20.4.2020
Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa EU:n tulevaisuudesta koronakriisin jälkeen.
Katso video täältä>
Euroopan unionia tarvitaan nyt ja jatkossa ratkomaan pandemian aiheuttamia ongelmia. Kriisi voidaan ratkaista vain yhteistyöllä, ja esimerkiksi suojavarustehankintoja, lääkekehitystä ja rajaratkaisuja on järkevää koordinoida yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Yksin meidän ei kannata tässä jäädä.
5.3.2020
Vieraana Ylen A-Talkissa. Kreikkaa on tuettava sen toimissa turvata EU:n ulkoraja Turkin yritykseltä käyttää turvapaikanhakijoita painostuksen välineenä. Tässä pyritään koettelemaan EU:n yhtenäisyyttä. Tivasin vastausta siihen, miten Suomen hallitus toimisi, jos Venäjä masinoisi rajallemme samanlaisen ihmismäärän? Vastausta en saanut, mutta mielestäni on selvää, että Suomen tulisi toimia Kreikan tavoin ja sulkea itäraja.
Painostukselle ei tule alistua.
Ilmestynyt Yleisradiolla 05.03.2020. Voit katsoa koko ohjelman täältä >
16.1.2020
EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen.
Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.
Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa).
28.5.2019
Ajoin EU-vaalikampanjani aikana 11 000 kilometriä ja tapasin yhtä monta ihmistä Suomen toreilla ja turuilla. Yksi asia nousi tapaamisissa aina esiin: äänestäjät eivät tiedä parlamentista mitään eivätkä pääse käsitykseen siitä, mitä meppi tekee. Olen 11 000 kertaa tämän kevään aikana selittänyt, miten EU:n päätöksenteko toimii ja miten yksi suomalainen meppi voi vaikuttaa suuriin asioihin, jos osaa.
Työskentelin Ylen TV-uutisten ulkomaantoimituksen päällikkönä vuosina 1997-2002. Olin Ylen kirjeenvaihtajana Washingtonissa 2002-2006. Olin A-studiossa toimittajana monta vuotta. Kaikkiaan Yle-vuosia on takanani yli 20. Uskallan väittää, että talo on minulle tuttu ja tiedän sen vahvuudet ja heikkoudet.
Ylellä on kaksi vahvuutta: Ylen kokeneet toimittajat ja loistava tekniikka. Vetäessäni TV-uutisten ulkomaantoimitusta tai Washingtonin konttoriamme näin kerta toisensa jälkeen, miten Ylen toimittaja kestää kansainvälisen vertailun koska tahansa. Ylen kuvaajat ja tekninen osaaminen olivat nekin loistavaa tasoa. Ylen ongelma on se, että keskittyessään organisaatiomuutoksiin ja väliportaan johdon uudelleenjärjestelyihin, pääasia unohtuu. Ylen parasta osaamista on asioiden kertominen silloin kuin on asioiden kertomisen aika.
Seuraan joka päivän Ylen uutistarjonnan Ylen nettisivulta. Huomaan Ylen lähteneen klikkien jahtaamisen tielle niin, että samassa salaatissa uivat hallitukset, nälänhädät, alapäät ja joskus myös yläpäät. On päiviä, jolloin Ylen uutistarjonnan pääsivulla on pari uutista ja parikymmentä juttua mindfullnesista. Sinänsä mindfulness ei ole mitenkään huono asia, mutta Ylen tehtävä ei ole ensisijaisesti palvella mindfullness -maailmaa, koska se maailma tulee palveltua muissa lähteissä paremmin. Ylen vahvuus on uutis- ja ajankohtaisosaaminen, joka hukkuu sälän alle. Kun Yle hakee epätoivon vimmalla nuoria kuluttamaan Yleä, Yle unohtaa, että myös nuoret ovat kiinnostuneita hyvin tehdystä uutistyöstä – alapään kuviot nuoret löytävät ihan muualta kuin Ylen kanavilta.
Me päätämme Euroopan parlamentissa karkeasti puolesta Suomen lainsäädännöstä. Kun pidämme täysistunnon aikaan vakituisen lehdistötilaisuuden toimittajille, huomaan, että Ylen toimittaja on paikalla korkeintaan joka toisella kerralla. Siis muutaman kerran vuodessa.
Tällä nyt päättyvällä kaudella Ylen toimittaja kysyi minulta mitään kameran edessä 5 kertaa. Eli kerran vuodessa, josta katsojille asti päätyi yhteensä 1 minuutti materiaalia viittä vuotta kohti. Verrokkina tähän esimerkiksi Politicon toimittaja, joka soitti minulle joka viikko. Puhuin BBC:lle useammin kuin Ylelle, koska kansainväliset toimittajat halusivat saada tietoa päätöksistä vaikutusvaltaiselta mepiltä.
Veronmaksajien oikeus on saada tietää, mitä meppi tekee. Ylellä pitäisi olla viikottainen Brysselin katsaus, jossa joka viikko kerrottaisiin ne asiat, joilla on Suomen kannalta merkitystä. Tämä korostuu eritoten EU-puheenjohtajakautena, mutta on aivan yhtä tärkeää kaikkina aikoina, koska EU:n systeemissä parlamentti on yhtä tärkeä lainsäätäjä kuin jäsenmaiden neuvosto. Mepit varmasti avaavat Ylelle työtänsä ja tekemisiään, jos niistä halutaan ihmisille kertoa.
Euroopassa on menossa muutoksen aika, jossa ääriliikkeet nostavat aaltoja ja meidän täytyy olla valppaina Euroopan vakauden edessä. Tästä syystä ihmisten oikeus saada tietoa Brysselistä on tärkeämpää kuin koskaan.
Julkaistu IL-blogissa 28.5.2019.
27.5.2019
Toimittajataustainen 58-vuotias europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) haluaa tiivistää EU:n yhteistyötä muun muassa puolustuspolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikassa. Hänet on valittu toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi suomalaismepiksi.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoi Facebookissa kokemuksistaan vaalikoneiden kanssa. Hän oli Ylen vaalikoneen mukaan vain 92 % samoilla linjoilla itsensä kanssa. ”Ottakaa hyvät ihmiset vaalikoneet suuntaa antavina välineinä, joista voi lukea ehdokkaiden vastausselityksiä ja siinä se”, Sarvamaa kommentoi.
26.5.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pystyi säilyttämään paikkansa myös tulevassa europarlamentissa ja jatkaa seuraavalle viisivuotiskaudelle.
24.4.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on Votewatch-järjestön selvityksessä Euroopan sadan vaikutusvaltaisimman mepin joukossa. Selvityksessä europarlamentaarikot pisteytetään heidän tehtäviensä ja toimintansa perusteella. Suomalaiset ovat vertailussa kunnostautuneet Euroopan ahkerimpina raportööreinä eli parlamentin kannan valmistelijoina.
31.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Euroopan unionissa ei keskustella tarpeeksi ilmastopakolaisuudesta. EU:lla olisi mahdollisuus näyttää maailmanlaajuisesti esimerkkiä ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä, jos jäsenmaista löytyy riittävästi poliittista tahtoa.
26.3.2019
Yle selvitti millainen on tehokas meppi. Kaikki kyselyyn vastanneet suomalaismepit korostivat verkostojen ja yhteistyökykyjen merkitystä. ”Kollegoista ei kannata puhua pahaa selän takana. Mitä paremmin perehdyt muihin kulttuureihin ja mitä enemmän puhut kieliä ja avaat suusi, vaikka et kieltä täysin taitaisi, sitä paremmin menestyt”, neuvoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP).
15.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on ainoana suomalaisena parlamentin jäsenenä allekirjoittanut kirjeen, jossa vaaditaan talouspakotteita, uuden rahanpesua ehkäisevän EU-valvojan perustamista ja tietovuodon paljastamien epäselvyyksien tutkintaa. Euroopan komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille lähetetyn kirjeen on allekirjoittanut 22 EU-parlamentin jäsentä, joiden mielestä EU ei edistysaskeleista huolimatta ole tehnyt riittävästi kitkeäkseen rahanpesua.
6.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) arvostelee vihreiden Heidi Hautalaa Venäjän etujen myötäilystä. Hautala on vastustanut Sergei Magnitskin nimen mainitsemista korruption vastaisessa päätöslauselmassa. ”Kremlin intressissä ei ole se, että Magnitskia liitetään EU-lainsäädännössä ihmisoikeuksiin. Venäjä ei pidä siitä, että EU:ssa puuhataan sen nimistä juttua”, Sarvamaa sanoo.
