Ajankohtaista

Tulenkantajan paikka auki, Nykypäivä

8.2.2013

Pyydän anteeksi heti kättelyssä. Minulla ei aina ole diplomatia kohdallaan. Tämä on jo toinen kerta reilun puolen vuoden kuluessa tällä palstalla, kun kohtelen eurooppalaisen suurvallan päämiestä kaltoin. Ja kyseessä on vieläpä sama mies.

Ranskan presidentti Francois Hollande puhui tiistaina Euroopan parlamentille. Jos minä puhuisin samalla innostuksen köyhyydellä Turun torilla ensi vuoden eurovaaleissa, voisin olla varma että äänet menisivät muiden puolueiden plakkariin.

Hollande puhui Strasbourgissa latteuksia. Hän julisti, että ”Euroopan täytyy valita uusi tie”, mutta unohti kertoa, mikä se tie on – ja miten sitä kuljetaan.

Nyt on tosi kyseessä. Me kaikki tiedämme, että Euroopan unionin integraatio ei ole ensi jouluna pukin toivelistan kärkipäässä. Ja tiedämme jo senkin, millaisilla teemoilla vuoden 2014 vaaleja viritetään. Perussuomalaisten lähes varma eurovaaliehdokas Timo Soini on jo peräänkuuluttanut kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä. Ei ole vaikea arvata, millaisella retoriikalla EU-kriittiset voimat aikovat vaaleihin käydä. Ja täytyy muistaa, että siinä rintamassa perussuomalaiset eivät tule olemaan yksin.

Valtaa tullaan kansan edessä vaatimaan ”takaisin Brysselistä Suomeen”. Jo pidemmän aikaa useampikin täysjärkinen tuttavani on tuskaillut, miten tähän koohotukseen pitäisi vastata. Tässä tulee henkilökohtainen vastaukseni.

En näe mitään muuta mahdollisuutta kuin puhua sydämen ja järjen kaanonissa. Niinhän me aina vaaleissa teemme. Turun torilla pitää kertoa, kuin kyse olisi omasta hengestä, että Suomelle on äärimmäisen tärkeää olla osa eurooppalaista liittoa. Siitä yksinkertaisesta syystä, että 5 grammaa painaa Euroopan ja maailman näyttämöllä paljon vähemmän kuin puoli kiloa. (Yksi gramma vastaa miljoonaa ihmistä)

Meidän tehtävämme on kertoa väsymättä ihmisille, mikä on Euroopan yhdentymisen historiallinen merkitys pienen valtion näkökulmasta. Samalla meidän tehtävämme on tehdä EU:ssa hyvää ja isänmaallista työtä, yhdessä muiden kanssa.

Miksi vaahtoan ensi vuoden kevään asetelmasta, kun tämänkin vuoden kevät on vielä syvällä routamaassa? Siksi, että ensi vuoden kevään siemeniä kylvetään jo täyttä päätä. Monissa viime kuukausien ja vuosien EU-poleemisissa lannanheitoissa on ihan oikeasti tosi kyseessä. Ympäri Eurooppaa löytyy yhä kasvava porukka, jolle EU:n hajoaminen (lue: oman kotimaan irtoaminen) on kuin toiveuni.

Ihan kohta Suomessakin kysytään, haluatko olla in vai out? Silloin tarvitaan tulenkantajia.

Julkaistu Nykypäivässä 8.2.2013.