Ajankohtaista

MTV Uutiset: EU sorvaa uutta pakotepakettia Venäjää vastaan – joutuuko suomalaisten hyvin tuntema jääkiekkopomo pakotelistalle?

23.5.2023

Euroopan Unioni sorvaa parhaillaan uutta, järjestyksessään yhdettätoista pakotepakettia Venäjälle.

Uusissa pakotteissa aiotaan keskittyä  teknologian vienttiin Venäjälle kolmansien maiden kautta, toisien sanoen länsimaiden asettamien pakotteiden kiertämiseen pakotteiden ulkopuolella olevien maiden kautta.

Myös uusia henkilöpakotteita on suunnitteilla. Pakotelistalle tultaneen esittämään myös suomalaistenkin hyvin tuntemaa jääkiekkoalan entistä huippuvaikuttajaa.

MTV:n Huomenta Suomessa vierailleiden Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten mukaan EU pystyy edelleen hyvin tehostamaan Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita.

– Pakotteita pitää tarkastella yhtenä osana laajempaa kuviota, ja sellaisena ne ovat tehneet tehtävänsä oikeastaan kuten odotimmekin. Ei kai kukaan kuvitellutkaan, että pakotteilla sinänsä saataisiin Venäjä pysähtymään, mutta ne syövät koko ajan hiljalleen Venäjän sotakonetta ja ennen kaikkea pidemmällä tähtäimellä Kremlin ja Vladimir Putinin uskottavuutta toivottavasti omankin kansansa silmissä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.).

Seuraavan pakotepaketin tärkein osa tulee Sarvamaan mukaan olemaan se, miten estetään pakotteiden alaisten tuotteiden kulkeutuminen lopulta Venäjälle kolmansien maiden kautta.

– Tärkeinpänä lenkkinä tulee olemaan se, että miten estetään strategisesti tärkeiden tavaroiden päätyminen viime kädessä Venäjälle.

– Tässä yhdennessätoista paketissa keskeistä on se, että pakotteiden kiertäminen on pystyttävä tilkitsemään. Lisätään apua Ukrainalle ja lisätään pakotteita Venäjälle. Nyt on korkea aika myös arvioida pakotteiden vaikuttavuutta myös niin, että onko pakotteista ollut enemmän haittaa lännelle vai vaikuttavatko ne siellä missä pitää eli Venäjän yhteiskunnan heikentämisessä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk.).

Sarvamaan mukaan pakotepaketin yksityiskohtien sorvauksessa on vielä erimielisyyksiä EU-maiden kesken.

– Saksa on lähtenyt hakemaan sellaista ratkaisua, jossa pakotteet kohdistuisivat niihin yrityksiin, jotka tavaraa kuljettavat. Yleinen linja muilla valtiolla on ollut se, että pakotteet kohdistuisivat enemmän niihin valtioihin, joiden kautta tavara sitten kääntyy Venäjälle. Tämä on se iso asia, Sarvamaa arvioi.

Sarvamaan ja Kataisen mukaan EU:n yhtenäisyys on kasvanut Ukrainan sodan pitkittyessä.

– On ihan selkeää, että EU:n yhtenäisyys on kasvanut. Muutamassa maassa on yhä ymmärrystä Venäjälle: ne ovat Italia, Romania ja tietysti Unkari, mutta EU:n yhtenäisyys on ihan tutkitun tiedonkin valossa lisääntynyt, Sarvamaa sanoo.

Hän sanoo myös, että vielä ei ole varmaa, että EU ottaisi lisää yhteisvelkaa Ukrainalle annettavan ase- ja muun avun rahoittamiseksi.

Uusia nimiä henkilöpakotelistalle

Suurella todennäköisyydellä myös henkilöpakotelistalle tulee uusia nimiä. Sarvamaa nostaa esiin monille suomalaisillekin jääkiekkomaailmasta varsin tutun nimen.

– Itse olen vienyt komission huipputasolle Rene Faselin nimen. Tällaisia henkilöitä, jotka pitäisi saada pakotteiden piiriin, riittää kyllä yhä, Sarvamaa sanoo.

Fasel toimi kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajana vuosina peräti 27 vuoden ajan vuosina 1994–2021. Etenkin viimeisinä puheenjohtajavuosinaan hän herätti ihmetystä peittelemättömillä Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää tukevilla lausunnoillaan.

EU:n ulkoministerit ovat tänään koolla Brysselissä keskustelemassa muun muassa Ukrainan sodan tilanteesta. Suomea kokouksessa edustaa toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Artikkeli ja koko haastattelu on julkaistu MTV Uutisten sivuilla 23.5.2023.

Ajankohtaista

Seura: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa hakee talouspakotteita René Faselille – ”Erittäin läheisissä tekemisissä Putinin kanssa”

20.4.2023

Petri Sarvamaa on ehdottanut EU-komissiolle lisäystä talouspakotelistalle. Sarvamaa näkisi listalla hyvin mielellään myös IIHF:n ex-puheenjohtajan René Faselin nimen.

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa kertoo hakevansa talouspakotteita entiselle kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajalle René Faselille, jonka puheenjohtajakausi kesti vuodet 1994-2021.

Kuluvan vuoden helmikuussa sveitsiläinen Fasel, 73, otti vastaan Venäjän kansalaisuuden.

”Faselin toiminta on jo vuosien ajan ollut hyvin outoa ja erittäin läheisissä tekemisissä hyvin korkea-arvoisten venäläisten sekä Putinin kanssa. Sotsin talviolympialaiset vuonna 2014 käytiin ennen kuin Venäjä otti haltuunsa Krimin, ja Fasel oli yksi aivan keskeisimmistä vaikuttajista, että kisat silloin saatiin Venäjälle”, Petri Sarvamaa sanoi Seuralle Strasbourgin EU-parlamentin istuntoviikolla.

Venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi helmikuussa, että Fasel on lisäksi hankkinut venäläisen omenantuottajafirma enemmistöosakkuuden 54 prosentin osuudella. Omenafirma Alma Holdingista loput omistaa liikemies Gennadi Timtshenko, joka kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin. Timtshenko on ollut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi asetettujen talouspakotteiden alla jo vuoden.

”Puhuin Faselin talouspakotteista kahdelle komission aivan keskeiselle toimijalle, ja he ainakin kiinnostuivat asiasta heti. Huomattiin, että Faselin nimi ei ollut aiemmin noussut esiin pakotelistoilla.”

Petri Sarvamaa ei usko yhden yksittäisen henkilöpakotteen sinänsä muuttavan paljonkaan, mutta pitää sen hakemista moraalisesti oikeana tekona.

”Eihän Faselin saaminen pakotelistalle muuta maailmaa mihinkään suuntaan, mutta kun meillä on henkilöihin meneviä pakotteita, niin pakotteita pitää silloin olla niillä ihmisillä, joille ne kuuluvat.”

Sarvamaa ei vielä osaa sanoa, milloin pakotteet voisivat mahdollisesti tulla voimaan.

”Katsotaan mitä tapahtuu, ainakin pallo on nyt laitettu eteenpäin.”

Artikkeli julkaistu Seurassa 20.4.2023

Ajankohtaista

Ukrainan tukena on entistä yhtenäisempi Eurooppa

15.2.2023

Vuosi sitten helmikuussa Venäjä aloitti häikäilemättömän julman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Hyökkäys näytti Venäjän hallinnon todelliset kasvot. Kuluneen vuoden aikana Venäjän joukot ovat syyllistyneet toistuvasti sotarikoksiin, kuten summittaiseen aseidenkäyttöön siviilialueella ja mielivaltaisiin teloituksiin.

Hyökkäyksiä on kohdistettu siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin, asuinrakennuksiin ja siviilien suojina käyttämiin rakennuksiin. YK:n arvioiden mukaan sota on vaatinut Ukrainalta yli 7000 siviiliuhria, ja yli kahdeksan miljoonaa ihmistä on lähtenyt pakolaisena Ukrainasta.

Viime vuosina Euroopan yhtenäisyys on rakoillut. Unionin perustavien aatteiden, kuten oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on ollut vaakalaudalla. Erilaiset ääriajattelut ja taloudelliset haasteet ovat vetäneet Eurooppaa eri suuntiin.

Vastoin Venäjän odotuksia Ukrainan takana seisoi kuitenkin heti sodan ensimmäisistä päivästä lähtien Eurooppa, joka oli yhtenäisempi kuin koskaan. Yhtenäisenä Eurooppa onkin jatkanut siitä lähtien. Olemme vastanneet Venäjän toimiin usean pakotepaketin voimin ja tukeneet Ukrainaa eri muodoissa.

EU on yhdessä jäsenmaiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa koonnut Ukrainalle tukipaketteja yhteensä noin 50 miljardin euron arvosta. Esimerkiksi joulukuussa allekirjoitettiin 100 miljoonan euron arvoinen tukipaketti hyökkäyssodassa vahingoittuneiden koulujen kunnostusta ja jälleenrakentamista varten.

Useiden eri pakotepakettien kautta Venäjä on käytännössä suljettu ulos Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilta.

Kaasulle ja öljylle asetetut pakotteet aiheuttivat laajaa keskustelua EU:ssa sekä kansallisissa parlamenteissa ja medioissa. Energiatuotteiden kauppa oli Venäjän ase Euroopan pakote- ja tukipaketteja vastaan.

Energiatuotteiden kaupalla Vladimir Putin rahoitti, ja yrittää edelleen rahoittaa sodankäyntiään ja samalla useat Euroopan maat olivat sitoneet itsensä siihen riippuvaiseksi. Energia oli Putinille myös ase, jolla se hyökkäsi Eurooppaa vastaan, ja pyrki aiheuttamaan ristiriitoja EU:n sisällä. Alkuhaparoinnista huolimatta EU-maat vastasivat yhtenäisesti ja myös EU:n kansalaiset ovat kantaneet kortensa kekoon ja vähentäneet omaa energiakulutusta.

Valitettavasti näyttää siltä, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole päättymässä vielä pitkään aikaan. EU:n ja jäsenvaltioiden on jatkettava Ukrainan tukemista. Venäjän sotarikoksiin on vastattava. Ukrainan vankkumaton tukeminen on yhtä lailla sijoitus Euroopan ja demokratian tulevaisuuteen.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin EU-parlamentissa pitämän puheen mukaisesti: ”Pitkäaikainen rauha Euroopassa tapahtuu vain, kun Ukraina voittaa ja saa EU-jäsenyyden”. Tässä täytyy toki pitää mielessä, että Ukrainalta täytyy vaatia jäsenyyskriteerien aitoa täyttämistä.

Ukrainalle on annettava taloudellista tukea ja varuste- sekä asiantuntija-apua. Konkreettisten tukien lisäksi on myös nostettava katse tulevaisuuteen: haluamme nähdä Ukrainan vahvasti osana Eurooppaa ja Euroopan unionia. Kun sota on joskus ohi, on edessä Ukrainan jälleenrakentaminen. Se tulee olemaan Euroopan unionin ja Ukrainan yhteinen projekti.

Kolumni on julkaistu Verkkouutisissa 15.2.2023

Ajankohtaista

Uusi Suomi: ”Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti” – yli 30 meppiä vetoaa Sanna Mariniin, myös Suomen mepit kirjelmöivät

23.9.2022

34 meppiä eri maista sekä puolet Suomen mepeistä ovat kirjelmöineet venäläisten viisumeista pääministeri Sanna Marinille. Suomalaismeppien kirjeen allekirjoittajat tulevat hallituspuolueista.

Useat europarlamentaarikot vetoavat pääministeri Sanna Mariniin (sd) Schengen-viisumien kieltämiseksi.

Oppositiopuolue kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on lähettänyt pääministeri Marinille kirjeen, johon hän on kerännyt 34 europarlamentaarikon nimet. Allekirjoittajat tulevat eri maista ja useasta poliittisesta ryhmästä. Kirjeessä vaaditaan Marinin hallitukselta välittömiä toimia Schengen-viisumien kieltämiseksi humanitaariset poikkeukset huomioiden.

Lisäksi puolet Suomen europarlamentaarikoista vaatii yhteisessä kannanotossa Venäjän viisumikäytäntöjen tiukentamista koko EU-alueella. Jos näin ei käy, allekirjoittajien mukaan Suomen tulee toimia asiassa omaehtoisesti. Seitsemän suomalaismeppiä hallituspuolueista huomauttaa, että pelkkä EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen jäädyttäminen ei itsestään estä venäläisten turistien matkailua Eurooppaan.

Parlamentaarikkojen kirjeen ovat allekirjoittaneet Alviina Alametsä (vihr), Eero Heinäluoma (sd), Elsi Katainen (kesk), Heidi Hautala (vihr), Mauri Pekkarinen (kesk), Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Ville Niinistö (vihr). Suomen mepit ovat kirjelmöineet asiasta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille, korkea edustaja Josep Borrellille, komissaari Ylva Johanssonille, pääministeri Marinille, ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr) ja sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr).

”Maanantaista 19. syyskuuta alkaen, Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti Euroopan unionin alueelle. Itse myöntämiensä turistiviisumien lisäksi Suomen kautta tapahtuu turismiliikennettä muidenkin maiden myöntämillä Schengen-viisumeilla. Yhteisen EU-linjan aikaansaaminen Venäjän viisumirajoituksien osalta on siksi ensisijaisen tärkeätä”, kirjeessä todetaan.

Mukana meppejä Baltiasta ja Puolasta

Baltian maat ja Puola eivät ole enää 19. syyskuuta alkaen päästäneet venäläisturisteja maahan lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia. Suomi jättäytyi aiemmin ulos Baltian maiden ja Puolan yhteisestä viisumilinjauksesta, joka tuli voimaan maanantaina.

Sarvamaan kirjeen allekirjoittajien joukossa on meppejä yhdestätoista eri maasta, erityisesti Baltian maista sekä Puolasta.

Suomen hallitus on vähentänyt roimasti myönnettävien viisumien määrää, mutta ei ole kokonaan lopettanut uusien viisumien myöntämistä eikä pysäyttänyt muiden maiden viisumeilla Suomeen saapuvia venäläisturisteja. Hallitus on viitannut juridisiin esteisiin vedonnut EU:n yhteisen linjan puolesta.

Sarvamaan kirjeessä muistutetaan hallitusta muun muassa siitä, että EU-tason ratkaisua ei ole aikaa odottaa.

“Venäläisten turistien matkaaminen Suomeen ja sitä kautta muualle maailmaan on ollut jo pitkään moraalisesti arveluttavaa. Hallituksella on ollut useita tilaisuuksia korjata asia, ja toimiin onkin ryhdytty julkisen paineen kasvettua liian suureksi. Vetoomuksella haluamme myös viestiä hallitukselle sitä, että Euroopan unionista löytyy tukea nopeille kansallisille ratkaisuille”, Sarvamaa toteaa tiedotteessa.

Ulkoministeri Haavisto kertoi keskiviikkoiltana, että Suomi valmistelee kansallista ratkaisua, jolla voitaisiin rajoittaa turistiliikennettä Venäjältä tai jopa kokonaan estää se. Pääministeri Marinin totesi torstaina, että hallituksella on ”vahva tahto” siihen, että sekä turistiviisumeilla että muiden maiden myöntämillä Schengen-viisumeilla Suomeen tulo loppuu.

Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona osittaisesta liikekannallepanosta. Sarvamaan mukaan se tulee olemaan hallinnollisesti useamman kuukauden toimenpide.

“Suomen työkalupakki tulee saattaa rajoillamme sellaiseen kuntoon, että sillä voidaan vastata oikeasuhtaisesti muuttuneeseen tilanteeseen. Esimerkiksi rajavartiolaissa on pykälä, joka voitaisiin ottaa käyttöön siksi aikaa, kun laajempaa kansallista lainsäädäntöä valmistellaan tai viisumisäännöksiin sorvataan uusia tulkintoja”, Sarvamaa sanoo.

Julkaistu Uusi Suomessa 23.9.2022.

Ajankohtaista

Uutiskirje 9/2022

2.9.2022

Työt ovat jo täydessä vauhdissa täällä Brysselissä. Syksyn agendaa määrittävät pitkälti energiakriisi, Ukrainan tilanne ja se, mitä EU voi vielä tehdä Venäjää vastaan. Parin viikon päästä pidettävässä täysistunnossa on myös tiedossa Suomen kannalta merkittäviä äänestyksiä, kun Euroopan parlamentti päättää kantansa siihen, onko metsäenergia kestävää.

Energiakriisi oli nähtävissä, ja myös Saksan rooli on tunnustettava

Varmasti jokaisen suomalaisen huulilla on tällä hetkellä sähkön hinta. Energiakriisi ei tullut yllättäen puun takaa ja itse puhuin tästä asiasta jo viime syksystä lähtien parlamentissa niin valiokunnissa kuin useiden muiden europarlamentaarikkojen kanssa.

Piruja ei yleensä kannata maalailla seinille, mutta energiakriisin riskit olivat selviä ja tunnistettavissa jo vuosien ajan. Myös Saksan rooli Euroopan Venäjä -riippuvuuden rakentamisessa on ollut hyvin keskeinen, eikä EU voi sivuuttaa tätä tosiseikkaa itsesensuurilla. Jälki tulee olemaan pahimmassa tapauksessa äärimmäisen rumaa, jos tähän tilanteeseen päätymistä ei arvioida riittävän rehellisesti. Saksan on kannettava vastuunsa.

Energiakriisin myötä edessä on valtavan iso mullistus suomalaisten ja eurooppalaisten elämässä. Uskon kuitenkin vakaasti, että suomalaisten ja eurooppalaisten yhtenäisyys on se, mikä kantaa meidät kriisin läpi. Tämä tie Venäjää vastaan on kuljettava yhdessä loppuun. Tien päässä on nähtävissä Venäjän täydellinen irtautuminen Euroopan energiajärjestelmästä, jottei sillä ole tulevaisuudessa minkäänlaista vipuvartta meidän suomalaisten ja muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaisten elämään. Eurooppalaisten yhtenäisyyden murentaminen energia-asetta käyttämällä on juuri se, mihin Putin ja Kreml pyrkii.

Muutos tulee viemään aikaa. Tarvitsemme vaikuttavia keinoja tukea kansalaisia energiakriisin aikana. Näitä kaavaillaan nyt komission päärakennuksessa Berlaymontissa. EU:n tasolla tehtävistä päätöksistä voin todeta, että Suomen on oltava kärppänä, kun sähkömarkkinoita uudistetaan energiakriisin jälkimainingeissa. Suomessa on asiat hoidettu hyvin, sillä olemme rakentaneet energiansaannin useamman energialähteen varaan ja muun muassa tämän ansiosta sähkö on ollut Suomessa verrattain halpaa. Ei saa missään nimessä käydä niin, että sähkömarkkinoita uudistettaessa me Pohjoismaissa joutuisimme kompensoimaan muiden EU-maiden sähkölaskuja.

Yli puoli vuotta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta on kulunut yli puoli vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. On tärkeää huomata, miten Euroopan unionin rintama on edelleen ehjä. Venäjän vastaisten toimien on kuitenkin edelleen kiristyttävä, jotta keväällä tehdylle johdonmukaiselle työlle saadaan jatkoa. Tällä hetkellä minusta nimittäin valitettavasti näyttää siltä, että vieläkään eurooppalaisten tajuntaan ei ole iskostunut todellista ymmärrystä siitä, mistä tässä Venäjän hyökkäyksessä on todellisuudessa kyse. Se on hyvin fundamentaalinen hyökkäys kaikkia niitä arvoja kohtaan, joille EU rakentuu ja joille meidän suomalainen yhteiskunta rakentuu.

Meidän tulee myös pohtia, miltä länsimaat näyttävät ulospäin, jos emme pysty voittamaan hyvin heikosti kehittynyttä diktaattorin johtamaa valtiota.

Venäjää vastaan tulee olla äärimmäisen tiukka, ja narratiivin on myös muututtava EU:n sisällä. Vielä keväällä puhuttiin vain ja ainoastaan Putinin sodasta, ja EU:n pakotetoimenpiteiden on haluttu kirpaisevan nimenomaan Putinia ja hänen lähipiiriään. Kesän aikana kuitenkin nähtiin, miten luksusautoilla itärajalta Helsinki-Vantaalle kurvaavat venäläiset kykenevät elämään täysin normaalia elämää, lomailemaan ympäri Eurooppaa ja kiertämään Venäjälle asetettuja pakotteita. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat luksustuotteet, jotka kuuluvat EU-pakotteiden piiriin, mutta siitä huolimatta niitä menee tälläkin hetkellä rajan toiselle puolelle.

Tärkeä askel Venäjän vastaisten toimien jatkamiseksi otettiin onneksi tällä viikolla, kun EU-maiden ulkoministerit päättivät että 15 vuotta voimassa ollut viisumisopimus Venäjän kanssa jäädytetään. Venäjän eurooppalaiset rajanaapurit, Suomi mukaan lukien, eivät saa toimia maailmanlaajuisina porsaanreikinä, jonka kautta venäläiset voivat kiertää pakotteita. Systemaattista taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea Ukrainalle on jatkettava ja kasvatettava.

Metsäenergia on luokiteltava kestäväksi energialähteeksi

Parin viikon päästä kokoonnutaan jälleen Strasbourgin täysistuntoon äänestämään Suomen maa-, metsä- ja energiateollisuudelle keskeisistä aloitteista. Näitä ovat erityisesti uusiutuvan energian direktiivi RED:in tarkistus, metsäkatoasetus, sekä parlamentin kanta EU:n metsästrategiaan.

Parin viikon päästä kokoonnutaan jälleen Strasbourgin täysistuntoon äänestämään Suomen maa-, metsä- ja energiateollisuudelle keskeisistä aloitteista. Näitä ovat erityisesti uusiutuvan energian direktiivi RED:in tarkistus, metsäkatoasetus, sekä parlamentin kanta EU:n metsästrategiaan.

Metsäkatoasetuksella pyritään puuttumaan metsien tilojen heikkenemiseen. Metsäkadon estäminen on ensiarvoisen tärkeää – haluammehan pitää huolta metsistämme niin, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan niistä. Tarkoitus ei kuitenkaan tässä tapauksessa pyhitä keinoja. Parlamentin punaviherosastolla on mopo karannut täysin käsistä, ja ehdotus on sellaisenaan aiheuttamassa valtavasti lisää viranomaistyötä sekä sitovaa sääntelyä metsien hoitoon. Vaikuttamistyötä räikeimpien rönsyjen oikomiseen on tehtävä kalkkiviivoille asti.

Parlamentin uusin kanta komission metsästrategiaan kulkee sentään oikeaan suuntaan. Metsästrategia on äärimmäisen tärkeä suomalaisten metsänomistajien ja metsäteollisuuden näkökulmasta, sillä se luo painopisteet ja tulevaisuudennäkymän alalle. Parlamentin kannan valmisteluissa olen aina painottanut, että strategia on pidettävä strategiana. Siispä vielä äänestyksen päättymiseen asti on tärkeää pitää silmällä, ettei vihreä sektori onnistu livauttamaan liian yksityiskohtaista sääntelyä mukaan vielä viime metreillä.

Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa syksyn alkua.

Ystävällisin terveisin
Petri

Ajankohtaista

Mepit: ”Venäläispanssareiden telaketjun jälkiin ei Ukrainassa tänä keväänä kylvetä” – meidän on nyt tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen

23.3.2022

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenet Herbert Dorfmann ja Petri Sarvamaa muistuttavat, että sodan vuoksi jokainen hehtaari on tänä keväänä kylvettävä. Heidän mielestään komission ei pidä nyt esittää mitään lainsäädäntöehdotuksia, jotka voivat aiheuttaa maanviljelijöille ylimääräisiä rasitteita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa monin tavoin. Arkisimmillaan se näkyy kaupan kassalla kasvavana ruoka­laskuna.

Ukraina ja Venäjä kuuluvat molemmat maailman johtaviin vehnän tuottajiin, ja sota on jo ravistellut markkinoita ja nostanut hintoja. Maat ovat myös maailman johtavia maissin, rypsin, auringonkukansiementen ja auringonkukkaöljyn tuottajia. Yli 50 prosenttia EU:n maissintuonnista viime vuonna tuli Ukrainasta ja 86 prosenttia auringonkukkaöljyn tuonnista oli Ukrainasta.

Puutteet näkyvät pahimmillaan eurooppalaisten kauppojen hyllyissä.

Monet eurooppalaiset maan­viljelijät ruokkivat eläimiään ukrainalaisilla soijapavuilla ja lannoittavat peltojaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevilla ravinteilla. Nyt tuonti näistä maista on katkaistu sodan ja talous­pakotteiden vuoksi.

Myös korkeammat kaasun hinnat ja jakelukatkokset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia lannoitteiden tuotannossa. Suomessakin moni maan­viljelijä on jäänyt ilman tarvit­semiaan lannoitteita. Tämä vähentää satoa tilanteessa, jossa Euroopan pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon korvatakseen nämä puutteet, ei vain sisämarkkinoilla vaan myös maailmanmarkkinoilla.

Ukrainalaisen vehnän tuonti on ollut elintärkeää Pohjois-Afrikassa, jossa leivän hinnan nousu voi aiheuttaa poliittista levottomuutta. Epävakailla maailman­markkinoilla on vaikutusta myös sisämarkkinoihimme.

Tässä tilanteessa EPP-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan maataloustuotteiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja ryhtymään tarvittaessa koviin toimiin jäsenvaltioiden asettamia vientikieltoja vastaan.

Tällaiset kiellot eivät ole perussopimusten mukaisia ja heikentäisivät kriisitilanteessa vakavasti eurooppalaista solidaarisuutta.

Ennen kaikkea meidän on nyt kuitenkin tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen, ja viljelijöillämme on oltava kaikki mahdollisuudet ja keinot tehdä niin. Ruokaturvan on oltava ensisijainen tavoitteemme. Tämän vuoksi me EPP-ryhmässä olemme pyytäneet komissiota tarttumaan nopeasti tilanteeseen.

Ensinnäkin maanviljelijöiden olisi voitava käyttää kesantoalueita valkuaiskasvien tuotannon lisäämiseen, ja heille olisi annettava tilapäisesti lupa käyttää lannoitteita ja kasvin­suojeluaineita tätä varten. Meidän on myös harkittava vuonna 2023 voimaan tulevassa YMP-uudistuksessa (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) säädettyjen kesannointivelvoitteiden väliaikaista keskeyttämistä.

Toiseksi, nyt ei ole oikea aika esittää mitään lainsäädäntöehdotuksia, jotka voisivat heikentää tuotantoa. Me emme voi aiheuttaa maanviljelijöille mitään ylimääräisiä rasitteita. Muun muassa luonnon ennallistamista, kasvinsuojeluaineita ja huolellisuusvelvollisuutta koskevia lainsäädäntöaloitteita olisi lykättävä, kunnes kriisin vaikutukset tunnetaan kokonaisuudessaan.

Samalla näyttää yhä selvemmältä, että komission on syytä tehdä myös uudelleenarvio esitysten toteuttamisaikatauluista ja tavoitteista. EPP-ryhmä on myös toistanut jo Pellolta pöytään -strategian esittelystä alkaen huolellista vaikutustenarviota strategian lainsäädäntöesityksistä. Tämä arvio on nyt vielä entistäkin tärkeämpi.

Kolmanneksi meidän on oltava valmiita käyttämään kaikkia käytettävissä olevia yhteisen maatalouspolitiikan välineitä vakauttamaan markkinoita, joihin jo nyt kohdistuu vaikutuksia, ja joihin Venäjän mahdolliset tuontikiellot voivat edelleen vaikuttaa.

Lopuksi kehotamme komissiota esittämään viipymättä kokonaisvaltaisen strategisen suunnitelman EU:n elintarviketurvan varmistamiseksi. Koko Eurooppa, viljelijät ja kuluttajat ovat yhdessä tässä tilanteessa. Mitä paremmin turvaamme tulevaisuutemme, sitä paremmin autamme myös kanssaihmisiä Euroopan ulkopuolella.

Venäläispanssareiden telaketjun jälkiin ei Ukrainassa tänä keväänä kylvetä.

Herbert Dorfmann

europarlamentaarikko, Italia

EPP-ryhmän koordinaattori

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI-valiokunta)

Petri Sarvamaa

europarlamentaarikko (kok.)

AGRI-valiokunnan jäsen

Kolumni julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 26.3.2022

Ajankohtaista

Demokraatti: Sarvamaan mitta täyttyi Kiinan disinformaatiokampanjan salailuun ulkosuhdehallinnossa

28.4.2020

Tiedotusvälineiden raporttien mukaan EU lievensi COVID-19-disinformaatiota EU:ssa koskevaa raporttiaan Kiinan painostuksesta. Julkaistussa versiossa ei enää mainittu Kiinan disinformaatiokampanjoita.

”Raportit ovat järkyttäviä. Korkean edustajan Josep Borrellin tulisi selittää yksityiskohtaisesti ja viipymättä, mitä on konkreettisesti tapahtunut. Paljon on vielä savuverhon peitossa”, Sarvamaa painottaa.

”Sekä Venäjä että Kiina omaavat hyvin kehittyneet propagandastrategiat koko EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen heikentämiseksi”, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

Sarvamaan mukaan EU:n on toimittava nykyistä vahvemmin disinformaatiota vastaan. Tämä tulisi huomioida myös ulkosuhdehallinnon rahoituksessa.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Karjalan Heimo: Pakolaisen pojasta Euroopan parlamenttiin

25.2.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla täyttyy tänä keväänä kahdeksan vuotta meppinä. Hän kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen yhdessä toisten kokoomuslaisten eli Sirpa Pietikäisen ja Henna Virkkusen kanssa. Sarvamaan tausta on sillä tavalla erilainen, että hänen isänsä syntyi Pietarissa.

Lue koko juttu täältä >

Julkaistu Karjalan Heimossa 24.2.2020.

Ajankohtaista

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Ajankohtaista

Länsi-Suomi: ”Puheet liittovaltiosta ovat täyttä tuubaa” – Sarvamaa tietää Venäjän rahoittavan oikeistopopulisteja

17.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä vahva unioni on suomalaisten etu. ”Ei Suomen päätösvaltaa ole mihinkään annettu. Liittovaltiosta olemme kaukana. Sellaiset puheet ovat täyttä tuubaa”, sanoo Sarvamaa. Hänen mukaansa Venäjän disinformaatiokampanjat ovat vaikuttaneet kansallismielisten ja EU-vastaisten puolueiden nousuun.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU-ehdokkaat tiukkoina: ”Pakotteiden syy tulee muistaa”

3.5.2019

Maaseudun Tulevaisuuden EU-vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista suurin osa ei luopuisi Venäjän ja EU:n keskinäisistä talouspakotteista. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomen kaltaisen Venäjän naapurimaan pitää noudattaa tiukkaa linjaa. ”Erityisesti suomalaisten kannattaa miettiä, mikä merkitys kansainvälisen oikeuden noudattamisella on nimenomaan Venäjän lähialueille”, Sarvamaa muistuttaa.

Lue uutinen ›