Lisälaina ei yrittäjiä pelasta – nyt tarvitaan suoraa tukea, Uusi Suomi

24.3.2020

Hallituksen tukipaketti yrittäjille on tervetullut. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Valtaosa tuesta on takauksia ja uuden lainan myöntämistä, josta pankit tietenkin ottavat vakuudet ja korot. Pahimmillaan ongelmaa vain siirretään muutamalla kuukaudella eteenpäin ja konkurssin riski pysyy. Monien yritysten asiakasvirta on täysin tyrehtynyt ja liikevaihto voinut pudota käytännössä nollaan hyvin nopeassa ajassa. Lisälaina ei tässä tilanteessa välttämättä auta.

Euroopan komissio on antanut ohjeet jäsenmaille, jonka mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa aiemmin asetetuista budjettirajoista ja alijäämäsäännöksistä voidaan joustaa. Valtioilla on nyt käytännössä rajaton mahdollisuus pumpata talouteen euroja laman hillitsemiseksi. Keino on uusi eikä sitä ole koskaan aiemmin käytetty.

Tämän vuoksi hallituksen tulisi tarkastella tukipakettia uudelleen ja tarjota yrittäjille suoraa euromääräistä tukea. Ilman lisätoimia konkurssiaalto ja siitä seuraava massatyöttömyys on väistämättä edessä. Tähän verrattuna nykyiset paketit ja toimet ovat inhimillisesti ja taloudellisesti halpoja vaihtoehtoja. Ennusteiden mukaan koronaa seuraava talouskriisi voi leikata Saksan taloudesta jopa 20 prosenttia, ja nostaa työttömyyden Yhdysvalloissa 30 prosenttiin. Voimme vain kauhulla miettiä, mitä vastaavat luvut Suomessa saisivat aikaan.

Kiireellisimmät toimet ovat nyt tässä:

– Finnveralle täytyy osoittaa 3-5 miljardia elinkelpoisten yritysten suoraan tukemiseen. Pelkkä takauspotti jää osittain teoreettiseksi avuksi.

– Suorana tukena valtion tulisi maksaa myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksut koronakriisin ajan.

– Yksinyrittäjille tulisi tarjota peruspäivärahan suuruinen 724 euron kuukausituki, jos yrittäjä toimii alalla, jolla asiakkaiden nopea takaisin saaminen ei ole mitenkään mahdollista.

– Vuokrien maksuihin väliaikaisena ratkaisuna valtio voisi aloittaa nopeasti neuvottelut suurten vuokranantajien, kuten eläkeyhtiöiden kanssa. Tavoitteena olisi löytää lopputulos, joka kannattelee yritykset kriisin yli esimerkiksi alennetuilla liiketilojen vuokratasoilla. Pelkkään solidaarisuuteen ei voida luottaa, ja jo nyt esimerkiksi kauppakeskuksissa toimivat yrittäjät ovat saaneet huolestuttavia viestejä kiinteistösijoitusyhtiöiltä.

Pankit eivät yrittäjiä nyt yksin pelasta, jos ollenkaan. Valtion on aika ottaa se paljon puhuttu iso leka viimein käyttöön.

Työttömyysturva kuuluu myös yrittäjälle – autetaan yksinyrittäjiä hädässä, Uusi Suomi

19.3.2020

Työmarkkinajärjestöjen esittämät toimet koronaviruksen aiheuttamien taloushaasteiden selättämiseksi ovat tervetulleita. Työnantajamaksujen alentaminen auttaa yrityksiä pitämään useamman ihmisen töissä ja ehkäisee tarvetta suurille irtisanomisille.

Järjestöjen esittämät kriisitoimet eivät kuitenkaan auta yksinyrittäjiä, joita on kaksi kolmasosaa kaikista yrittäjistä. Koronaviruksen aiheuttama asiakaskato puree pahiten juuri tähän 180 000 hengen joukkoon. Yksinyrittäjien on maksettava laskut ja esimerkiksi liiketilojen vuokrat, vaikka asiakkaita ei kävisi enää lainkaan.

Yksinyrittäjien määrä on 2000-luvulla jatkuvasti kasvanut, mutta heidän asemansa on yhteiskunnassa edelleen heikko. Yrittäjä jää usein kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Ongelma korostuu kriisitilanteissa, kuten nyt.

Selkeä ratkaisu olisi yrittäjien työttömyysturvan parantaminen ja päästäminen osaksi työttömyystukijärjestelmää. Suomen Yrittäjät ovat kutsuneet tätä yrittäjäturvaksi, joka takaisi yrittäjälle peruspäivärahan ja työmarkkinatuen eli 724 euron suuruisen kuukausitulon. Nykytilanteessa yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyystukiin, ja tuen saamiseksi on lopetettava yritystoiminta. Hinta yhteiskunnalle tästä toimenpiteestä olisi huomattavasti alhaisempi kuin lukuisten yritysten alasajaminen yrittäjien toimeentulon romahtamisen myötä.

Hallituksen tulisi harkita myös arvonlisäveron alarajan nostamista, mikä olisi tärkeä toimi yksinyrittäjien aseman helpottamiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ideologiset lasit on otettava silmiltä pois ja pyrittävä yhdessä löytämään vaikuttavia tekoja kriisin selättämiseksi. Esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiöt voisivat tulla yksinyrittäjiä vastaan tarjoamalla mahdollisuutta maksaa madallettua vuokraa kriisin ajan.

Myös jo moneen kertaan todettu neuvo pienyritttäjien palveluiden käyttämisestä on edelleen ajankohtainen: hanki lahjakortti lähikampaamosta ja ravintolasta! Tunnustetaan yrittäjyyden arvo yhteiskunnallemme näyttämällä kriisissä esimerkkiä.

Tuetaan läheisiämme ja yrittäjää lähellämme, Uusi Suomi

18.3.2020

Suomi on päätynyt poikkeusoloihin, suurimpiin sellaisiin rauhan aikana. Ratkaisut ovat kovia, mutta oikeita. Tuen hallitusta ja sen työtä täysin tässä koitoksessa. Suomi ja koko maailma ovat vaikeassa paikassa, mutta yhdessä toimimalla tulemme selviämään. Näinä vaikeina aikoina tarvitsemme kaikki toisiamme, sillä emme pärjää yksin.

Ensisijaisesti meidän on huolehdittava läheisistämme ja toistemme terveydestä. Heti seuraavaksi on tehtävä toimia, jotta kotimaiset yritykset pysyvät pystyssä. Meidän on kannettava vastuuta yrityksistä, sillä yrittäjät tarvitsevat tällä hädän hetkellä meidän kaikkien apuamme. Pk-yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista. Kun ihmiset jäävät syystä koteihinsa, taantuvat myös talouden pyörät ja yrityksiä ylläpitävä kysyntä. Näemme suoraan, kuinka kulutusvalinnoillamme ylläpidämme lukuisia työpaikkoja naapurustoissamme. Nopeilla ja vaikuttavilla toimilla voimme ehkäistä suurtyöttömyyden aiheuttamaa tragediaa.

Hallituksen ilmoittamat toimet ovat tärkeitä ja hyvä alku. Ne keskittyvät pääosin yritysten lainoituksen järjestämiseen. Yritykset tarvitsevat kuitenkin myös puhdasta kassavirtaa. Akuutein ongelma on rahoitus, sillä pk-yrityksen kassa voi ajautua kriisiin muutamassa viikossa. Pienyrittäjät elävät usein kädestä suuhun asiakasvirran mukaan. Ravintolat, kahvilat, parturikampaamot, matkailu- ja palveluyritykset kohtaavat ennennäkemättömän shokin asiakasvirran tyrehtymisen myötä.

Tukipakettien on siksi tarjottava yrittäjille myös mahdollisuuksia keventää kulurakennetta ja pitää mahdollisimman moni työntekijä edelleen palkkalistoilla. Valtion tukea tarvitaan etenkin palkanmaksuun, työnantajamaksujen kevennyksiin ja sairausajan palkkakustannuksiin.Tavoitteena tulisi olla, että yritykset eivät joutuisi irtisanomaan työntekijöitään koronaviruksen talousvaikutusten myötä. Myös isot kiinteistösijoitusyhtiöt voivat osallistua talkoisiin esimerkiksi perimällä liiketiloista madallettua vuokraa. Poikkeusolot edellyttävät poikkeuksellista talousajattelua. Tarvitsemme sekä yritysvastuuta että vastuuta yrityksistämme.

Nyt jos koskaan on korkea aika ojentaa auttava käsi ja säilyttää mahdollisimman moni työpaikka. Työpaikat eivät ole vain numeroita, vaan suomalaisten perheenisien- ja äitien toimeentuloa, jolla hankitaan leipä pöytään. Jokainen meistä voi tehdä oman osamme. Ostetaan lahjakortti tutusta ravintolasta ja parturista, tilataan palvelu tai tuote läheisestä pienyrityksestä. Verkkokauppajättien sijaan voimme suunnata kotimaisen pienyrittäjän verkkosivuille. Tiedämme, että pk-yrityksemme eivät ole usein pyytäneet valtiota apuun. Ideologiat on siirrettävä hetkeksi sivuun. Valtion ja yksilöiden yhteisillä avustustoimilla pärjäämme pahimman vaiheen yli. Kun tuemme läheisiämme, muistetaan tukea myös läheistä yrittäjäämme.

Lentohäpeä ei pysäytä ilmastonmuutosta, Uusi Suomi

6.3.2020

Politiikan on vallannut ajattelu, jossa ilmastotoimien vaatiminen on tärkeämpää kuin niiden tehokkuuden miettiminen ja harkinta. Tunnemme Ruotsista käsitteen flygskam, eli lentohäpeän. Lentämisestä tehdään kovaa vauhtia 2020-luvun syntiä, vaikka lentäminen on elintärkeää modernin yhteiskunnan toimivuudelle. Monet poliitikot tarjoavat uusia veroja lentämistä, lentoyhtiöitä tai lentokenttiä kohtaan. Ilmastonmuutos on valjastettu verotuksen korottamisen välineeksi. Kun kävelee ympäriinsä vasara kädessä, näkee nauloja kaikkialla.

Lentohäpeä perustuu uskomuksiin, ei laskelmiin todellisuudesta. Suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun ja Euroopan unionin komission mukaan lentoteollisuus aiheuttaa noin 2% maailman kokonaishiilidioksidipäästöistä. Toisin sanoen, edes lentämisen täyskielto ei olisi voitto ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Itseään voi ampua jalkaan, ja ilmastonmuutos ei siltikään pysähdy.

Eivät ihmiset lennä pahaa pahuuttaan. Moni kuluttaja valitsee lentämisen, koska se on kustannustehokkain tapa matkustaa pitkiä matkoja. Varsinkin Suomen näkökulmasta lentämisen edellytykset ovat tärkeitä, sillä olemme maantieteellisesti Eurooppaan nähden saaren asemassa. Jos lentäminen hankaloituisi, jäljelle ei jäisi käteviä liikenneyhteyksiä muuhun Eurooppaan. Rautatieyhteyksien kehittäminen on toki osa ratkaisua. Esimerkiksi eurooppalainen Rail Baltica -ratahanke toisi nopean junayhteyden Tallinnasta Berliiniin. Tämä ei kuitenkaan korvaa lentoliikenteen tarvetta.

Nykyisin pelkästään jo Bryssel-Helsinki -väli kestää yhteen suuntaan matkustaen noin 36 tuntia, jos lentäminen ei olisi vaihtoehto. Juna Brysselistä Tukholmaan kestää 24 tuntia. Lauttamatka Tukholman ja Helsingin välillä vie yli 12 tuntia. Suora lento Helsinki-Vantaalta Brysselin lentokentälle kestää noin kaksi ja puoli tuntia. Kumman sinä valitsisit?

Lentovero on kauniilta kuulostava ajatus, jonka toteuttaminen olisi suunnattoman monimutkaista järkevällä ja tasapuolisella tavalla. Jälleen kerran suurimpina kärsijöinä olisivat tavalliset pienituloiset ihmiset ympäri Euroopan, jotka joutuisivat veron myötä miettimään, voivatko tehdä edes sen yhden lomamatkan kerran vuodessa tai jopa yhden kerran 2-3 vuodessa. Samalla kampittaisimme EU:n matkailuteollisuutta ja taloutta. Lentoliikenteen tekeminen kalliimmaksi osuisi kipeästi myös Suomen talouteen, sillä Aasian lentoreitit ovat merkittävässä roolissa Helsingin saavutettavuudessa. Jos len­tä­mi­nen Suo­meen kal­lis­tuu, siir­ty­vät len­to­yh­ti­öt mui­hin koh­tei­siin. Ei ole mitään viitteitä siitä, että vaurastuva ihmiskunta matkustelisi tulevaisuudessa ainakaan nykyistä vähemmän.

Lentoliikenne on jo nyt mukana Euroopan talousalueen päästökaupassa, minkä vuoksi uusi lentovero olisi päällekkäinen ratkaisu. Järkevin keino lentoliikenneyhtiöille vähentää hiilidioksidipäästöjään nyt ja tulevaisuudessa on päivittää vanhat laivueet uusiin polttoainetehokkaampiin lentokonemalleihin ja kehittää esimerkiksi uusiutuvia, biopohjaisia polttoaineita. Tässä kehitystyössä Finnair onkin jo edennyt. Näillä keinoilla päästään myös to­den­nä­köi­ses­ti vai­kut­ta­vam­piin tu­lok­siin ym­pä­ris­tö­nä­kö­kul­mas­ta. Lentovero sen sijaan heikentäisi lentoyhtiöiden taloudellista mahdollisuutta tehdä uusia pääomainvestointeja ympäristöystävällisempiin lentokoneisiin ja teknologioihin.

En usko tällaisen ”veroa veron päälle” -politiikan ratkaisevan yhtään maailman ongelmaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeistä on keskittyä energiasektorin päästöihin ja fossiilisista raaka-aineista luopumiseen energiantuotannossa, mikä tuottaa yli 70% maailman päästöistä. Verohaaveet lentämisen kaltaisista lillukanvarsista vievät keskustelun väärille raiteille ja ohjaavat huonoihin ratkaisuihin.

Uusi Suomi: Sarvamaa pitää ydinvoiman alasajamista järjettömänä ajatuksena

26.11.2019

Kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kritisoi ydinvoimalinjausta, joka löytyy EU-parlamentin päätelmien pohjaesityksestä.

Kyse on Euroopan parlamentin linjoista koskien EU:n ilmastotavoitteita. Parlamentti äänestää torstaina päätelmistään YK:n ilmastokokoukseen Madridiin. Sarvamaan mukaan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston kannattamana kirjattu ”kohta, jonka mukaan ydinvoima ei ole turvallista ja pitää ajaa alas koko EU:ssa”.

Päätöslauselmaesityksessä sanotaankin, että ydinvoima ei ole turvallista eikä kestävää ympäristön eikä talouden kannalta. Esityksessä ehdotetaan strategian kehittämistä ydinvoimasta luopumiseksi ja ydinvoimaloiden sulkemiseksi turvallisesti.

”On tietenkin selvää, että teemme kaikkemme estääksemme tämänlaisen järjettömän kannan pääsyn parlamentin ilmastokokouspäätelmiin. Tällaiset esitykset ovat erittäin vastuutonta ilmastopolitiikkaa ja vaarantavat vastuullisten ratkaisukeinojen, kuten juuri ydinvoiman, toiminnan tulevaisuudessa. Ydinvoiman poistaminen lisää kasvihuonekaasuja niiden vähentämisen sijaan”, Sarvamaa sanoo tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan ydinvoiman alasajo aiheuttaisi laajamittaista taloudellista tuhoa EU:n alueelle.
”Ydinvoima on myös suurin vähäpäästöisen energian lähde Suomessa. Tämä olisi omaan jalkaan ampumista”, Sarvamaa sanoo.

Myös kokoomuksen meppi Henna Virkkunen kommentoi kirjausta hiljattain Twitterissä.
”EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa valmisteltuun kannanottoon on esitetty useita muutoksia, muun muassa tuohon kohtaan. Ydinvoima on tehokas ja vakaa, sillä tuotetaan puolet EU-alueen päästöttömästä sähköstä. Ei tosiaankaan järkeä luopua”, Virkkunen tviittasi.

Lue uutiset aiheesta:

Uusi Suomi >
TS / Lännen Media >
Iltalehti >

Uusi Suomi: Kokoomuksen Sarvamaa uudesta alkoholilausunnosta: ”Täysi shokki ministeriölle – heidän on pakko niellä tämä”

9.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU-komission tuore lausunto alkoholin etämyynnistä Suomessa on tullut ikävänä yllätyksenä sosiaali- ja terveysministeriölle. Komission mukaan etämyynnin rajoitukset olisivat EU:n perussopimuksen ja tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteen vastaisia. Sarvamaan mielestä ministeriö sai totaalisesti köniinsä etämyyntiasiassa.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Kokoomuslaiset tyrmistyivät: Mitä Suomi tekee? – ”On käsittämätöntä, että EU:n vapauksia ei haluta sallia”

26.4.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kritisoi kovin sanoin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esittämää osittaista kieltoa alkoholin etämyynnille. Sarvamaa uskoo, ettei ratkaisu tule kestämään EU:n tuomioistuimen tarkastelua. ”Aion tehdä kaikkeni EU:ssa sen eteen, että Suomen valtio joutuu purkamaan koko paketin, jos tämä viedään Suomen lakin”, hän painottaa.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Kova ulostulo alkoholin etämyynnistä: ”Käsittämätöntä, että ministeriö perustaa kerhon, jonka tavoitteena on löytää tapoja jallittaa EU:ta”

10.3.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vastustaa Suomen pyrkimyksiä kieltää alkoholin etämyynti EU:n sisämarkinnoilla, joilla tavaran pitää liikkua vapaasti. Suomen perustuslakivaliokunnan tämän hetkisen linjauksen mukaan etämyynti on sallittua. Valiokunta myöntää kuitenkin etämyyntikiellon ongelmallisuuden EU-lainsäädännön näkökulmasta. Sarvamaan mukaan Suomen toiminta ei tule kestämään EU:n tarkastelua. ”Yritys kiertää EU-lakia ei tule viemään pitkälle, vastassa on auttamatta umpikuja”, hän toteaa.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: ”Miksi torpattu niin voimakkaasti?” – Sipilän reaktio ihmetyttää suomalaismeppejä

10.11.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ihmettelee perussuomalaisten hajoamisesta ja hallituksen muovaamisesta kesäkuussa käytyä julkista keskustelua. Keskustelua on syksyllä vauhdittanut toimittaja Lauri Nurmen kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Sarvamaa: Brexitiä ei enää pysäytetä

”Olen keskustellut todella monien brittien kanssa eri poliittisista suunnista jatkuvasti. Ja niin absurdia kuin se onkin, ja vaikka siellä olisi 63 prosenttia kansasta sitä mieltä, että brexit oli virhe, niin ei ole missään näköpiirissä, että se pystyttäisiin peruuttamaan”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Suomalaismepeiltä harvinainen vetoomus: Kesäaika on kumottava

25.10.2017

Suomalaismepit korostavat yhteisessä tiedotteessaan, että kellojen siirtelyn haitat tunnetaan Suomessa hyvin, ja että vuonna 1981 käyttöön otettu kesäaika herättää laajaa vastustusta. Kaikki suomalaiset europarlamentaarikot eli mepit vaativat kellojen siirron lopettamista EU-alueella. Mepit yli ryhmärajojen työskentelevät asian edistämiseksi Euroopan parlamentissa.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Suomalaismeppi riemastui: Suomen kanta voitti EU-äänestyksessä – ”Muutosesitys HYVÄKSYTTY!”

13.9.2017

Euroopan parlamentti hyväksyi äänestyksessään Suomen metsätaloudelle tärkeän muutosesityksen. Alkuperäinen europarlamentin ympäristövaliokunnan esitys olisi ollut Suomen metsäteollisuuden kannalta epäedullinen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) twiittasi heti äänestyksen jälkeen: ”Suomen metsätaloudelle elintärkeä EPP:n muutosesitys on HYVÄKSYTTY!!!”

Lue uutinen ›