Ajankohtaista

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

  • Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

 

  • Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

 

  • Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

 

  • Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

 

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

  • Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

 

  • EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

 

  • EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

 

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Ajankohtaista

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Ajankohtaista

Venäjän salakavaliin valheisiin puututtava, Nykypäivä

22.2.2019

Valeuutiset ovat uhka demokratialle. Viime keväänä julkaistun eurobarometrin mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista on tätä mieltä. Alimmillaan luku on Virossa, jossa 74 prosenttia ihmisitä jakaa näkemyksen. Samoin huomattavan suuri enemmistö, jokaisessa jäsenvaltiossa vähintäänkin 70 prosenttia kansasta, pitää valeuutisia todellisena ongelmana omassa maassaan.

Demokraattisessa yhteiskunnassa tarvitaan julkista keskustelua, jotta päätöksiä voidaan tehdä faktojen perusteella. Vapaalla ja riippumattomalla lehdistöllä on tässä iso vastuu. Mutta jos faktat eivät ole totta, myös niiden perusteella tehtävät päätökset ovat auttamatta vääriä. Pahimmassa tapauksessa suorastaan vahingollisia.

Valeuutisilla ja disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksella levitettyä harhaanjohtavaa tai jopa väärää tietoa. Suurin osa siitä on peräisin Venäjältä. Julkista keskustelua myös manipuloidaan esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Pidemmän päälle ohjailu johtaa yhteiskunnallisten jännitteiden kärjistymiseen ja luottamuksen rapautumiseen.

Käsissämme on todellinen turvallisuusuhka. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Toiseksi, jos tällainen aivopesu onnistuu, olemme huomaamattamme joutuneet ulkopuolisten vietäviksi. Se siitä itsenäisyydestä.

Tässä piilee valeuutisten suurin vaara ja syy sille, miksi Venäjä panostaa informaatiohyökkäyksiin samalla vakavuudella kuin perinteiseen puolustuskykyyn. Naapureihin ja länsimaihin voidaan kätevästi vaikuttaa ilman sen suurempia seurauksia kun luotu eripura ja epäluottamus hoitavat raskaimman työn. Tuloksena Venäjän suurvalta-asema vahvistuu.

Moskovalla on käytössään sekä taitava mediakoneisto että kokenut tiedustelupalvelu, jotka ovat kylmän sodan lisäksi harjoitelleet vastaäänien vaimentamista kotimaassa esimerkiksi Tšetšenian sotien yhteydessä. Trollitehtaiden, teknologian ja sosiaalisen median avulla Kremlin edun mukaista viestiä on viety Krimin valtauksen jälkeen entistä tehokkaammin myös Venäjän ulkopuolelle.

Varsinkin vaalit ovat mehukkaita tilaisuuksia disinformaatiokampanjoille. Vaakalaudalla on länsimaisen demokratian olennaisimman instituution uskottavuus, minkä lisäksi yhteiskuntaa jakavat kysymykset ovat jo valmiiksi tapetilla. Venäjä on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja ja käyttää varmasti jatkossakin.

Venäjän salakavalasti levittämiin valheisiin onkin puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Yksi esimerkki vastatoimista on yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajamani StratCom Plus -projekti, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa.

Totuus kuitenkin on, että meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Mikään määrä vastatoimia tai resursseja tuskin riittää sen selättämiseen, jos emme pitkällä aikavälillä panosta myös omien arvojemme, demokratian ja yhteiskunnallisen luottamuksen puolustamiseen.

Valeuutisten horjuttaman luottamuksen vahvistaminen ja kriittinen ajattelu on kaikkien vastuulla. Samalla on muistettava puhua painavasti tärkeiden, yhteisten arvojen puolesta. Yhteiskunnallinen luottamus on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Julkaistu Nykypäivässä 22.2.2019

Ajankohtaista

Jouluiset terveiset Euroopan parlamentista, Uutiskirje

18.12.2018

Vuoden viimeisten viikkojen aikana olen työskennellyt erityisesti EU:n vuoden 2019 budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin yhteen kytkevän lakiesityksen parissa. Tavoitteenani on varmistaa, että veronmaksajien rahat käytetään yhteisten sääntöjen mukaisesti ja niillä aloilla, joissa eurooppalainen yhteistyö todella tuo lisäarvoa. Valitettavasti täysistunnon kanssa samaan aikaan Strasbourgissa tapahtui todella surullinen ampumavälikohtaus, osanottoni uhreille ja omaisille.

Suomalaisen tuottajan asialla

Poliittiset ryhmät ja valiokunnat kokoontuivat joulukuun alussa Brysselissä viimeistä kertaa ennen joulutaukoa. Toimin raportöörinä, kun 32 EU:n erillisviraston vuoden 2017 sääntöjenmukaista toimintaa tarkistetaan. Virastojen vastuuvapausmenettelyyn liittyen tapasin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston edustajia ja talousarvion valvontavaliokunnassa aloitimme virastojen johtoportaiden kuulemiset.

Maatalousvaliokunta käsitteli meille suomalaisille merkittävää asiaa, kun se keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 2020-luvulla. Allekirjoitin valiokunnan käsittelyssä olleeseen esitykseen 50 muutosesitystä, jotka kaikki tähtäävät siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa menestyksekkäästi.

Viikon aikana tapasin myös pohjoissuomalaisia viljelijöitä, joiden kanssa puhuin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta. Kävimme tärkeän keskustelun siitä, miten esimerkiksi turvemaiden kyntökielto sekä maataloustukien tukikatto vaikuttaisivat suomalaisiin tuottajiin. Suomen valtion omistaman kehitysmaille rahoitusta ohjaavan FinnFundin edustajien kanssa taas käsittelimme ehdotettua EU-Afrikka investointikumppanuutta ja erityisesti sitä, miten Afrikkaan istutettaisiin lisää metsää. Tällä hankkeella olisi erinomainen panos/tuotto -suhde, se lisäisi taloudellista hyvinvointia Afrikassa ja vähentäisi näin muuttoliike-tarvetta Eurooppaan.

Itsenäisyyspäivää kunnioitin tasavallan presidentin vastaanotolla. Suomen itsenäisyyden juhliminen on aina yhtä arvokasta ja tärkeää.

Ihmisoikeuksien puolesta, valeuutisia vastaan

Allekirjoitin yhdessä yli 50 muun mepin kanssa vetoomuksen Venäjällä vankilassa kuolleen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin mukaan nimetyn lain puolesta. Vetoomuksessa vaadimme Euroopan laajuista ihmisoikeuslakia, joka asettaisi kovat sanktiot myös Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeuksien rikkojille. Uskon, että erityisesti Venäjän suhteen on vaarallista pidättäytyä suorasta puheesta ja laki on syytä nimetä Magnitskin mukaan.

Joulukuun puolivälissä Strasbourgin täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2019 EU-budjetista saavutetun sovun parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tärkein yksityiskohta oli aloite, joka takaa 3 miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisia vastaan. Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa ensi kevään eurovaaleihin on suhtauduttava vakavasti. Vastassa on todella kehittynyt ja hyvin rahoitettu koneisto. Olen ajanut aloitetta pitkäjänteisesti muun muassa romanialaisen mepin Siegfried Mureșanin kanssa.

Parlamentin ja jäsenmaiden saavuttama sopimus kasvatti budjettia noin 200 miljoonaa euroa komission toiseen ehdotukseen verrattuna. Tutkimukseen ja koulutukseen neuvottelemamme lisärahoitus rakentaa parempaa tulevaisuutta eurooppalaisille.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava

Strasbourgin viikon merkittävimmät päätökset valiokuntatasolla liittyivät oikeusvaltioperiaatetta koskevaan budjettilakiin. Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä EU-rahoituksen yhdistävän lakiehdotuksen, jonka esittelijä olen. Jo edellisellä viikolla olimme päässeet yhteisymmärrykseen muiden europuolueiden neuvottelijoiden kanssa.

On tärkeää, että voimme puuttua huolestuttavaan demokratian ja sananvapauden vastaiseen kehitykseen EU-maissa nopeasti. Veronmaksajien rahat on käytettävä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. EU ei voi rahoittaa jäsenvaltioita, joissa oikeuslaitos ei ole itsenäinen tai media ei saa toimia vapaasti. Parlamentin täysistunto äänestää ehdotuksesta tammikuussa ja tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Joulu on jo lähellä ja nyt on syytä rauhoittua perheen parissa. Ensi keväänä minulla on esittelijänä eli raportöörinä työpöydälläni 34 mietintöä, jotka on saatava valmiiksi ennen toukokuun vaaleja.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Terveisin,
Petri

Ajankohtaista

Sarvamaan ajamat lisäresurssit Venäjän valeuutisten torjuntaan hyväksyttiin

13.12.2018

Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2019 EU-budjetista keskiviikkona 12.12. Strasbourgissa. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan edellisen viikon tiistaina saavutettu budjettiyhteisymmärrys jäsenmaiden kanssa vahvistaa kolmen miljoonan euron rahoituksen Venäjän informaatiohyökkäysten torjumiselle.

”Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa vaaleihin länsimaissa on suhtauduttava vakavasti. Vääristelevällä tiedolla yritetään ruokkia poliittista järjestelmää kohtaan tunnettua epäluottamusta. Euroopan on pakko toimia ja varautua informaatiohyökkäyksiin varsinkin vaalivuonna. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaisten luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhdessä ajama, vuonna 2018 aloitettu StratCom Plus -toimi sisällytettiin myös Euroopan komission ja ulkosuhdehallinnon keskiviikkona 5.12. julkaisemaan disinformaation vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

”Tarkoituksena ei ole rakentaa EU:lle omaa propagandakoneistoa vaan seurata ja vastata Venäjän levittämään harhaanjohtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja. Käytössämme olevat rajalliset resurssit on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti”, Sarvamaa alleviivaa.

Euroopan komissio esitti ensi vuoden 2019 EU-budjetiksi yhteensä 165,6 miljardia euroa. Parlamentti ja jäsenmaat katsoivat kuitenkin, että rahaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan 165,8 miljardia euroa. Neuvotteluissa lisättiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelman Horisontin määrärahoja 150 miljoonaa euroa ja suositun korkeakouluvaihto-ohjelman Erasmuksen määrärahoja 40 miljoonaa euroa parlamentin vaatimuksesta.

”Tutkimus ja koulutus ovat juuri niitä asioita, jotka tuottavat suurinta lisäarvoa eurooppalaisille ja rakentavat meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Onneksi myös jäsenmaiden edustajat ymmärsivät tämän”, Sarvamaa kommentoi neuvotteluita.

Euroopan komissio antoi uuden esityksen vuoden 2019 EU-budjetiksi perjantaina 30.11., koska parlamentti ja jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen toukokuussa julkaistusta ensimmäisestä ehdotuksesta Lissabonin sopimuksessa määriteltyyn takarajaan eli maanantaihin 19.11. mennessä.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Venäjän levittämiin valheisiin vastattava järjestelmällisesti

11.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) korostaa, että Venäjän vaikutusyrityksiin Euroopassa on suhtauduttava vakavasti. Viime viikolla jäsenmaiden kanssa saatu sopimus vuoden 2019 EU-budjetista vahvistaa Sarvamaan ajaman kolmen miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisten torjumiselle. Lisäksi koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja lisättiin. ”Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka tuottavat lisäarvoa eurooppalaisille ja rakentavat parempaa tulevaisuutta”, Sarvamaa sanoo.

Lue lisää ›

Ajankohtaista

Ilta-Sanomat: Roposilla ei voi käydä Venäjän valheita vastaan

25.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on ajanut lisärahoitusta tulevaan EU-budjettiin Venäjän disinformaation paljastamiseksi. Vuoden 2019 EU-budjetista ei päästy sopuun marraskuun lopulla ja nyt myös tästä rahoituksesta neuvotellaan uudelleen. Venäjän resurssit levittää valeuutisia ovat huomattavan suuret ja erityisesti kevään eurovaalien lähestyessä tarve puuttua disinformaatioon kasvaa merkittävästi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti kannattaa Sarvamaan esittämiä lisäresursseja maaseudun kehittämiseen ja Venäjän valeuutisten torjuntaan

26.10.2018

Euroopan parlamentti äänesti kannastaan vuoden 2019 EU-budjettiin keskiviikkona 24.10. Strasbourgissa. Samalla täysistunto hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) esittämät 20 miljoonan euron korotuksen maaseudun kehittämisrahastoon, EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän vahvistamisen ja 3 miljoonaa euroa informaatiohyökkäysten torjumiseen.

”Ehdottomasti keskeisintä on torjua maatalouteen kohdistetut leikkaukset. Neuvottelemani 20 miljoonan lisärahoitus olisi toteutuessaan tietenkin melko pieni”, parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa huomauttaa. Ilman Sarvamaan korotusesitystä budjettivaliokunnan konservatiivien ehdottamat leikkaukset maaseudun kehittämisrahastoon olisivat saattaneet olla väistämättä edessä.

”Toinen tärkeä asia on Venäjän vaikuttamisyritysten torjuminen. Muuten meidän poliittista järjestelmäämme kohtaan tunnettu epäluottamus kasvaa entisestään. Nyt tarvitaan kipeästi vastatoimia. Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaistensa luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhteisen StratCom Plus -toimen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. ”EU:n on pystyttävä seuraamaan ja vastaamaan Venäjän levittämään harhaan johtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja”, Sarvamaa alleviivaa.

”Esityksilläni oli budjettivaliokunnan ja poliittisten ryhmien vankka tuki jo ennen täysistuntoäänestystä. Todellinen koitos on marraskuun puolivälissä käytävät neuvottelut leikkauksia vaativien EU-jäsenmaiden kanssa”, parlamentin neuvottelutiimissä mukana oleva Sarvamaa kertoo. Jäsenmaiden ja parlamentin edustajien on päästävä sopuun ensi vuoden EU-budjetista maanantaihin 19. marraskuuta mennessä.

Euroopan komissio ehdotti EU:n ensi vuoden budjetiksi 165,6 miljardia euroa. Parlamentti katsoo kuitenkin, että rahaa tarvittaisiin 721 miljoonaa euroa enemmän. EU-jäsenmaiden muodostaman neuvosto puolestaan esittää 1,6 miljardin leikkauksia komission ehdotukseen.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa vaatii resursseja maaseudun kehittämiseen ja Venäjän valeuutisten torjuntaan

23.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii vuoden 2019 EU-budjettiäänestyksessä korotuksia maaseudunkehittämisrahastoon ja informaatiohyökkäysten torjuntaan Euroopassa. ”Ehdottomasti keskeisintä on torjua maatalouteen kohdistetut leikkaukset”, Sarvamaa sanoo. Lisäksi hän korostaa EU:n tarvetta varustautua paremmin Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan eurovaalien lähestyessä.

Lue uutinen›