Uutiskirje, kesäkuu 2023

6.6.2023

Kesäiset terveiset Brysselistä!

Tämän kuun kirjeessä asiaa muun muassa tärkeästä Unkarin tarkastusmissiosta, ennallistamisasetuksen tämän hetkisestä tilanteesta sekä Suomen mahdollisuuksista napata EU-rahoitusta.

Päällimmäisenä on myös mielessä se, että sain kunnian olla toistamiseen ehdolla vuoden mepiksi maatalouden ja ruokaturvallisuuden sarjassa. Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä koskaan yksin, joten kiitokset kuuluvat ennen kaikkea suomalaisille tuottajille. He ovat ne, jotka tekevät tärkeintä työtä ruokaturvamme eteen.

Unkarin EU-miljardit pysyvät toistaiseksi jäädytettynä

Osallistuin talousarvion valvontavaliokunnan tarkastusmissiolle Unkariin. Kolmen päivän vierailun fokuksena olivat erityisesti maan oikeusvaltiotilanne ja sen pohjalta jäädytetyt EU-varat. Lisäksi tapasimme valtiollisia ja paikallisia päättäjiä, tutkivia journalisteja, kansalaisjärjestöjä sekä sellaisten yritysten edustajia, joita Orbanin hallinto on syrjinyt julkisissa hankinnoissa.

Kaiken koetun, nähdyn ja kuullun perusteella on selvää, että työ Unkarin oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi on kesken. Perusteita EU-miljardien vapauttamiselle ei vielä ole.

Vaikka olemme vaatineet Unkarilta lähes viittäkymmentä korjaustoimenpidettä, konkretia paikan päällä puuttuu vielä useissa asioissa. Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvät ongelmat ovat edelleen läsnä. Hankinnoissa suositaan yrityksiä, jotka ovat Orbanille ja tämän lähipiirille myötämielisiä. Unkarilla ei ole myöskään riippumatonta tarkastuselintä, joka pystyisi aidosti valvomaan ja estämään julkisten varojen väärinkäytöksiä. Vaarana on, että huomattava osa EU-varoista päätyy vääriin käsiin, tai että niiden saaminen estetään huomattavalta osalta alueita ja paikallishallintoja.

Unkarin hallituksella on vielä matkaa kuljettavana, mikäli se haluaa vapauttaa jäädytetyt varat.

KUVA: Ferenc Isza / Euroopan parlamentti

Ennallistamisasetuksen kaataminen

Ennallistamisasetus on kääntynyt loppusuoralle parlamentin käsittelyssä. Koko prosessin ajan EPP:n ja minun ehdotukseni ovat olleet kriittisiä asetusta kohtaan. Ennallistaminen täytyy kaataa, koska se uhkaa vakavasti ruuantuotantoa Euroopassa. Jatkuva velvoitteiden, vaatimuksien ja uusien aikarajojen asettaminen on kohtuutonta. Viljelijöiden, metsänomistajien ja maanomistajien näkemyksiä ei kuunnella. Jäsenvaltioiden kansallisia ominaispiirteitä ei kunnioiteta.

Parlamentin maatalousvaliokunta äänesti toukokuussa koko komission ehdotusta vastaan ja EPP ilmoitti toukokuun lopulla vetäytyvänsä asetuksen neuvotteluista. Tämä signaali on kaikessa poikkeuksellisuudessaan äärimmäisen tärkeä ja rohkea kannanotto eurooppalaisten maanviljelijöiden ja metsänomistajien puolesta.

On korkea aika viheltää peli poikki. Vihreän siirtymän täytyy olla kestävä myös maanviljelijöiden näkökulmasta.

Lue lisää ennallistamisasetuksesta ja vihreästä siirtymästä Turun Sanomien ja Ilkka-Pohjolaisen mielipidekirjoituksistani.

Isännöin loppukuusta yhdessä ruotsalaisen kollegani Emma Wiesnerin kanssa ennallistamistapahtumaa parlamentissa. Paikalla useita sidosryhmiä ja avainmeppejä yli puoluerajojen.

Suomella on nyt sauma napata historialliset EU-rahat

Suomen Nato-jäsenyyden myötä maamme muuttunutta roolia täytyy osata myydä ja markkinoida EU:ssa, sillä rahaa ei Suomelle tulla antamaan automaattisesti. Pitää olla taitoa vaatia ja neuvotella, sekä osata perustella Suomen geopoliittinen tärkeys koko EU:n ja Natonkin turvallisuudelle.

Kun Suomen saamia osuuksia verrataan naapurimaihin, esimerkiksi Ruotsin rinnalla kalpenemme täysin siitä syystä, että emme ole itse olleet valmiita budjetoimaan infrastruktuurin kehittämiseen omia varoja.

Meillä on lähivuosina ennennäkemätön tilaisuus saada EU:lta megapotti liikenneverkon ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Se vaatii myös Suomelta panostusta.

Lue lisää haastattelustani Iltalehdestä.

Asiaa lyijykiellosta

Reserviläistoiminta ja ampumakoulutuksen tulevaisuus on turvattava. Toukokuun täysistunnossa päätimme lisätä eurooppalaista ammustuotantoa, koska valitettavasti tällä hetkellä kapasiteettimme ei riitä Ukrainan tukemiseksi.

Tuen ehdottomasti aloitetta, mutta samaan aikaan herää kysymys, miksi komissio valmistelee samanaikaisesti uutta lyijykieltoa.

Kiellon mennessä läpi sellaisenaan, tulisi rajoituksella olemaan suora vaikutus suomalaiseen reserviläistoimintaan ja ampumaharjoitteluun. Puhumattakaan vaikutuksista suomalaisiin kolmansien osapuolten ylläpitämiin ampumaratoihin, joilla esimerkiksi poliisi harjoittelee.

Olen vaikuttanut jo vuoden ajan komissiossa käsittelyssä olevaan rajoitukseen. Viestini niin komission kuin kemikaaliviraston edustajille on ollut selvä – Hyvän ampumataidon ylläpito on elinehto eurooppalaiselle puolustukselle

Katso videolta puheenvuoroni aiheesta toukokuun täysistunnossa Strasbourgissa.

Viime kuun aikana tapahtunutta

Tapasin kollegani Henna Virkkusen kanssa suomalaiset Brysselin kirjeenvaihtajat 2.5.2023. Seuraavana päivänä vietettiin kansainvälisen lehdistönvapauden päivää. Päivä on itselleni toimittajataustani vuoksi erityisen merkityksellinen. Vapaa ja riippumaton lehdistö ei ole mikään itsestäänselvyys, ja sen toimintaedellytyksiä on varjeltava ja edesautettava niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin.

Vierailin toukokuun lopulla Etelä-Tapiolan lukiossa. Puhetta oli erityisesti EU:n perusasioista, tulevista eurovaaleista ja nuorten äänestysaktiivisuuden merkityksestä, demokratiasta sekä oikeusvaltiosta.

KUVA: Leevi Leivo / Puheenaihe

Vierailin Puheenaihe- podcastissa Leevi Leivon haastateltavana. Puhetta oli laajasti EU:sta, Unkarista, oikeusvaltioperiaatteesta ja rahoituskysymyksistä.

Koko jakso on kuunneltavissa Youtubessa ja Spotifyssä.

Petri mediassa

MTV Uutiset: EU sorvaa uutta pakotepakettia Venäjää vastaan – joutuuko suomalaisten hyvin tuntema jääkiekkopomo pakotelistalle?

MTV Uutiset: Puhelinhaastattelu

Facebook: Kokoomusmepit toivottavat hyvää Eurooppa-päivää! Videolla minun, Henna Virkkusen sekä Sirpa Pietikäisen terveiset

Helsingin Sanomat: Unkarin korjaustoimet yhä kesken, sanovat mepit – ”Karmaiseva muistutus, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”

Uusi Suomi: Kokoomusmepiltä suorat sanat Unkarin sooloilusta – varoittaa EU-rahojen valumisesta valtaeliitille

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa Unkarista: Ei perusteita EU-miljardien vapauttamiselle

Verkkouutiset: EPP-ryhmä esittää ennallistamisaloitteen hylkäystä 

Uutiskirje 5/2023

15.5.2023

Loppukevään terveiset Strasbourgista! Tässä uutiskirjeessä asiaa muun muassa Ukrainalle annettavasta tuesta, raja-aidoista ja EU:n ilmastosääntelystä.

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjeen, ja itselläni on päällimmäisenä mielessä kokoomuksen eduskuntavaalivoitto. Nyt Petteri Orpon johdolla käydään mielenkiintoisia neuvotteluita säätytalolla. Neuvotteluissa tulee saavuttaa se muutos, mistä suomalaiset äänestivätkin. Toinen ilouutinen on ollut tietenkin Suomen Nato-jäsenyys. Pitkäaikaisena Naton kannattajana odotan nyt innolla, millaiseksi Suomen rooli tässä sotilasliitossa alkaa muotoutua.

Putinin käsikassara Fasel on saatava tilille

Ajan René Faselia EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden listalle. Jääkiekkopomovuosinaan Fasel oli yksi aivan keskeisimmistä vaikuttajista, että Sotshin talviolympialaiset vuonna 2014 saatiin Venäjälle. Siis samana vuonna, kun Venäjä otti haltuunsa Krimin.

Fasel on hyödyntänyt urheilun sumuverhoa häikäilemättömästi ajaakseen omaa, Putinin ja Putinin lähipiirin etua.

Vaikea uskoa, että näistä kytköksistä olisi vieläkään luovuttu, etenkin kun Fasel on saanut Venäjän kansalaisuuden vuosi sodan alkamisen jälkeen.

Äänestin metsäkatoasetusta vastaan

Vielä istuntosalissa vaadin komissaaria selvittämään pikaisesti, onko tilanne todella se, että lakia tullaan tulkitsemaan taannehtivasti ja vieläpä niin, että Suomessa pitää laittaa kaikki nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeet jäihin.

Tämä on nimittäin ainakin maa- ja metsätalousministeriön tulkinta aiheesta. Kovasti toivon, että ministeriössämme ollaan vain tunnollisen ylivarovaisia, ja lain tulkintaan saataisiin todella tolkkua.

Metsäkadon estäminen on tietenkin tärkeää, mutta tämän asetuksen keinovalikoima osuu kielteisellä tavalla niihin, joita meidän pitäisi nimenomaan eniten tukea ja kannustaa tässä maailmantilanteessa. Globaalin metsäkadon estäminen ja muutaman puun kaataminen suomalaiselta tilalta eivät yksinkertaisesti ole rinnastettavissa keskenään.

Katso puheeni täysistuntosalissa.

Ruokalautanen on täysin politisoitunut

Ruoantuotannon ja -kuluttamisen keskustelua leimaavat äänekkäät ääripäät. Toisen ääripään mukaan lihantuottajat ja -syöjät ovat ilmastoroistoja ja loput sankareita. Toisessa ääripäässä taas suljetaan silmät epäkohdilta.

Se, mitä kukin lautaselleen laittaa, on henkilökohtainen valinta. Yksilön valintoja ei pidä tuomita julkisesti. Fakta on kuitenkin se, että edelleen ylivoimainen enemmistö suomalaisista syö lihaa.

On tärkeää pitää mielessä, että suomalainen lihantuotanto on myös eurooppalaisittain korkealaatuista. Maamme lihantuotantoa kestää arvioida kriittisestikin.

Poliittisilla päätöksillä voidaan tietenkin ohjailla kuluttajia kohti vastuullisempia valintoja, mutta ei pitäisi myöskään automaattisesti olettaa, että lihaa syövä eurooppalainen on kaiken pahan alku ja juuri. Sama pätee myös eurooppalaisiin tuottajiin: niin kauan kuin lihaa syödään, on kaikkien etu, että sitä tuotetaan korkeatasoisesti lähellä omassa maanosassamme.

Kirjoitin aiheesta pidemmin Maaseudun tulevaisuudessa 28.4.2023. Artikkeli on myös luettavissa sivuillani.

Euroopan pitää tehostaa asetuotantoaan

”Kyllä. Ammusten riittävyys on Ukrainan elinehto.” Näin kommentoin asiaa huhtikuussa Turun sanomille, kun kysyivät, pitäisikö Euroopan asetuotantoa tehostaa.

Valitettavasti jälleen nopeiden toimien edessä seisovat isot jäsenmaat, Ranska ja Saksa etunenässä. EU:n myöntämät edelliset aseapupaketit ovat olleet kyllä oikeansuuntaisia, mutta tuovat helpotusta rintamalle korkeintaan muutamaksi kuukaudeksi.

Eikä kyse ole edes siitä, että EU:n jäsenmailla ei olisi varaa tehostaa ase- ja ammustuotantoaan tai lisätä apua Ukrainaan. Kyse on perimmiltään liiallisesta varovaisuudesta ja siitä, että pelkäämme liiallisen eskalaation vauhdittavan konfliktia.

EU:n yhteisiä varoja pitää suunnata EU:n ulkorajojen vahvistamiseen

EU:n yhteisiä varoja pitää suunnata EU:n ulkorajojen vahvistamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi rajaesteiden, kuten aitojen tai valvontalaitteiston rahoittamista.

Rajaesteiden rahoittaminen EU-varoista on valitettavasti isolle osalle muista europarlamentaarikoista ja jäsenmaista punainen vaate. Keskustelua on viety tarkoituksellisesti väärille urille, ja yritetty väittää, että rajaesteiden rakentamisessa olisi kyse kaikesta muusta kuin turvallisuudesta.

Tällä hetkellä esimerkiksi Suomi pilotoi itärajan vastaista aitaa omasta budjetista, vaikka todellisuudessa kyseinen aita vahvistaa myös koko EU:n turvallisuutta.

Itse näen asian puhtaasti turvallisuuskysymyksenä, nimenomaan nykyisessä maailmantilanteessa. Rajaeste toimii pelotteena ja antaa ennen kaikkea poliittisen viestin siitä, että panostamme yhteisten ulkorajojen valvontaan sekä EU:n kansalaisten turvallisuuteen, vaikka EU:lla ei virallista omaa puolustuspolitiikkaa olekaan.

Vieraita Brysselissä

Oli ilo isännöidä vieraita Kiukaisista, Valamosta ja Helsingistä maaliskuun lopulla. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Suomen Nato-jäsenyydestä ja huhtikuun eduskuntavaaleista.

Petri mediassa

Seura: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa hakee talouspakotteita René Faselille – ”Erittäin läheisissä tekemisissä Putinin kanssa”

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäkatoasetus hyväksyttiin parlamentissa – Sarvamaa tyrmää nauta- ja lypsykarjatiloille epävarmuutta luovan asetuksen: ”Komissio sortuu tässä pahimman luokan moraaliposeeraukseen”

Maaseudun Tulevaisuus: Ilmastosääntelyssä kaksi hyvää, mutta yksi erittäin huolestuttava päätös

Kauppalehti: Meppi Petri Sarvamaa kannattaa raja-aitojen rakentamista EU:n varoilla – ”Rajaeste toimii pelotteena ja antaa poliittisen viestin”

Verkkouutiset: Tyrmäys EU:n ilmastorahastolle – ”Kansalaiset saavat vielä tarpeekseen”

Verkkouutiset: Kiekkoliiton Rene Faselia ajetaan pakotelistalle – ”Vladimir Putinin käsikassara”

Ilta-Sanomat: Petri Sarvamaata haukuttiin aikoinaan ”Nato-intoilijaksi” – nyt hän pääsi kohottamaan lasin kuohuvaa

Uusi Suomi: Suomen vastustama ilmastorahasto menossa läpi EU:ssa, varoittaa kokoomusmeppi – ”Pelkään rehellisesti”

Uutiskirje 4/2023

1.4.2023

Keväiset terveiset Brysselistä! Tässä uutiskirjeessä asiaa eduskuntavaalien loppukiristä, rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä sekä niin sanotusta EU:n suvereniteettirahastosta.

Huomenna on vaalipäivä

Nyt äänestetään Suomen tulevaisuuden suunnasta ja roolista Euroopan unionissa. Vaaleista on tulossa erittäin tiukat ja jokaisen ääni vaikuttaa. Olen kuluneen kuukauden aikana kiertänyt mahdollisuuksieni mukaan eri puolella Suomea ja viesti kentiltä on selvä. Muutosta halutaan. Huomenna on mahdollisuus äänestyskopeilla kääntää Suomen suunta parempaan.

On tärkeä muistaa, ettei taktinen äänestäminen toimi Suomessa. Suomalaisessa politiikassa pyritään perinteisesti konsensukseen ja historiastakin näkyy, että puolueet mukautuvat hyvin erilaisiin hallituskokoonpanoihin – olemme nähneet niin sinipuna- kuin sinimultahallituksia. Siksi itselle sopivimman ehdokkaan äänestäminen on taktikointia tärkeämpää.

Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit. Marinin hallituskaudella Suomi on jäänyt paitsioon monessakin asiassa EU-areenoilla. Metsiin liittyviin aloitteisiin vaikuttaminen on tästä ollut kaikista konkreettisin esimerkki, mutta pyyhkeitä on annettava myös ylipäätään jälkijättöisestä tavasta tehdä EU-vaikuttamista. Kun Suomeen vahvasti vaikuttaviin EU-aloitteisiin ei onnistuta vaikuttamaan, voi lopputulos olla hyvinkin vaikeasti nieltävissä. Tarvitsemme metsäkysymyksissä hallitukselta vahvaa ja selkeää toimintaa. Kokoomus ajaa määrätietoista EU-linjaa ja puolustaa metsäpolitiikan pitämistä suomalaisten käsissä. Me suomalaiset osaamme metsämme parhaiten.

EU on siis tärkeä pitää mielessä myös eduskuntavaalien uurnilla.

EU-eron vaatiminen on epäisänmaallista

EU-jäsenyys tuo turvaa, vaurautta sekä valtaa vaikuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus on unohtunut perussuomalaisilta, jonka virallinen tavoite on edelleen ajaa Suomen eroa EU:sta. En usko, että puolueen johdossa todella ymmärretään kyseisen vaatimuksen vakavuutta ja seurauksia.

Suomen eroaminen EU:sta olisi kuin suoraan Putinin päiväunesta. Se tekisi meistä heikon ja haavoittuvaisen Venäjän silmissä. Nato-jäsenyytemme toisi toki turvaa, mutta siihen yhdistettynä EU-jäsenyys mahdollistaa Suomen osallistumisen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä helpottaa puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa.

Turvallisuuden lisäksi EU-jäsenyys on tuonut Suomelle taloudellista painoarvoa. Sisämarkkinat tuovat vaurautta sekä edesauttavat Suomen menestymistä globaalissa taloudessa. EU:n ansiosta meillä on mahdollisuus osallistua myös valtaviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin.

EU:n myötä meillä on myös aito valta vaikuttaa. Kuka olisi edistänyt EU:n budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jos ei Suomi itse puheenjohtajuuskaudellaan? Tämän luulisi myös perussuomalaisille olevan oleellinen kysymys, kun he usein niin ansiokkaasti myös EU-varojen käytön perään huutelevat.

On myös ymmärrettävä se, että vaikka olisimme EU:n ulkopuolella, sen lainsäädäntö tulisi vaikuttamaan meihin joka tapauksessa epäsuorasti. Nykyisellä perussuomalaisten linjalla ei myöskään pitkälle pötkittäisi EU-pöydissäkään. Kategorisella kieltäytymisellä kaikesta ajaisimme itseämme nurkkaan entisestään, ja Suomi menettäisi lopullisen uskottavuutensa neuvotteluissa. Vai olisiko perussuomalaisten ratkaisu se, että alkaisimme tehdä orbanilaista veto-oikeus politiikkaa, ja kiristäisimme kumppaneitamme jokaisen kynnyskysymyksen yhteydessä?

Se, jos joku, olisi Putinin mieleen.

Kirjoitin aiheesta Uuden Suomen blogissani

Suvereniteettia vai yhteistä velkaa?

Keskustelu mahdollisesta uudesta EU:n yhteisvelasta on käynnissä. Tämä siitä huolimatta, että edellisen rahoituspaketin varoja on vielä satoja miljardeja käyttämättä.

Komissio on puhunut jo pidemmän aikaa ”suvereniteettirahastosta”. Sen yksityiskohdat ovat vielä auki, ja lopullinen ehdotus nähdään vasta kesällä.

Keskeisinä kysymyksinä on, naamioidaanko uusi yhteisvelka vain tärkeältä kuulostavien tavoitteiden alle, vai rahoitetaanko suvereniteettia vahvistavia toimenpiteitä jo olemassa olevilla välineillä.

Itse ajattelen, että olemassa olevista välineistä käyttämättömät varat pitää käyttää ensin. Suvereniteetin vahvistamiseen ei tarvita uutta yhteistä velkaa.

Kirjoitin aiheesta pidemmin Aamulehteen 

Suomen on sanottava seis rakennusten energiatehokkuusdirektiiville

Suomalaisten huoli liittyen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin on ymmärrettävä: tunnollinen Suomi kävisi todennäköisesti pikimmiten toimeen ja tässä muodossaan direktiivi aiheuttaisi yli kahden miljoonan suomalaisen kodin korjauksen.

Energiatehokkuutta ei ole mitään mieltä parantaa erillään muista asuinrakennusten korjauksista. Tämä ei ole kustannustehokasta ja aloite voi pahimmillaan johtaa jopa tarpeettomiin korjauksiin taloihin, joita ei enää edes käytetä. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on arvioinut, että korjausten kustannukset olisivat koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, vuosittain noin 2,1 miljardia vuoden 2032 loppuun mennessä. Vertailun vuoksi Suomen sisäministeriön hallinnonala, eli muun muassa koko poliisitoimi ja hätäkeskuslaitos, maksoivat maallemme viime vuonna 1,6 miljardia euroa.

Rakennusten saattaminen energiatehokkaiksi on toki tärkeä toimi. Tavoitteeseen pitää kuitenkin pyrkiä ennen kaikkea omista lähtökohdistamme käsin, koska talot ovat aivan erilaisia maasta ja ilmastosta riippuen.

Suomalaisten on nyt otettava tässä asiassa yksi ja selkeä ääni ja sanottava seis. Suomalaisten europarlamentaarikkojen ja Suomen neuvoston edustajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä direktiivin edetessä epäkohtien poistamiseksi.

EU:n kanssa täytyy olla jatkossakin tarkkana, jotta aloitteet eivät muotoudu Suomen näkökulmasta kohtuuttomiksi. Suomen EU-vaikuttamista on tehostettava ja ainakin Kokoomus on tähän sitoutunut. Nykyisen hallituksen jälkiä korjatessa se ei olisi helppo tie puolueelle, mutta ainakin halua ja osaamista löytyy.

Kirjoitin aiheesta pidemmin sivuilleni

Kuun varrella tapahtunutta

Oli mukava keskustella ja vaihtaa ajatuksia teidän kanssanne eri puolella Suomea osana Kokoomuksen vaalikampanjaa. Ehdin kuluneen kuukauden aikana vierailla Oulussa, Tyrnävällä, Muhoksella, Lapualla, Seinäjoella, Tampereella, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä.

Korruptionvastainen työryhmämme tapasi maaliskuun alussa Euroopan parlamentin presidentin Roberta Metsolan. Keskustelimme Metsolan 14-kohtaisesta toimeenpanolistasta, jonka tavoitteena on vahvistaa läpinäkyvyyttä, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta Euroopan parlamentissa.

EPP:n johto vieraili Helsingissä Katajanokalla. Kahden päivän aikana oli mahdollisuus käydä tärkeitä keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja tulevista päätöksistä.

Upea ja tärkeä vierailu Tampereella yhteismetsäpäivillä. Pidin puheenvuoron liittyen metsäpolitiikkaan. Korostin meidän suomalaisten ja erityisesti tulevan hallituksen velvollisuutta puolustaa aktiivisesti metsiämme EU-areenoilla.

Petri mediassa

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Nato-jäsenyydellä ja oikeusvaltiomekanismilla ”ei mitään tekemistä keskenään”
Maaseudun Tulevaisuus: EU-parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen rakennusten energiatehokkuudesta, joka pakottaisi omakotiasukkaat kalliisiin remontteihin – ”Laki on sietämätön”
Euroopan parlamentti: Ovatko eduskuntavaalit myös EU-vaalit? -paneelikeskustelu
Uusi Suomi: Eduskuntavaalien kaksi kovaa teetä
Maaseudun tulevaisuus: Suomen suunta EU:ssa ratkaistaan vaaleissa

Kiitos kun luit uutiskirjeeni. Mukavaa kevättä ja vaaliviikonloppua!

Ystävällisin terveisin
Petri

Uutiskirje 3/2023

2.3.2023

Keväiset terveiset Brysselistä! Helmikuussa pinnalla ovat olleet erityisesti lyijyhaulikysymykset ja ennallistamisasetukseen vaikuttaminen. Erityisen merkityksellinen hetki oli presidentti Zelenskyn vierailu Brysselissä.

Vuosi sotaa takana

Vuosi sitten Venäjä aloitti julman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Viimeistään raakalaismainen hyökkäys näytti Venäjän hallinnon todelliset kasvot. Kuluneen vuoden aikana Venäjän joukot ovat syyllistyneet toistuvasti sotarikoksiin, kuten summittaiseen aseidenkäyttöön siviilialueella ja mielivaltaisiin teloituksiin.

Vastoin Venäjän odotuksia, Ukrainan takana seisoi kuitenkin heti sodan ensimmäisistä päivästä lähtien Eurooppa, joka oli yhtenäisempi kuin koskaan. Yhtenäisenä Eurooppa onkin jatkanut siitä lähtien. Olemme vastanneet Venäjän toimiin kymmenen pakotepaketin voimin ja tukeneet Ukrainaa eri muodoissa. EU on yhdessä jäsenmaiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa koonnut Ukrainalle tukipaketteja yhteensä noin 50 miljardin euron arvosta. Useiden eri pakotepakettien kautta Venäjä on käytännössä suljettu ulos Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilta.

EU:n ja jäsenvaltioiden on jatkettava Ukrainan tukemista. Venäjän sotarikoksiin on vastattava. Ukrainan tukeminen on yhtä lailla sijoitus Euroopan tulevaisuuteen. Onkin nostettava katse tulevaisuuteen: haluamme nähdä Ukrainan vahvasti osana Eurooppaa ja Euroopan unionia. Kun sota on joskus ohi, on edessä Ukrainan jälleenrakentaminen. Se tulee olemaan Euroopan unionin ja Ukrainan yhteinen projekti.

Kirjoitin asiasta laajemmin Verkkouutisiin

Ennallistamisasetuksesta

Jätin helmikuussa pyöreät 70 muutosesitystä ennallistamisasetukseen liittyen. Tämän lisäksi allekirjoitin satoja kollegoiden muutoksia sekä ympäristö- että maatalousvaliokunnassa. Omille muutosesityksilleni halusin jo alkuvaiheessa hakea tukea ympäri Eurooppaa, ja tein yhteistyötä kollegoiden kanssa Espanjasta Itävaltaan.

Ennallistamisaloite kulkee kovaa vauhtia eteenpäin EU:n lainsäädäntömankelissa. Tein muutosesitykset samoihin yksityiskohtiin kuin mistä olen pitänyt meteliä jo aloitteen julkaisusta lähtien. Näitä ovat esimerkiksi esityksen epäloogiset määritelmät, järjetön vertailuvuosi, komission valta tarkastaa jäsenmaiden ennallistamissuunnitelmat sekä kaupunkiympäristöjen absurdit viherryttämistavoitteet.

Viherryttämistavoitteet tarkoittaisivat valtavia ongelmia suomalaisille kaupungeille eikä kustannusarvioitakaan tästäkään lystistä ole olemassa.  Suomen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on hyvä ja rakennettavia alueita on päätetty ja suunniteltu jo pitkälle tulevaisuuteen – suunnittelua ohjaavat tietyt kaavoituksen ja maankäytön kansallisessa laissa säädetyt periaatteet. Kaikki tämä suunnittelutyö ja asiantuntemus ollaan heittämässä sivuun, sillä tässä muodossa artikla johtaisi siihen, että oikeudellisesti sitovia päätöksiä jouduttaisiin jopa kumoamaan. Aloitteessa ei nykymuodossaan oteta myöskään kaupunkien viheralueiden lähtötilannetta huomioon, minkä vuoksi kaupunkisuunnittelunsa Euroopan huipputasolle vieneet suomalaiset kaupungit ovat pattitilanteessa.

Taistelua on jatkettava seuraavaksi neuvotteluissa muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Lue asiasta lisää esimerkiksi blogistani

Parlamentti haluaa järkeä Euroopan lannoitetilanteeseen

Euroopan parlamentti äänesti helmikuussa mietinnöstä, jossa otettiin kantaa EU:n lannoitetilanteeseen. Tällä kertaa parlamentti muodosti hämmästyttävän hyvän ja vahvan kannan lannoitteiden suhteen: komissiota kehotetaan muun muassa varmistamaan lannoitteiden toimitukset, ryhtymään toimiin lannoitteiden hintojen alentamiseksi sekä lisäämään EU:n strategista itsemääräämisoikeutta lannoitteiden suhteen.

Venäjän hyökkäys aiheutti lannoitteiden hintoihin ennennäkemättömän nousun, sillä esimerkiksi typpilannoitteiden hinnat olivat nousseet syyskuussa 2022 peräti 149 prosenttia. EPP-ryhmä nosti aiheen täysistuntokeskusteluun jo lokakuussa 2022 herätelläkseen komissiota. Parlamentin kanta eurooppalaiseen lannoitetilanteeseen onkin erinomainen osoitus siitä, että oikea-aikaisella ja vahvalla vaikuttamisella EU:ssa saadaan edelleen ulos myös järkeviä kannanottoja.

Tuotantotalouden suunnittelumahdollisuudet ovat vähissä, kun tuotantopanosten hinta heittelee arvaamattomasti. Tuottajien toimintaympäristön on ehdottomasti oltava riittävän ennakoitava.

Kirjoitin asiasta Maaseudun Tulavaisuuteen

EU ottanut lyijyhaulit tikunnokkaan

Eduskunnan puolustusvaliokunta linjasi helmikuun alussa, että Suomeen tulisi saada 1 000 ampumarataa lisää. Tavoite on erinomainen, koska ampumataito on laadukkaan reserviläisarmeijan kulmakivi. Lausunnon kanssa miltei samanaikaisesti astui voimaan uusi EU:n rajoitus, jonka mukaan lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla on kiellettyä

Ennen kuin edellinen kielto kosteikoilla ampumisesta oli astunut edes voimaan, komissio oli päättänyt selvittää, miten lyijyhaulien käyttökieltoa voidaan laajentaa entisestään. Riskinä on se, että jäsenmaiden erikoispiirteitä esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla ei välttämättä tunneta.

Komission lisäksi merkittävää valtaa käyttää myös EU:n kemikaalivirasto. Olen saanut luettavakseni EU:n kemikaaliviraston tämänhetkisen ehdotusluonnoksen. Se on suomalaisen ampurata- ja reserviläistoiminnan kannalta kylmäävää luettavaa. Missä ja millä reserviläiset harjoittelevat, ellei rata mahdollisesti tulevaisuudessa täytä vaatimuksia?

Vaikuttamisen paikka on nyt käsillä. Kuitenkaan yhdellä mepillä ei tätä taistelua voiteta. Vaikuttamiseen tarvitaan lisätukea myös kaikilta suomalaisilta mepeiltä, hallitukselta, yksittäisiltä kansanedustajilta sekä eri sidosryhmiltä. Olen itse tehnyt jo viime syksystä lähtien jalkatyötä asian tiimoilta, kun tapasin kemikaaliviraston johtajan ja tutkijat Helsingissä. Lisäksi tapasin komissiossa asiasta vastaavaa pääosaston yksikönpäällikköä ja vein ampumarata- ja reserviläistoiminnan kannalta tärkeät ehdotukset suoraan hänen pöydällensä.

Kirjoitin asiasta pidemmin Kalevaan 

Kuun varrella tapahtunutta

Kävimme tärkeitä neuvotteluita komission kanssa liittyen elvytyspaketin rahojen käyttöön. Meidän on tärkeä tietää, miten ja mihin varat on käytetty, sillä kyse on sadoista miljardeista euroista.

Aikamme merkittävin valtiojohtaja sai myrskyisän riemuvastaanoton Euroopan parlamentissa. Toivotin presidentti Zelenskyille Ukrainan kunniaa, Slava Ukraini. Hän kiitti ja vastasi samoin sanoin. Tämä sota on meidän kaikkien sota, koko Euroopan asia.

Uutiskirje 2/2023

9.2.2023

Helmikuiset terveiset Brysselistä. Tässä uutiskirjeessä asiaa muun muassa Venäjästä ja YK:n turvallisuusneuvostosta, lyijyhauleista sekä ennallistamisesta. Lopussa katsaus myös menneisiin tapahtumiin.

Venäjä ulos turvallisuusneuvostosta

YK:n turvallisuusneuvosto on epäonnistunut keskeisimmässä tehtävässään edistää kansainvälistä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. Syy on hyvin yksinkertainen – Venäjä. Koska syy on hyvin yksinkertainen, myös ratkaisun pitäisi olla selvä – maa on erotettava YK:n turvallisuusneuvostosta tavalla tai toisella.

Turvallisuusneuvosto on yksi merkittävimmistä päättävistä elimistä YK:ssa. Sillä on valtuudet ryhtyä sotilaallisiin toimiin, määrätä pakotteita, antaa sitovia päätöslauselmia ja toteuttaa rauhanturvaoperaatioita.

Monet saattavat pitää Venäjän läsnäoloa näillä kansainvälisen vuoropuhelun foorumeilla tärkeänä, mutta kehottaisin kuitenkin palauttamaan mieliin seuraavat tosiasiat. Venäjä on systemaattisesti käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa itseään koskevissa päätöslauselmissa. Venäjä on myös itse rikkonut YK:n perusoikeuskirjan keskeisimpiä sopimuksia. Lisäksi Venäjän vaikutuksen alla ja Venäjältä rahaa saavat Afrikan maat myös ovat pakotettuna äänestämään YK:n päätöslauselmissa Venäjän tahdon mukaisesti.

EU:n ja muiden arvovaltaisten kansainvälisten järjestelmien on vietävä Venäjän vastaiset toimet uudelle tasolle. Myös Venäjän jäsenyyttä esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä, Unicefissa, Unescossa sekä Kansainvälisessä valuuttarahastossa täytyisi uskaltaa haastaa.

Lue lisää blogistani: Venäjä ulos YK:n turvallisuusneuvostosta

Lyijyhaulikiellosta

Seuraavaksi maanpuolustuksemme kannalta tärkeän aiheen pariin.

Kuten osa teistä uutiskirjeen lukijoista saattaa tietää, niin lyijyhauleja ei saa käyttää metsästyksessä kosteikkoalueilla eikä niiden suojavyöhykkeillä 15.2.2023 alkaen. Ennen kuin tämä edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt yhdessä kemikaaliviraston kanssa selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään.

Avaan alla olevalla videolla, mitä vaikutuksia uudella mahdollisella kiellolla on esimerkiksi reserviläisten ja ampumaharrastajien kannalta.

Olen itse henkilökohtaisesti tapaamassa komissiossa asiasta vastaavaa pääosaston yksikönpäällikköä ja vakuutan, että vien Suomen kannalta tärkeät ehdotukset suoraan hänen pöydällensä.

Linkki videoon: MEP Sarvamaa: lyijyhaulikiellon vaikutukset tutkittava tarkkaan

Kallis ja ongelmallinen ennallistamisasetus – vaikuttamistyö käynnissä parlamentissa

Ennallistamisasetuksen raporttiluonnoksessa on Suomen kannalta useita isoja ongelmia.

Epäloogisen vertailuvuoden ja indikaattoreiden lisäksi ongelmia aiheuttavat mahdottomat kaupunkiympäristöjen ennallistamistavoitteet ja suuri delegoitujen säädösten määrä.

Luken tammikuussa julkaisemat laskelmat saattavat asetuksen vielä huonompaan valoon. Luken mukaan asetuksen velvoittamat toimenpiteet aiheuttaisivat 13-19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä. Tätä ei voi hyväksyä.

Aloitteen nykymuotoilusta kärsisivät niin suomen asukkaat, julkishallinto kuin elinkeinonharjoittajatkin. Nyt tarvitsemme jokaisen suomalaisen EU-päätöksentekoon vaikuttavan tahon kantamaan kortensa kekoon. Aloitteessa ei ole enää kyse puoluepolitiikasta, vaan suomalaisten kaupunkien ja metsien tulevaisuudesta. Vaikuttamisen paikkoja riittää vielä ja nyt jos koskaan ne on käytettävä.

Olen ottanut ennallistamisaloitteeseen monipuolisesti kantaa. Lue esimerkiksi tämä tai tämä kirjoitus. Vaikuttamistyö jatkuu paraikaa parlamentissa, jossa olen työstämässä muutosesityksiä AGRI-valiokunnan lausuntoon.

Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Esittelin tammikuun alussa budjettivaliokunnassa lausuntoni eurooppalaisen talouspolitiikan koordinaatioon liittyen. EU:n jäsenmaiden talouspolitiikka on viime vuosina ollut myllerryksessä erinäisten kriisien johdosta. Lainahanat ovat olleet auki ja pandemian jälkihoito, Venäjän häikäilemätön sota Ukrainassa, energia- sekä ruokakriisi ovat vieneet meidät uuteen taloudellisen epävarmuuden aikaan. Kansalaisten ja yritysten tukeminen on ollut tietenkin tärkeää. Kuitenkin epävarmuuden vallitessa tarvitsemme myös selkeän suunnitelman ja näkemyksen siitä, miten voimme palata taloudellisesti kestävälle uralle Euroopassa.

Koordinoimattomat poliittiset päätökset, joilla pääsisimme pois näistä kriiseistä ja niiden taloudellisista seurauksista, voivat pahimmassa tapauksessa kääntyä meitä vastaan.

Kuun varrella tapahtunutta

Tammikuun lopulla EU-parlamentin AGRI-valiokunnan puheenjohtaja Norbert Lins tuli kutsustani tutustumaan suomalaiseen metsänhoitoon. Avasimme vierailun seminaarilla, jossa keskustelimme maa- ja metsätaloussektorin näkymistä niin EU:n kuin kansallistenkin avainpelureiden alustamina. Seminaarin jälkeen veimme Linsin tutustumaan aitoon suomalaiseen metsään.

Minulla oli ilo isännöidä Brysselissä 25.-27.1.2023 Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kaumaa ja hänen tukiryhmäänsä Espoosta. Keskustelimme muun muassa kevään eduskuntavaaleista, parlamentin päätöksentekoprosessista sekä unionin ajankohtaisista ja tärkeistä asioista, kuten oikeusvaltioperiaatteesta ja metsistä.

Petri mediassa

YLE:  Politiikkaradio: Venäjän ohjusisku Dniproon – Onko Venäjä terroristivaltio?

Maaseudun tulevaisuus: Vierailija: EU:n metsävuosi 2023 – komissiolta odotettavissa entistenkin päälle vielä kaksi tärkeää metsäaloitetta

Kauppalehti: Kokoomuksen Sarvamaa: Venäjä erotettava YK:n turvallisuusneuvostosta

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Komissio on ylittänyt valtuutensa metsäasioissa

Uusisuomi: EU:n ennallistamisaloite ajaa myös kaupungit ahtaalle

Tervehdys Brysselistä, Uutiskirje

9.4.2019

Maaliskuuhun mahtui kaksi Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja useampi Suomen kannalta mielenkiintoinen äänestys, kuten päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta. Poliittisessa ryhmässäni EPP:ssä päätimme Unkarin Fidesz-puolueen jäsenyyden jäädyttämisestä. EU:n ydinarvoista piittaamattoman Viktor Orbánin hyllyttäminen EPP:stä oli merkittävä askel.

Vastuullisen rahankäytön vahtikoirana

Euroopan parlamentissa pidämme huolta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. 32 EU-viraston vastuuvapausmenettelyt saatiin päätökseen, kun parlamentti äänesti kirjoittamistani loppuraporteista Strasbourgissa. EU-virastoissa saadaan aikaan tuloksia ja käytetään rahaa kohtuullisen järkevästi. Ainoa poikkeus on turvapaikkavirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin epäsäännönmukaisuuksien takia.

Myös talousarvion valvontavaliokunnan puolella linjani voitti, kun äänestimme asetuksesta, jolla sujuvoitetaan EU:n talousrikoksia tutkivien virastojen välistä yhteistyötä. Toimin myös esittelijänä Euroopan syyttäjänvirastoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Olen vastuussa poliittisen ryhmäni EPP:n kannan muodostamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uusien jäsenten valinnassa. Tähän valmistautuakseni tapasin Romanian varapääministeri Viorel Stefania, joka on maansa ehdokas.

Ympäristö huomioon tulevaisuutta rakennettaessa

Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa tulisi huomioida ympäristövaikutukset ja tukea ilmastohaasteisiin vastaavia innovaatioita. Puhuin TEN-T -konferenssissa Itämeren alueen liikenneverkoston laajentamisesta. Kävin lisäksi Kajaanissa erittäin mielenkiintoisella vierailulla ajoneuvojen tietojärjestelmiä valmistavassa Sunit Oy:ssä, jonka tuotteet vähentävät liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Myös siirtymistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon on kannustettava. Vierailin Keravan biovoimalaitoksella ja keskustelin Energiateollisuus ry:n markkinavaliokunnan jäsenten kanssa energiantuotannon tulevaisuudennäkymistä. Suomen mainetta ympäristöasioiden edelläkävijänä vahvistaa myös Lahden ehdokkuus Euroopan Vihreä pääkaupunki 2021 -kilpailussa, jonka tiimoilta tapasin Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta.

Suomalaisia kuulemassa

Mepin täytyy kansalaisten kuuntelemisen lisäksi selvittää laajasti käsiteltävien lakien vaikutuksia yhteiskuntaan tehdäkseen parhaita mahdollisia päätöksiä. Maaliskuussa tapasin Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja suomalaisten maantiealan liikennejärjestöjen edustajia, Kaupan liiton EU-asiantuntija Janne Koivistoa sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtajaa Antti Viitasta.

Keskustelin parlamentin maaliskuussa hyväksymästä tekijänoikeusdirektiivistä Musiikkituottajat–IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen sekä Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikön Riikka Railimon kanssa. Lakiuudistukseen liittyi paljon pelottelua julkisuudessa, minkä vuoksi oli erityisen tärkeää saada faktat pöytään. Direktiivi varmistaa, että luovien alojen toimijat saavat reilun korvauksen työstään myös netissä.

Suomessa tapasin työministeri Jari Lindströmiä, jonka kanssa puhuimme Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen neuvotellut rahastosta Suomeen jo yhteensä yli 14 miljoonaa euroa tukea esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Olen myös tavannut tiuhaan tavallisia suomalaisia. Hyviä keskusteluja ja innokasta väkeä on riittänyt vieraillessani Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Pääsin maaliskuussa myös isännöimään Brysselissä Kansallisen Sivistysliiton Eurooppaopiskelijoita sekä joukkoa Kokoomuksen jäseniä Nokialta ja Espoosta. Kaikkien kanssa on ollut ilo pohtia Euroopan tulevaisuutta.

Terveisin,

Petri

Tammikuun terveiset Brysselistä, Uutiskirje

7.2.2019

Vuoden ensimmäisinä viikkoina minua on pitänyt kiireisenä ajamani uusi budjettilaki, joka mahdollistaisi jäsenvaltion saaman EU-rahan jäädyttämisen, jos se ei kunnioita oikeusvaltioperiaatetta. Yhteistä rahaa ei sovi käyttää jaettujen arvojen vastaisesti. Alkuvuotta värittivät myös mutkat Britannian EU-eron etenemisessä. EU:n pitää seisoa yhtenäisenä ja järkkymättömänä neuvottelemamme Brexit-sopimuksen takana.

Uusi budjettilaki läpi parlamentissa

Tammikuun alun Strasbourgin täysistuntoviikon merkittävin päätös oli neuvottelemani budjettilain hyväksyminen parlamentin täysistunnossa äänin 397-158. Uusi laki varmistaisi, että EU-tukia maksetaan vain maille, joissa toteutuvat kansalaisten perusoikeudet, median ja kansalaisjärjestöjen vapaudet sekä tuomioistuinten riippumattomuus. EU pyrkiikin nyt uusin keinoin puuttumaan epädemokraattiseen kehitykseen muun muassa Unkarissa ja Puolassa. Unkarin tilanteesta keskusteltiin jälleen Brysselin täysistunnossa kuun lopussa.

Myös kansainvälinen lehdistö pitää tätä lakia ratkaisevana Euroopan tulevaisuuden kannalta. Olen antanut aiheesta useita haastatteluita esimerkiksi Euronewsin, Arten sekä Politicon toimittajille. On tärkeää, että työstämme Euroopan parlamentissa raportoidaan kattavasti.

EU-virastojen vastuuvapaus valiokunnassa

Työtahti talousarvion valvontavaliokunnassa tiivistyy, sillä pöydälläni on 32 EU-viraston työn tarkastaminen. Näiden virastojen rahoitus tulee veronmaksajien pussista, joten on olennaista valvoa, että ne tekevät työnsä tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Tämän varmistaakseni olen tavannut eri virastojen johtoporrasta, kuten Euroopan satelliittinavigointijärjestelmäohjelmista vastaavan GNSS-viraston johtajaa Carlo des Doridesia sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajaa Michael O’Flahertyä. Lisäksi toimin EPP-ryhmän pääneuvottelijana budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnan EU-virastojen demokraattista valvontaa parantavissa lausunnoissa.

Suomen asialla

EU:n maatalouspolitiikan pitää ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet. Keskustelinkin Suomelle merkittävistä kysymyksistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston apulaispääjohtajan Rudi Mögelen kanssa. Talousarvion valvontavaliokunnan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa äänestyksissä puolustin suomalaisia maanviljelijöitä ja onnistuin neuvottelemaan ajamalleni linjalle laajan poliittisen tuen.

Tieteen tietotekniikan keskuksen toimitusjohtajan Kimmo Kosken ja ohjelmajohtajan Irina Kupiaisen kanssa keskustelin eurooppalaisessa yhteistyössä tehtävästä supertietokonehankinnasta, joka olisi hienoa saada Kajaaniin. Se auttaisi Suomea pysymään tietotekniikan kehityksen kärkimaana. Tästä olin myös yhteydessä suoraan hankkeesta vastaavaan komissaariin, Mariya Gabrieliin. Kiinnitin hänen huomionsa lopullisessa päätöksessä vaikuttaviin kriteereihin, jotta ne olisivat varmasti kaikille jäsenmaille tasapuoliset.

Kuluneen kuukauden aikana tapasin Kauniaisten Työväen Akatemian EU-oikeuskurssilaisia ja Kulosaaren yhteiskoulun lukiolaisia, jotka hämmästyttivät aktiivisuudellaan ja tiedoillaan. Nuoret ja koulutus tulevat olemaan painopisteeni, jos minut valitaan uudelle kaudelle Euroopan parlamenttiin. Vaalikeväälle annettiinkin lähtölaukaus, kun kokoomusmeppien ja muiden eurovaaliehdokkaiden kanssa esittäydyimme Narinkkatorilla ja kokoomusristeilyllä.

Euroopan parlamenttiin tulivat vierailulle myös Akavan jäsenliittojen viestintäasiantuntijat, joiden kanssa keskustelimme EU-päätöksenteosta ja parlamentin tulevaisuudesta. On hienoa nähdä, että EU kiinnostaa suomalaisia. Tänä keväänä elämme merkittäviä aikoja, ja teidän kansalaisten kiinnostus Euroopan tulevaisuuteen on ratkaisevampaa kuin koskaan.

Terveisin,
Petri

Jouluiset terveiset Euroopan parlamentista, Uutiskirje

18.12.2018

Vuoden viimeisten viikkojen aikana olen työskennellyt erityisesti EU:n vuoden 2019 budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin yhteen kytkevän lakiesityksen parissa. Tavoitteenani on varmistaa, että veronmaksajien rahat käytetään yhteisten sääntöjen mukaisesti ja niillä aloilla, joissa eurooppalainen yhteistyö todella tuo lisäarvoa. Valitettavasti täysistunnon kanssa samaan aikaan Strasbourgissa tapahtui todella surullinen ampumavälikohtaus, osanottoni uhreille ja omaisille.

Suomalaisen tuottajan asialla

Poliittiset ryhmät ja valiokunnat kokoontuivat joulukuun alussa Brysselissä viimeistä kertaa ennen joulutaukoa. Toimin raportöörinä, kun 32 EU:n erillisviraston vuoden 2017 sääntöjenmukaista toimintaa tarkistetaan. Virastojen vastuuvapausmenettelyyn liittyen tapasin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston edustajia ja talousarvion valvontavaliokunnassa aloitimme virastojen johtoportaiden kuulemiset.

Maatalousvaliokunta käsitteli meille suomalaisille merkittävää asiaa, kun se keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 2020-luvulla. Allekirjoitin valiokunnan käsittelyssä olleeseen esitykseen 50 muutosesitystä, jotka kaikki tähtäävät siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa menestyksekkäästi.

Viikon aikana tapasin myös pohjoissuomalaisia viljelijöitä, joiden kanssa puhuin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta. Kävimme tärkeän keskustelun siitä, miten esimerkiksi turvemaiden kyntökielto sekä maataloustukien tukikatto vaikuttaisivat suomalaisiin tuottajiin. Suomen valtion omistaman kehitysmaille rahoitusta ohjaavan FinnFundin edustajien kanssa taas käsittelimme ehdotettua EU-Afrikka investointikumppanuutta ja erityisesti sitä, miten Afrikkaan istutettaisiin lisää metsää. Tällä hankkeella olisi erinomainen panos/tuotto -suhde, se lisäisi taloudellista hyvinvointia Afrikassa ja vähentäisi näin muuttoliike-tarvetta Eurooppaan.

Itsenäisyyspäivää kunnioitin tasavallan presidentin vastaanotolla. Suomen itsenäisyyden juhliminen on aina yhtä arvokasta ja tärkeää.

Ihmisoikeuksien puolesta, valeuutisia vastaan

Allekirjoitin yhdessä yli 50 muun mepin kanssa vetoomuksen Venäjällä vankilassa kuolleen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin mukaan nimetyn lain puolesta. Vetoomuksessa vaadimme Euroopan laajuista ihmisoikeuslakia, joka asettaisi kovat sanktiot myös Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeuksien rikkojille. Uskon, että erityisesti Venäjän suhteen on vaarallista pidättäytyä suorasta puheesta ja laki on syytä nimetä Magnitskin mukaan.

Joulukuun puolivälissä Strasbourgin täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2019 EU-budjetista saavutetun sovun parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tärkein yksityiskohta oli aloite, joka takaa 3 miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisia vastaan. Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa ensi kevään eurovaaleihin on suhtauduttava vakavasti. Vastassa on todella kehittynyt ja hyvin rahoitettu koneisto. Olen ajanut aloitetta pitkäjänteisesti muun muassa romanialaisen mepin Siegfried Mureșanin kanssa.

Parlamentin ja jäsenmaiden saavuttama sopimus kasvatti budjettia noin 200 miljoonaa euroa komission toiseen ehdotukseen verrattuna. Tutkimukseen ja koulutukseen neuvottelemamme lisärahoitus rakentaa parempaa tulevaisuutta eurooppalaisille.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava

Strasbourgin viikon merkittävimmät päätökset valiokuntatasolla liittyivät oikeusvaltioperiaatetta koskevaan budjettilakiin. Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä EU-rahoituksen yhdistävän lakiehdotuksen, jonka esittelijä olen. Jo edellisellä viikolla olimme päässeet yhteisymmärrykseen muiden europuolueiden neuvottelijoiden kanssa.

On tärkeää, että voimme puuttua huolestuttavaan demokratian ja sananvapauden vastaiseen kehitykseen EU-maissa nopeasti. Veronmaksajien rahat on käytettävä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. EU ei voi rahoittaa jäsenvaltioita, joissa oikeuslaitos ei ole itsenäinen tai media ei saa toimia vapaasti. Parlamentin täysistunto äänestää ehdotuksesta tammikuussa ja tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Joulu on jo lähellä ja nyt on syytä rauhoittua perheen parissa. Ensi keväänä minulla on esittelijänä eli raportöörinä työpöydälläni 34 mietintöä, jotka on saatava valmiiksi ennen toukokuun vaaleja.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Terveisin,
Petri

Terveiset Euroopan tulevaisuuden avainhetkiltä, Uutiskirje

31.10.2018

Viimeisten kuukausien aikana parlamentin työtahti on kiristynyt, koska haluamme saada tehdyksi tärkeät päätökset ennen vaalikauden loppua. Elämme Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviä hetkiä ja kansalaisten kiinnostus yhteisiin asioihin on tärkeää. On hienoa, että uusin eurobarometri kertoo ensi kevään eurovaalien kiinnostavan yhä enemmän Suomessa.

Kaksi täysistuntoa Strasbourgissa

Lokakuun alussa puhuttivat uusien autojen päästövaatimukset. Meidän eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan. Parlamentin päätös leikata uusien autojen hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä on merkittävä. Leikkaus tukee lisäksi eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa: uudet innovaatiot alalla ovat välttämättömiä. Täysistuntosalissa puhuin tullipetosten torjunnasta. EU:n sisäisiä käytäntöjä on yhtenäistettävä ja sisämarkkinoiden toimivuutta parannettava. Jokainen tullipetos on pois yhteisestä potistamme ja niihin on puututtava tiukasti. Viikon aikana keskustelin myös Iranin surkeasta ihmisoikeustilanteesta maan opposition kanssa.

Lokakuun lopulla tärkein asia Strasbourgissa oli vuoden 2019 EU-budjetti, johon myös käynnissä olevat Brexit-neuvottelut vaikuttavat. EU-jäsenmaat leikkaisivat EU-rahoitusta huomattavasti, mutta parlamentissa tiedämme, että voimme pitää esimerkiksi turvallisuudesta paremmin huolta yhdessä. Omat lähtökohtani ovat selvät: suomalaisen ruoantuotannon edellytykset on taattava, EU:n pitää ottaa vahvempi rooli valeuutisten kitkemisessä ja pk-yritysten mahdollisuuksia sekä innovaatioita on edistettävä.

Oikeusvaltio ja EU:n rahankäyttö

Eurooppalaisten arvojen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävä lakiesitys on nyt edennyt valiokuntakäsittelyyn. Toimin lakiesityksen esittelijänä eli raportöörinä ja esitin valiokunnassa oman näkemykseni komission ehdotuksesta. EU-maiden oikeusvaltioloukkauksiin on puututtava tehokkaasti. EU on rauhanprojekti, joka perustuu yhdessä sovituille ja hyväksytyille arvoille, joista jäsenvaltioiden ei voida antaa luistaa. Lisäksi suomalaisten veronmaksajien on voitava olla varmoja siitä, että heidän rahojansa käytetään sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Talousarvion valvontavaliokunnassa minua työllistää esittelijänä myös EU:n 32 viraston sääntöjenmukaisen toiminnan valvominen. Virastot saavat rahoituksensa veronmaksajilta. On ensisijaisen tärkeää, että nuo varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti eikä epäselvyyksiä rahankäytössä ole. Tämän varmistamiseksi olen tavannut runsaasti eri virastojen johtoporrasta ja puhuin virastojen pääjohtajien konferenssissa.

EU:n kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset luottavat enemmän EU-instituutioihin. Sen takia turhaa byrokratiaa on karsittava ja EU-virastojen toimintaa on valvottava järkevämmin. Nämä seikat toin esiin myös esitellessäni valiokunnassa lausuntoni Euroopan tulevaisuudesta.

Tärkeitä vieraita

Olen tavannut erityisen paljon suomalaisia viime aikoina. Suomen nuorkauppakamarin edustaja tutustui työhöni kolmen päivän ajan Brysselissä, Töölön yhteiskoululaiset tapasin Strasbourgissa ja SYL:n edustajien kanssa aiheena oli tulevaisuuden koulutuspolitiikka. Nuoriin on panostettava yhä enemmän: Erasmus vaihto-ohjelma pitää kolminkertaistaa ja koulutuksen rahoitusta kasvattaa.

Brysselissä vieraili myös some-seuraajistani koostunut ryhmä. Kaikki vieraat tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja ajatuksia. Tätä työtä tehdään suomalaisille ja on ensiarvoisen tärkeää kuulla, mitä te ajattelette.

Suomalaisten etua ajamassa

Järjestin kokouksen valtiovarainministeri Petteri Orpon ja vaikutusvaltaisten budjettimeppien välillä aiheenamme EU-rahoitus 2020-luvulla. Tulevaisuuden rahoituksesta olen käynyt laajasti keskusteluja myös valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa. Tavoitteenani on vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja liikenneyhteyksiä. Erityisesti siviilikriisinhallintaan Euroopan ulkopuolella on panostettava enemmän.

Merkittävä voitto meille suomalaisille kuluttajille oli EU-komission vastaus sosiaali- ja terveysministeriön notifikaatioon koskien oluen ja viinin etämyyntiä. Komissio totesi selvästi, että Suomessa suunniteltu kielto rikkoo EU:n perussopimuksia. Komission vastaus vahvistaa suomalaisten tasavertaista asemaa EU:n sisämarkkinoilla.

Toinen suuri uutinen oli Alexander Stubbin ilmoittautuminen mukaan EPP:n kärkiehdokaskisaan. Eurovaaleissa suurimman europuolueen kärkiehdokas on vahvoilla, kun seuraavan komission puheenjohtajaa valitaan vaalien jälkeen. Suomelle on valtava etu, jos Alex valitaan kärkiehdokkaaksi ja myöhemmin komission puheenjohtajaksi.

Edessä on monia tärkeitä päätöksiä ennen kevään vaaleja. Keskityn nyt saattamaan loppuun tämän vaalikauden esitykset, jotka vaikuttavat Euroopan tulevaisuuteen vielä pitkään.

Terveisin,
Petri

Syksyiset terveiset Brysselistä, Uutiskirje

27.9.2018

Minulle on ilo ja kunnia olla kokoomuksen eurovaaliehdokas ensi kevään vaaleissa. Keskityn työhöni Euroopan parlamentissa istuntokauden loppuun asti. Sen jälkeen on kampanjan aika, pysy siis kuulolla!

Kesän kohokohta oli Porin Suomi-Areena, jossa käytiin vilkasta keskustelua myös EU:sta. Elokuun lopussa oli aika palata töiden pariin Brysseliin. Edessä on raskas, mutta Euroopan kannalta todella tärkeä syksy ja talvi. Tärkeimpiä teemoja ovat EU:n rahoitus sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen.

Kovan työn tulokset

Merkittävä työvoitto meille suomalaismepeille on ehdotus kesäajasta luopumisesta. Keskustelin viisarien siirrosta MTV 3:n Huomenta Suomessa. Terveydelliset ja käytännölliset syyt vaativat kesäajasta luopumista.

Minulle on tärkeää kuulla, mitä Suomessa tarvitaan. Syyskuun alussa illastin Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kanssa ja esiin nousivat muun muassa ruoka ja liikenne. Strasbourgissa puolestaan tapasimme muiden europarlamentaarikkojen kanssa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan, jonka kanssa jaoimme ajatuksia maatalouspolitiikan tulevista suuntaviivoista. Yhdessä työskentelemme paremman Suomen puolesta.

Oikeusvaltion periaatteista ei voi joustaa

Olen seurannut tarkasti ja huolestuneena Unkarin ja Puolan kehitystä. Toimin Euroopan parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tukirahat yhdistävässä laissa. Myös muualla Euroopassa, kuten Slovakiassa ja Maltalla, on näkyvissä varoittavia merkkejä.

Strasbourgin täysistunnossa Unkarin pääministeri Viktor Orban saapui puhumaan parlamentille. Lisäksi pääsimme keskustelemaan hänen kanssaan oman EPP-ryhmämme kesken. Parlamentti päätti aivan oikein vaatia jäsenmaiden muodostamaa neuvostoa toimimaan Unkarin tilanteen takia. Euroopan unionissa ei ole tilaa maille, jotka halveksivat demokraattisia käytäntöjä. Pääneuvottelijan pestissäni ajan lakia, jolla estettäisiin tämä hyvin huolestuttava kehitys.

Suomalaisten on voitava olla varmoja verorahojensa tehokkaasta ja tuloksellisesta käytöstä. Toinen merkittävä tehtäväni on tarkastaa EU:n virastojen toiminta viime vuonna. Olen viimeisten viikkojen aikana tavannut eri virastojen johtoporrasta. Euroopan lääkeviraston pääjohtaja Guido Rasi vieraili toimistollani ja perehdyin Helsingissä Euroopan kemikaaliviraston toimintaan. Meidän on taattava, että EU:n virastot toimivat läpinäkyvästi ja kestävästi.

Unionin budjetti määrittää Euroopan suunnan

Turun Eurooppa-foorumissa olin mukana keskustelemassa Euroopan tulevaisuuden rahoituksesta. Lisäksi tapasin Strasbourgissa saman aiheen tiimoilta budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan roolissa Suomen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan. Meidän tulee tehdä selkeä ja kunnianhimoinen budjetti 2020-luvulle. Numeroiden ynnäämisen sijasta on löydettävä ratkaisut turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksin.

Euroopan tulevaisuutta määritteli myös komission puheenjohtajan, Jean-Claude Junckerin, pitämä puhe Euroopan tilasta. Panostaminen Euroopan ulkorajojen valvontaan on Euroopan turvallisuuden kannalta ensisijaista. Lisäksi viesti Euroopan tarpeesta olla yhdessä vahvempi kansainvälinen toimija on tärkeä.

Tällä hetkellä pöydälläni on myös EU:n ensi vuoden budjetti. Olen esittänyt lisäyksiä suomalaisille tärkeisiin kysymyksiin. Pk-yrityksiä tulee rohkaista enemmän, maatalouden tukia ei saa leikata kohtuuttomasti ja EU:n on varustauduttava vastaamaan vieraan vallan kyberhyökkäyksiin ja informaatiosotaan.

Tekijänoikeuksia on kunnioitettava

Strasbourgissa äänestettiin tekijänoikeusdirektiivistä, joka kuumensi tunteita jo ennen lomia. Tapasin Teoston edustajia ja muun muassa muusikko Lauri Tähkän ennen täysistuntoa. Tapaaminen vahvisti kantaani: tehdystä työstä tulee saada reilu korvaus myös netissä. Kyseinen laki ei tule tuhoamaan internetiä. Täysistunnossa saimme läpi kannan, joka suojaa tekijänoikeuksia nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tämä oli mm. laatujournalismin ja luovien alojen tekijöiden voitto.

Päätökset EU:ssa vaikuttavat jokaiseen suomalaiseen.  Strasbourgin viikon lopuksi istahdin alas yhdessä kollegoideni Mirja Vehkaperän sekä Liisa Jaakonsaaren kanssa. YLE:n politiikkaradiossa puhuttivat vilkkaan täysistuntoviikon päätökset. Olen muutenkin tavannut runsaasti suomalaisia toimittajia viimeisten viikkojen aikana. Työmme kattava raportointi Suomeen on tärkeää.

Ei kaivoshankkeelle

Joskus meppi haluaa ottaa kantaa myös suoraan kotimaan asioihin. Heinävedeltä kantautui huolestuttava tieto jo ennen lomia. Saimaan läheisyyteen kaavailtu grafiittikaivos vaarantaa ympäristön. Kesän aikana olin mukana allekirjoittamassa kuntalaisaloitetta kaivosta vastaan. Kaivoksen taloudelliset edellytykset ovat heikot ja sen tuoma hyöty paikallisille pieni. Kaivoshanke etenee Heinäveden kunnanvaltuustoon tämän syksyn aikana. Olen itse ollut yhteydessä Heinäveden kunnanvaltuutettuihin, mutta tämä asia tarvitsee useampia ääniä. Nyt on jokaisen aika toimia.

Terveisin,

Petri

Turun Sanomat: Myös kokoomus tavoittelee lisäpaikkaa Euroopan parlamenttiin

16.9.2018

Kokoomus julkisti ensimmäiset eurovaaliehdokkaansa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) tähtää jatkokaudelle. ”On ilo ja kunnia lähteä jälleen ehdokkaaksi”, Sarvamaa toteaa.

Lue lisää ›

Kesäterveiset Brysselistä, Uutiskirje

18.7.2018

Suomen lomakausi on jo täydessä vauhdissa ja Brysselissäkin tunnelma on helteinen. Euroopan parlamentissa olemme kuitenkin olleet vielä täydessä työn touhussa.

Uusia, painavia vastuita

Minut valittiin parlamentin pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevaan EU-lainsäädäntöehdotukseen. Ehdotuksen perusteella jäsenmailta voitaisiin tulevaisuudessa katkaista EU-rahoitus entistä suoraviivaisemman prosessin kautta. Tarve tehokkaammille keinoille puuttua oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin on selvä. Sen ovat Unkarin ja Puolan tilanteet osoittaneet.

Vastuullisia tehtäviä on riittänyt viime aikoina muutenkin. Olen poikkeuksellisesti saanut tuurata sekä budjetti- että talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajia kokouksessa, jossa päätetään työnjaosta parlamentin sisällä. Tällä kertaa jaettiin EU:n rahoitukseen liittyviä vetovastuita. Viime viikolla puolestaan esittelin talousarvion valvontavaliokunnalle Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valmisteleman muistion EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Tiivistä työskentelyä EU:n ulkosuhteiden saralla

Talousarvion valvontavaliokunnassa keskustelimme EU:n rahoittamista toimista Länsi-Balkanilla ja niiden tehokkuudesta.  Naapurivaltioiden kehitys ja vakaus vaikuttavat EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Euroopan naapuruston merkityksestä keskustelin myös Israelin Suomen-suurlähettilään Dov Segev-Steinbergin kanssa. Hän päivitti minulle Lähi-idän viimeaikaisimpia käänteitä.

Yksi EU:n tärkeimmistä kumppaneista on herättänyt viime aikoina paljon huolta. Yhdysvallat on Trumpin johdolla ottanut etäisyyttä pitkään jatkuneeseen kansainväliseen yhteistyöhön. Trump ei kuitenkaan ole yhtä kuin Amerikka. Yhteyden ja kauppasuhteiden ylläpitäminen varsinkin alemmalla tasolla on edelleen tärkeää. Olen viime aikoina panostanut tähän esimerkiksi tapaamalla Yhdysvaltojen kauppakamarin väkeä.

Tekijänoikeudet kuumensivat tunteita

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla parlamentti kokoontui viimeiseen täysistuntoon ennen kesätaukoa. Äänestyksistä erityisesti tekijänoikeusdirektiivin kohtalo herätti paljon keskustelua. Ehdotus ei lähtenyt etenemään parlamentin sisäisistä neuvotteluista vielä nykyisessä muodossaan.

Olen rakentanut omaa kantaani asiaan jo pitkään, muun muassa tapaamalla suomalaisia luovan työn tekijöitä. Viimeisimpänä keskustelin Suomen musiikkituottajien edustajan kanssa arvokuilusta, johon tekijänoikeusdirektiivillä halutaan puuttua. Näin kiistanalaisissa kysymyksissä on äärimmäisen tärkeää punnita asiaa monelta kannalta. Mielestäni tehdystä työstä on reilua saada korvaus myös netissä. En usko tekijänoikeusdirektiivin tuhoavan internetiä.

Korkean tason budjettitapaamisia

Strasbourgiin asti ei toki lennetä vain äänestämään. Täysistuntoviikkoon mahtui paljon muutakin.  EPP:n budjettiasioista vastaavien meppien kanssa tapasimme maatalousasioista vastaavan komissaari Phil Hoganin. Keskustelimme yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmista ja farmareita hiertäneistä kysymyksistä. Lisäksi minulla oli ilo kahvitella Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakin kanssa. Kerroin hänelle budjettivaliokunnan kuulumisia ja tunnelmia.

Tässä vaiheessa EU-budjetin valmistelua on oleellista pitää keskusteluyhteys auki myös jäsenvaltioiden päättäjien kanssa. Aiheesta riitti puhuttavaa myös onnistuneessa tapaamisessani Latvian ulkoministeriön Eurooppa-suhteista vastaavan valtiosihteerin Zanda Kalniņa-Lukaševican kanssa.

Suomen tulevaisuutta turvaamassa

Itä-Suomesta kantautuu huolestuttava tieto. Ylä-Saimaan tuntumaan ollaan kaavailemassa grafiittikaivosta lähes järven rantaan.

Olen huolissani Heinäveden kaivoshankkeesta. Vedet valuisivat kaivokselta suoraan Saimaahan, sillä ulkomaiselle kaivosyhtiölle luonnon turvaaminen tuskin on etusijalle. En myöskään usko hankkeen kestävään taloudelliseen ja alueelle työllisyyttä luovaan vaikutukseen. Tässä on rakettimaisen kansalaisvaikuttamisen vuoro.

Onneksi kerrottavani on myös hyviä asioita. Viime kuussa minulla oli mielenkiintoinen tapaaminen suomalaisen Infrakit-yritystä edustavan ranskalaisen Sebastien Cailliaun kanssa. Hän kertoi rohkaisevia tuloksia Suomessa toteutetuista infrastruktuuriprojekteista. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita käsittelimme lisäksi Metsäverkoston tapaamisessa, jossa aiheena oli puun kaskadikäyttö.

Olen mukana myös Porin SuomiAreenan sykkeessä perjantaina 20.7. Tapaamisiin siellä!

Terveisin,
Petri