Näin on jo käynyt ympäri Eurooppaa.
Ja seuraukset näkyvät. Ongelmiin etsitään lähes pelkästään kansallisia ratkaisuja ja monet haluavat myös purkaa Euroopan integraatiota. Lyhyellä tähtäimellä saavutettavat paikalliset hyödyt halutaan maksimoida keinoilla millä hyvänsä.
EU on sen luoman vakauden ja hyvinvoinnin valossa menestystarina. Yhteistyön syventäminen varmasti jatkaisi tätä kehitystä myös tulevaisuudessa. Mutta hidas talouskasvu, työttömyys, populismi, euroskeptisyys ja maahanmuuttovastaisuus ajavat poliitikkoja toisenlaisiin ratkaisuihin.
Protektionismin perään haikaileminen on kuitenkin epärehellistä. Poliitikkojen pitäisi toimia juuri päinvastaisella tavalla. Meidän pitäisi luoda kuva tulevaisuudesta ja löytää keinot sen saavuttamiseksi. Tehdä yhteistyötä vapauden, demokratian, markkinatalouden ja oikeusvaltion eteen.
Globalisaatiosta voi olla montaa mieltä, mutta sen olemassaolo on kiistatonta. Kauppasopimukset ovat juuri se keino, jolla voimme hallita sitä ja vaikuttaa seurauksiin. Varmistaa, että myös Caterpillarin ja Anttilan työntekijät löytävät töitä tulevaisuudessa. Vapaakauppa on lisännyt hyvinvointia, myös kehittyneissä maissa, ja vähentänyt köyhyyttä. Tästä vallitsee maailman taloustutkijoiden keskuudessa laaja yhteisymmärrys.
Ihmiset, tavarat ja ideat ovat tupanneet liikkumaan yhä kiihtyvällä tahdilla historian edetessä. Kehityskulku tuskin pysähtyy CETA:n tai edes TTIP:n vastustamiseen.
Julkaistu IL-blogissa 27.10.2016
