Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU:n elvytysohjelma vaarassa – parlamentti haluaa valvoa

7.5.2020

 

Petri Sarvamaa vaatii EU-parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

– Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön, Sarvamaa jatkaa.

– Parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansalaisten valitsema ja heitä päätöksenteossa edustava instituutio. Ilman parlamentin valvontaa riski unionin rahojen väärinkäytöstä kasvaa.

 

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Kiinan painostukselle ei tule alistua”

28.4.2020

– Suuri disinformaatiotaistelu on jatkunut jo vuosia, ja se on voimistunut COVID-19-pandemian aikana. Tämä on näkynyt koronakriisin aikana Venäjän ja Kiinan suurissa eleissä. Juuri nyt Euroopan yhtenäisyys on ratkaisevan tärkeää EU:n tulevan olemassaolon kannalta. Sekä Venäjä että Kiina omaavat hyvin kehittyneet propagandastrategiat koko EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen heikentämiseksi, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Donald Trumpin päätös on katastrofaalinen”

15.4.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen pitävät Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä keskeyttää Maailman terveysjärjestö WHO:n rahoitus vastuuttomana.

– Trumpin päätös on katastrofaalinen. Maksujen keskeyttäminen pandemian keskellä on vaarallinen askel väärään suuntaan ja sillä on lamaannuttava vaikutus WHO:n kykyyn toimia, Petri Sarvamaa toteaa.

– Koronavirus leviää nyt nopeasti monissa kehittyvissä maissa eikä näiden maiden terveydenhuoltojärjestelmä pysty vastaamaan viruksen aiheuttamaan uhkaan. Tällaisessa tilanteessa WHO:n rahoitusta pitäisi nimenomaan lisätä, eikä jättää haavoittuvimmassa asemassa olevia oman onnensa nojaan, hän sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Kreikan pidettävä EU:n ulkoraja kiinni

4.3.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mielestä Euroopan toimien pääpainon on oltava ulkorajojen vahvistamisessa, sillä EU:n sisäinen taakanjakojärjestelmä ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittaminen eivät ratkaisuina toimi.

Lue uutinen täältä>

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Tyttöjen silpomisen torjuminen kehitysavun ehdoksi

11.2.2020

Petri Sarvamaa (kok.) esittää Euroopan parlamentin Strasbourgin täysistunnossa sitovia EU:n toimia tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Parlamentti äänestää huomenna julkilausumasta, jossa edellytetään EU:ta luomaan strategia silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa.

Lue uutinen >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa: Suomen hallituksen herättävä ruususen unestaan

14.1.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Suomen olisi herättävä ruususen unestaan ja tehtävä kaikkensa saadakseen taloutensa nykyistä parempaan tilaan ja asemaan tulevia vaikeita vuosia ennakoiden.

Sarvamaan mukaan EU-alueen kilpailukyvyssä on rakenteellisia ongelmia, jotka nakertavat hitaasti myös Suomen taloudellista pohjaa. Samalla globaalin politiikan käänteet voivat nopeasti johtaa uuteen finanssikriisiin.

Lue uutinen >

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Ratkaisujen viikot EU:ssa – ”Manfred Weberin osakkeet voivat nousta”

16.6.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi komission puheenjohtajan paikasta käytävää kilpailua. ”Weberillä on ihan hyvät mahdollisuudet, joskin muuttujia on monta. Ensi viikolla asiat voivat näyttää toiselta”, Petri Sarvamaa kommentoi viitaten EU:n huippukokoukseen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Sanoinkuvaamaton rutistus

27.5.2019

Euroopan parlamentissa jatkava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuvailee käytyä vaalikamppailua kovaksi. ”Eurooppalaiset ovat nyt huomanneet, ettei mikään ole itsestäänselvää”, Sarvamaa pohtii.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Meppi oli vaalikoneessa 92-prosenttisesti kanssaan samaa mieltä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoi Facebookissa kokemuksistaan vaalikoneiden kanssa. Hän oli Ylen vaalikoneen mukaan vain 92 % samoilla linjoilla itsensä kanssa. ”Ottakaa hyvät ihmiset vaalikoneet suuntaa antavina välineinä, joista voi lukea ehdokkaiden vastausselityksiä ja siinä se”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Taloudellisesti kestävää ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistettävä, Verkkouutiset

14.5.2019

Ilmastonmuutoksen uhkakuvilla ratsastamisesta on tullut muotia niin mediassa kuin politiikassakin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. On onnistuttu luomaan pelon ilmapiiri, jossa vaihtoehtoisia näkemyksiä tarjoavat vaiennetaan, leimataan tietämättömiksi ja jopa vastuuttomiksi.  Yksilöä syyllistetään tekemättömyydestä, ja teollisuutta vaaditaan pelastamaan maailma epärealistisilla tavoitteilla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällainen yksisilmäisyys ja ehdottomuus on huolestuttavaa.

2000-luvun alussa talous- ja teollisuuspolitiikkaa tehtiin talouden realiteettien ehdoilla, ja ympäristöpolitiikkaa ympäristön viitoittamana. Tässä on kuitenkin nähty merkittävä käänne, ja tilanne on muuttunut 2010-luvulle tultaessa. Ilmastopolitiikasta on tullut EU:n väline suurvaltojen taistossa maailman johtajuudesta. Myös EU:n yhteiset ilmastotavoitteet ovat nähneet päivänvalon.

Ilmastokiima sai tuulta alleen maailman tiedeyhteisön toimesta, jonka vaikutuksesta yhä enemmän tutkimusmäärärahoja on keskitetty valituille tutkimussuunnille. Tämä on vahvistanut tämänhetkistä kuvaa maailman tilasta: ilmasto lämpenee ja syynä ovat kasvaneet hiilidioksidipäästöt.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole humpuukia, emmekä halua antaa populistien äänelle voimaa. Politiikan kannalta tärkeämpi kysymys onkin, että pysäytämmekö me Euroopan unionissa ja Suomessa ilmaston lämpenemisen nyt valitulla politiikan suunnalla, eli kiristämällä nopeasti päästötavoitteita? Painottamalla epärealistisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi me tuskin pääsemme taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.

Todellinen tavoite pitää olla teknologisten läpimurtojen kehittämisessä. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä siis vain hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, vaan meidän on tavoiteltava hiilidioksidipäästöjen talteen ottamista ja kierrättämistä energiantuotannossa muille tarvitseville tuotannonaloille.

Hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseen on tulossa uusia teknologioita. Esimerkkinä tästä on suomalainen Kleener Power Solutions Oy, joka on uuden innovaation kanssa tuomassa markkinoille läpimurtoa.

Mutta kokonaisuudessa suurin osa ratkaisua on hiilen sitomisen lisääminen.  Hiilen sitomiseen pitää kannustaa, ja sitä pitää reguloida. Metsittäminen on iso osa ratkaisua, mutta maataloudella on myös suuri rooli maaperän hiilisitovuuden lisäämisessä. Esimerkkinä tästä on suomalaisen maatalouden pysyvä nurmi, jota pitää EU-lainsäädännössä suosia ja velvoittaa muitakin maita toimimaan samoin.

Yhä tiukempiin päästörajoituksiin keskittymisen sijaan meidän on siis nopeasti ryhdyttävä EU-tasolla velvoittamaan hiilidioksidin suurimmat tuottajat joko vähentämään päästöjään, tai maksamaan niistä. Tämä edellyttää luotettavia mittauksia päästöistä, joiden nojalla pitää perustaa hiilipörssi.

Hiilipörssi on hiilinielujen markkinapaikka. Suurimmat tuottajat maksaisivat päästöistään, ja ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille puolestaan maksettaisiin. Kerätyillä varoilla voitaisiin edistää ilmastotoimenpiteitä. Hiilipörssillä pitää korvata koko nykyinen päästökauppamekanismi, joka vääristää markkinoita. Samalla pitää luoda kannustimet niille toimijoille, jotka ottavat hiilidioksidia talteen ja laittavat sen markkinoille kiertoon, sekä sitovat hiiltä.

Kaiken kaikkiaan nykyinen politiikka ilmastonmuutoksen kampittamiseen on täysin kestämätön ja epärealistinen. Pelkkä päästörajoitusten tiukentaminen entisestään vain pahentaa tilannetta. Maailman väestönkasvu ja talouskasvu huomioiden kuilu uusiutuvaan energiaan tarvittavien investointien ja taloudellisten realiteettien välillä kasvaa entisestään, kun se jo nyt on liian suuri EU:n päättämiin päästövähennyksiin päästäksemme.

Tulevaisuudessa saavuttanemme ajan, jolloin uusien innovaatioiden myötä energia muuttaa muotoaan ilman, että ilmakehään tarvitsee vapauttaa lisähiilidioksidia. Siksi ilmastotoimien edistämiseksi meidän on taattava toimiva talous suomalaisille ja muille EU-kansalaisille, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen myös jatkossa.

Julkaistu Verkkouutisissa 14.5.2019

Ajankohtaista

Maahanmuuttopolitiikka määrittää Euroopan tulevaisuuden, Verkkouutiset

29.4.2019

Suomalaista poliittista keskustelua leimaa muuallakin Euroopassa ilmenevä vaiva. Maahanmuutosta puhuminen on jäänyt liiaksi yhden porukan harteille. Keskustelua –  jos sitä voi sellaiseksi kutsua –  käydään tunnepohjalta ja tarjolla on vain rasistin tai isänmaan vihollisen leima. Ei ihme, että valtaosa tyytyy seuraamaan kärkästä kommentointia hiljaisena vierestä tai ostaa parempien vaihtoehtojen puutteessa heikosti perusteltuja heittoja.

Maahanmuuttopoliittisen keskustelun köyhyys on meidän kaikkien tappio. Aihe ei ole helppo. Samalla se on äärimmäisen tärkeä, sillä sitä koskevat ratkaisut ja niissä onnistuminen määrittelevät Euroopan tulevaisuuden. Siksi sen linjaukset on tehtävä vastuullisesti ja realistisen tilannekuvan pohjalta. Mielikuvien varaan rakentamalla ei synny käytännön tasolla toimivaa politiikkaa.

Välillä kannanotoissa eksytään epämääräisille raiteille jo sen takia, että perusteet ovat hukassa. Muuttoliikettä puidessa on aina pidettävänä kirkkaana mielessä, puhutaanko laillisesta maahanmuutosta, laittomasta maahanmuutosta vai kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoista.

Silloin kun puhutaan laittomasta maahanmuutosta EU:n alueelle, tavoitteenani on ehdoton nollapeli. On täysin kestämätön ajatus, että meillä on vapaan liikkuvuuden alue, jos sen rajat vuotavat kuin seula, kuten vuonna 2015 kävi.

Raivostuttavinta on se, että siirtolaiskriisin paljastamat heikkoudet olivat jo entuudestaan tiedossa, mutta EU-mailta ei löytynyt poliittista tahtotilaa tarttua asiaan ennen kohtalokasta piikkiä muuttoliikkeen volyymissa. Tätä on vaikea ymmärtää, varsinkin kun vastuu ulkorajojen valvonnasta on viime kädessä nimenomaan jäsenvaltioilla itsellään.

Ulkorajojen saralla EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Hyvä esimerkki on Euroopan parlamentin pari viikkoa sitten hyväksymä päätös Euroopan raja- ja merivartioston vahvistamisesta 10 000 hengen pysyvällä joukolla. Olin osaltani varmistamassa, että vartioston budjetti suunnitellaan vastuullisesti vastaamaan sille uskottua tehtävää: tukea EU-maiden rajavalvontaa, rikollisuuden torjuntaa ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamista.

Erityisesti palautusten saralla apu on todella tarpeen. Siinä missä paine ulkorajoilla on helpottanut ja laittomien rajaylitysten määrä oli viime vuonna vain 8% vuoden 2015 yli 1,8 miljoonasta, onnistuneiden palautusten osuus sen kuin huononee.

Euroopan komission virallisten lukujen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tai muuten EU:n alueella laittomasti oleilevista henkilöistä palautettiin onnistuneesti vuonna 2016 45,8 % ja vuonna 2017 36,6 %. Tämä trendi on ehdottavasti saatava kääntymään.

Palautuspäätöksen antaminen laittomasti EU-alueella oleilevalle on jäsenvaltioiden oikeus ja velvollisuus. Palautuksen toteuttamisen suhteen kuvio onkin monimutkaisempi. Silloinkin kun päätös on lainsäädännön ja ihmisoikeuspykälien suhteen selvä, käytännön palautusta hankaloittaa usein henkilön tai vastaanottavan EU:n ulkopuolisen maan haluttomuus yhteistyöhön.

Toisaalta monissa tilanteissa haasteet ovat johtuneet EU-mailta puuttuvista keinoista jakaa tietoja keskenään tai koko turvapaikkajärjestelmän valuvioista. Näihin epäkohtiin puututaan parhaillaan. Työn alla on joukko uudistuksia, joilla halutaan muun muassa yhtenäistää ja nopeuttaa nykyisin varsin epäselvää turvapaikanhakuprosessia. Samalla saataisiin järjestelmän väärinkäytöksiin puuttumiseen paremmat työkalut. Ehdotus jumittaa nyt jäsenvaltioiden pohdiskeltavana neuvostossa, ikävä kyllä.

Pitkittyneet lupaprosessit sekä vaihtelevat säännöt porsaanreikineen hukkaavat resursseja ja tuottavat valitettavia seurauksia kaikille osapuolille. Tarvitsemme johdonmukaiset edellytykset tulijoiden jäämiselle Eurooppaan. Sen jälkeen, kun tulokriteerit ovat selkeät, prioriteetiksi nousevat työllistymistä ja integraatiota helpottavat toimet. Luvan kanssa tulevilla siirtolaisilla on oltava aito mahdollisuus päästä osaksi yhteiskuntiamme.

Viime vuosista oppineina meillä on mahdollisuus tehdä parempaa ja vahvempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tarvittavat päätökset eivät kuitenkaan synny itsestään. Toivoa sopii, että suomalaiset uskaltavat vaatia kansallisilta ja eurooppalaisilta parlamentaarikoiltaan aitoa johtajuutta maahanmuuttopolitiikassa erilaisten mielikuvien maalailun sijaan.

Julkaistu Verkkouutisissa 29.4.2019

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU kumoon EU:n sisältä

27.4.2019

Kansallismieliset puolueet ovat saamassa toukokuun EU-vaaleissa vaalivoiton. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuitenkin uskoo, että EU-vastustajien, populistien ja äärioikeistolaisten joukko pysyy jatkossakin hajanaisena. ”En millään jaksa uskoa, että kaikki muodostavat yhden ryhmän. Näin heidän poliittinen voimansa hajoaa”, toteaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›