Uusi Suomi: EU:ssa vireillä outo tilanne – Päätöslauselma kyseenalaistaa Unkarin puheenjohtajakauden: ”Traaginen farssi”

3.6.2023

Euroopan parlamentti äänesti selvin luvuin tuesta päätöslauselmalle, joka haastaa Unkaria sen oikeusvaltio-ongelmista. Pääneuvottelija Petri Sarvamaa (EPP) tylyttää maan toimia.

Euroopan parlamentti äänesti torstaina äänin 442–144 tuesta päätöslauselmalle, joka painottaa Unkarin oikeusvaltio-ongelmia ja kyseenalaistaa valtion edellytykset toimia Euroopan parlamentin puheenjohtajamaana ensi kesästä eteenpäin.

Pääneuvottelijana toiminut EPP:n Petri Sarvamaa kertoo, että päätöslauselma on tärkeä, koska se tuo esiin ensimmäistä kertaa kysymyksen siitä, voiko Unkari toimia Euroopan parlamentin puheenjohtajavaltiona.

Sarvamaa korostaa, että Unkarilla on mahdollisuus korjata oikeusvaltio-ongelmansa ja varmistaa, että EU-budjettia käytetään asianmukaisesti.

”On nähty, että Unkari jarruttaa lähes kaikkia Venäjä-vastaisia pakotteita ja hankaloittaa niiden käsittelyä. Lisäksi Unkari on rikkonut sisäisessä politiikassaan Euroopan unionin perussopimukseen kirjattuja perusarvoja.”

Samaan aikaan päätöslauselma muistuttaa komissiota siitä, että lipsuminen Unkarille asetetuissa tavoitteissa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen lopettamiseksi EU-budjetin suojaamiseksi ei ole suotavaa.

Sarvamaan mukaan olisi juridisesti mahdollista muokata puheenjohtajamaiden järjestystä, mikä estäisi Unkarin pääsyn puheenjohtajan paikalle ainakin heti ensi vuonna.

Europarlamentaarikon mukaan tällaisessa tilanteessa ei ole aiemmin oltu, jossa puheenjohtajuus evättäisiin johtuen sen erimielisyyksistä peruskysymyksissä.

Jotta Unkarista voitaisiin saada sovitusti puheenjohtajamaa, pitäisi Sarvamaan mukaan tapahtua aitoja muutoksia oikeusvaltiotilanteessa.

Unkari on Sarvamaan mukaan vaikeuttanut esimerkiksi ulkomaisten yhtiöiden toimintaa omalla maaperällään monella tavalla. Sarvamaa kertoo, että Euroopan parlamentti on todennut, että Unkari ei ole enää toimiva demokratia.

Esimerkiksi valtion parlamentille normaalisti esiteltyyn valtionbudjettiin tehtiin 95 muutosta pääministeriasetuksella, ilman parlamentin hyväksyntää.

”Koko budjetti muutettiin sataprosenttisesti ihan toiseksi. Se oli traaginen farssi.”

Ojasta allikkoon?

”Tilanne on siinäkin mielessä vaikea, että eurovaalit järjestetään ensi vuoden kesäkuun yhdeksäs päivä. Uusi parlamentti järjestyy siis heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Unkarin olisi määrä aloittaa puheenjohtajana.”

”Vanha komissio istuu ikään kuin toimitusministeriönä vielä heinäkuussa. Emme tiedä vielä vaalien tulosta, mutta kun ajatellaan EU:n lainsäädäntökonetta, on vaara, että se piiputtaa pahasti vuoden toisen puolikkaan.”

Unkarin lisäksi pakkaa sotkee Sarvamaan mukaan Puola. Viime päivinä Puolassa on hyväksytty laki, joka antaa periaatteessa rajattomat oikeudet estää vaalien tulosta toteutumasta, Sarvamaa kertoo.

”Puolassa on luotu komissio, jonka tavoitteena on seurata Venäjän propagandan soluttautumista Puolassa, mutta komissiolla on valtavat oikeudet estää vaalien voittajaa muodostamasta hallitusta.”

Niin kauan kun Puola ja Unkari tukevat toisiaan oikeusvaltiokysymyksissä, on EU melko hampaaton, Sarvamaa arvioi. Esimerkiksi EU:n perussopimuksen seitsemättä artiklaa ei voida käyttää jos yksikin jäsenvaltio vastustaa sen käyttöönottoa.

Perussopimuksen seitsemäs artikla mahdollistaisi muun muassa äänioikeuden viemisen jäsenvaltiolta.

Haastattelu on julkaistu Uudessa Suomessa 2.6.2023

HS: Unkarin korjaustoimet yhä kesken, sanovat mepit – ”Karmaiseva muistutus, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”

22.5.2023

KUVA:  FERENC ISZA / EUROOPAN PARLAMENTTI

Mepit kuulivat muun muassa, miten hallitus kohtelee ulkomaisia yrityksiä ja ohittaa parlamentin budjetin käsittelyssä.

UNKARILLA on edelleen paljon työtä tehtävänä, jos se aikoo saada käyttöönsä EU:n sille lupaamat varat. Tämä oli johtopäätös, kun ryhmä EU-parlamentaarikkoja kävi tällä viikolla Unkarissa tutustumassa, missä jamassa maalta vaaditut uudistukset ovat.

Talousarvion valvontavaliokunnan matkalle osallistui myös EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok).

Hänen mukaansa kaikista keskeisistä syistä, jotka johtivat niin sanotun ehdollisuusmekanismin käyttöönottoon, tulee edelleen signaaleja eri puolilta yhteiskuntaa. Unkari ei ole laittanut asioita kuntoon, vaikka on niin luvannut.

”Eri tahojen antaman informaation kesken on valtava ristiriita”, Sarvamaa sanoo.

OIKEUSVALTION ehdollisuusmekanismin tarkoituksena on suojata EU-varoja väärinkäytöltä jäsenmaissa, jotka eivät noudata oikeusvaltion periaatteita. Unkarin suhteen säädös otettiin käyttöön viime joulukuussa: jäsenmaat päättivät, että Unkarin koheesiorahoista leikataan 6,3 miljardia euroa vuoteen 2027 ulottuvalla budjettikaudella.

Unkarille ei myönnetä niitä eikä myöskään kesällä 2020 päätettyjä 5,8 miljardin euron elvytysrahoja, ellei Unkari laita toimeen kaikkiaan 27:ää uudistusta.

Euroopan parlamentilla ei sinänsä ole asiassa suoraa päätösvaltaa, mutta se on pitkin matkaa painostanut komissiota ja jäsenmaita toimimaan budjetin suojelemiseksi.

Unkarille rahat olisivat tarpeen, ja maa onkin aloittanut uudistukset. Se on luvannut tehostaa korruption torjuntaa ja poistaa julkisiin hankintoihin liittyviä epäselvyyksiä.

Unkari on viime kuukausina jarruttanut Brysselissä useita sellaisia EU-päätöksiä, jotka vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Tuorein esimerkki on Euroopan rauhanrahaston kautta annettava aseapu Ukrainalle, minkä viimeisintä erää Unkari ei ole hyväksynyt. Lisäksi Unkari on kritisoinut EU:n tuoreinta pakotepakettia, jolla EU yrittää estää pakotteiden kiertämistä.

MEPPIVALTUUSKUNTA tapasi valtionhallinnon edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjen ja median edustajia. Valtuuskunta tapaa ensi keskiviikkona EU-komission budjettikomissaarin Johannes Hahnin, jonka kanssa käydään läpi Unkarin matkan havaintoja.

Valtuuskunta kuuli ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvista mielivaltaisista toimista.

”Esimerkiksi yhdessä betonialalla toimivassa ulkomaisessa yrityksessä oli viime vuonna 1 200 tarkastusta. Unkarin valtio toimii tavalla, joka vie näiden yritysten liiketoiminnan kannattamattomaksi. Kuulimme useista tapauksista, joissa yritystä on tämän jälkeen lähestytty ja tarjouduttu ostamaan se selvään alihintaan.”

Valtuuskunta kuuli myös, miten Unkarin hallitus toimii valtion talousarvion kanssa. Kun budjetti on vuoden lopussa lopullisesti hyväksytty parlamentissa, hallitus voi tehdä siihen muutoksia pääministerin asetuksella – mikä viime vuonna tarkoitti 95:tä muutosta budjettiin ilman, että niitä tarvitsi enää kierrättää parlamentin kautta.

Unkarissa ovat kahdeksatta vuotta voimassa hallituksen valtaa kasvattavat poikkeusolot, jotka tekevät parlamentin ohittamisen mahdolliseksi. Ensin poikkeusolot asetettiin siirtolaiskriisin takia, sitten niitä jatkettiin koronapandemiassa ja nyt ne ovat voimassa Ukrainan sodan takia.

Sarvamaalle hallituksen edustaja oli perustellut käytäntöä niin, että hallitseva puolue Fidesz saisi joka tapauksessa muutokset läpi, koska sillä on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö.

”Tämä on karmaiseva muistutus siitä, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”, Sarvamaa sanoo.

SARVAMAAN mukaan Unkari on myös edistynyt EU:n edellyttämissä 27 uudistuksessa, kuva ei ole täysin synkkä.

”Ehdottomasti tärkeintä on ollut perustaa integriteettiviranomainen, jonka johtajan tapasimme, ja se oli yksi toiveita herättävistä tapaamisista. Hänellä on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta aika sitten näyttää.”

Integriteettiviranomaisen tarkoituksena on ehkäistä, havaita ja korjata EU-varojen hoitamista koskevia laittomuuksia ja sääntöjenvastaisuuksia.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 18.5.2023

Uusi Suomi: Kokoomusmepiltä suorat sanat Unkarin sooloilusta – varoittaa EU-rahojen valumisesta valtaeliitille

20.5.2023

Unkarin avustuksia pidetään jäissä siihen saakka, kunnes maa korjaa oikeusvaltio-ongelmansa. Kokoomuksen Petri Sarvamaan mukaan tätä joudutaan vielä odottamaan.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) vieraili Unkarissa kolmen päivän tarkastuskäynnillä yhdessä EU-parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Valvontavaliokunta keskittyi käynnillään Unkarilta oikeusvaltiorikkomusten vuoksi jäädytettyihin varoihin liittyviin kysymyksiin.

Sarvamaa katsoo tiedotteessaan, ettei jäädytettynä olevia EU-miljardeja voi antaa vielä Unkarille.

”Unkarilla on vielä tie kuljettavana. Työ oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi on vasta alkutekijöissä”, Sarvamaa sanoo.

Mikäli rahat maksettaisiin Unkarille, ne saattaisivat Sarvamaan mukaan valua valtaeliitin ja sen lähellä olevien yritysryppäiden haltuun.

”Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvät epäselvyydet ovat edelleen läsnä. Kansalaisjärjestöt ja liike-elämän edustajat varoittivat meitä siitä, kuinka julkisissa hankinnoissa suositaan edelleen sellaisia yrityksiä, jotka ovat nykyiselle hallitukselle myötämielisiä tai sidoksissa siihen”, Sarvamaa muistuttaa.

EU on jäädyttänyt Unkarilta avustuksia yhteensä noin 22 miljardin euron edestä. Komissio vaatii maalta 17 toimenpidettä koheesiorahaston varojen vapauttamiseksi. Lisäksi vaaditaan kymmentä, pääasiassa oikeuslaitoksen toimintaan liittyvää muutosta, mikäli maa haluaa elpymispaketin rahat käyttöönsä.

Sarvamaan mielestä oikeusvaltion tilan kohentaminen ja EU-varojen väärinkäytösten estäminen eivät ole Unkarin listalla korkealla. Hän ei usko, että maalla olisi puolueeton ja riippumaton tarkastuselin valvomassa julkisen rahan käyttöä.

Kun unkarilaisilta valtiontalouden tarkastajilta on kysytty esiin tulleista väärinkäytösepäilystä, he ovat väittäneet, ettei asia ole ollut heidän tiedossaan.

”Tämä on kiusallista, sillä samaan aikaan EU:n tilintarkastustuomioistuimen, petostentorjuntaviraston sekä komission riippumattomat selvitykset sanovat päinvastoin”, Sarvamaa lataa.

Artikkeli on julkaistu Uudessa Suomessa 19.5.2023.

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa Unkarista: Ei perusteita EU-miljardien vapauttamiselle

19.5.2023

Europarlamentaarikon mukaan työ oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi Unkarissa on vasta alkutekijöissään.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) teki kolmen päivän tarkastuskäynnin Unkariin yhdessä Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa. Vierailun tarkoituksena oli tarkastella kysymyksiä, jotka liittyivät Unkarilta jäädytettyihin EU-varoihin oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.

Vierailulla saatujen tietojen perusteella Sarvamaa ei usko, että tällä hetkellä jäädytettynä olevia EU-miljardeja voitaisiin Unkarille vapauttaa.

– Unkarilla on vielä tie kuljettavana. Työ oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi on vasta alkutekijöissä, hän toteaa tiedotteessa.

Unkarilta on jäädytetty noin 22 miljardia euroa EU-varoja. Euroopan komissio on vaatinut maalta yhteensä 17 toimenpidettä koheesiovarojen vapauttamiseksi ja sen lisäksi kymmenen muuta, etupäässä tuomioistuinlaitokseen liittyvää toimenpidettä elpymispakettivarojen saamiseksi.

– Mikäli Unkarille maksettaisiin nyt kanissa olevat miljardit, emme voisi mitenkään olla varmoja niiden asianmukaisesta käytöstä. Vaarana on, että rahat päätyisit valtaeliitin ja sen lähellä olevien yritysryppäiden haltuun, arvioi Sarvamaa.

– Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvät epäselvyydet ovat edelleen läsnä. Kansalaisjärjestöt ja liike-elämän edustajat varoittivat meitä siitä, kuinka julkisissa hankinnoissa suositaan edelleen sellaisia yrityksiä, jotka ovat nykyiselle hallitukselle myötämielisiä tai sidoksissa siihen, hän jatkaa.

Sarvamaa arvioi, että EU-varojen väärinkäytösten estäminen oikeusvaltion tilaa kohentamalla ei vieläkään ole Unkarille prioriteetti.

– On mahdotonta uskoa, että Unkarilla on puolueeton ja riippumaton tarkastuselin valvomassa julkisten varojen käyttöä. Kun kysyimme takavuosina tai nykyään valtiontalouden tarkastuksissa esiin tulleista väärinkäytösepäilyistä, saimme tyrmäävän vastauksen: valtiontalouden tarkastajat pyörittelivät silmiään ja sanoivat, että he ei eivät ole niistä tietoisia, kertoo Sarvamaa.

– Tämä on kiusallista, sillä samaan aikaan EU:n tilintarkastustuomioistuimen, petostentorjuntaviraston sekä komission riippumattomat selvitykset sanovat päinvastoin, hän toteaa.

Artikkeli on julkaistu Verkkouutisissa 19.5.2023.

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Viktor Orbánille jää lopulta luu käteen

13.12.2022

Suomenmaa: Komissio haluaa yhä jäädyttää Unkarille kaavaillut rahat –  miljardit EU-eurot uhkaavat nyt todella valua maan sormien läpi

30.11.2022

Jäsenmaiden ministerien täytyy vielä hyväksyä jäädyttäminen. Unkari voi pyrkiä kiristämään mieleistään päätöstä Ukraina-avun jarruttamisella.

TE: Jäädyttääkö EU Unkarin miljardit? – Petri Sarvamaa: ”Jos ette pistä asioita kuntoon, seuraavaksi otetaan lisää”

17.11.2022

Kokoomusmeppi uskoo, että EU-komissio tulee suosittelemaan jäsenmaiden neuvostolle Unkarin koheesiorahojen jäädyttämistä.

Europarlamentaarikot ovat huolissaan siitä, että Unkari ei ole vienyt läpi oikeusvaltion tilaa parantavia uudistuksia tarpeeksi tehokkaasti.

Kyse on oikeusvaltion ehdollisuusmekanismista, joka kytkee EU-rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen toisiinsa.

EU-komissio ilmoitti syyskuussa, että se jäädyttää 65 prosenttia Unkarin saamasta koheesiorahoituksesta, jos Unkari ei tee korjaavia toimenpiteitä 17 eri osa-alueella.

HS: EU-parlamentissa Unkarin toimia ei pidetä riittävinä – miljardien EU-varat saattavat joutua jäädytetyiksi

EU-komissio kertoo arvionsa ensi viikolla. Petri Sarvamaan mukaan EU-rahojen kohtalolla on kytky Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin.

EU-MAA Unkari ei ole tehnyt riittävästi korjauksia turvatakseen sen, että EU:n budjetista annettavat varat jaetaan Unkarissa asiallisesti eteenpäin.

Näin sanoo Petri Sarvamaa (kok), joka oli EU-parlamentissa pääneuvottelija niin sanotussa oikeusvaltiomekanismissa. Mekanismin avulla EU voi jäädyttää EU-tukirahat mailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta vastaan.

EU-tukirahat jaetaan EU:n budjetista, josta suomalaisetkin maksavat 175 euroa asukasta kohti.

Unkarin piti tehdä korjaukset 19. marraskuuta eli tulevaan lauantaihin mennessä. Sen piti muun muassa parantaa korruption torjuntaa ja varmistaa, että julkiset hankinnat eli valtion ja kuntien tekemät tarjouskilpailut ja ostot hoidetaan asianmukaisesti.

Sarvamaa ja parlamentin muu neuvotteluryhmä esittävät oman kielteisen arvionsa torstaina. He edustavat parlamentin suurimpia poliittisia ryhmiä. Varsinainen Unkarin toiminnan arvioija on EU-komissio, joka ilmeisesti ensi tiistaina kertoo, miten se suhtautuu Unkarin tähänastisiin lupauksiin.

Sarvamaan mukaan kyse ei ole siitä, että toimia olisi liian vähän. Enemmänkin kyse on siitä, mihin ne kohdistuvat.

EU-KOMISSIO ilmoitti syyskuussa, että se jäädyttää osan Unkarin EU:lta saamasta rahoituksesta, jos maa ei tee lupaamiaan uudistuksia muun muassa korruption torjumiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi.

”En voi mitenkään uskoa, että komissio toteaisi ensi tiistaina peruvansa koko homman ja Unkarin panneen kaiken täytäntöön”, Sarvamaa sanoo.

Unkari on luvannut esimerkiksi itsenäisen ”integriteettiviranomaisen”, jonka tehtävänä on valvoa EU-varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sen piti olla toiminnassa jo nyt marraskuun puolivälissä.

”Tosiasiassa sinne on nimitetty pääjohtaja ja varapääjohtaja, mutta missään tapauksessa se ei ole toiminnassa vielä.”

UNKARI on luvannut tehdä kaikkiaan 17 uudistusta, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja korruption torjuntaan. Oikeuslaitoksen uudistukset eivät ole mukana, koska komissio rajasi tarkastelun kapeaksi.

Komissio tekee parhaillaan omaa arviotaan siitä, onko Unkari tehnyt tarpeeksi toimia sisällyttääkseen uudistukset lakeihinsa ja saattaakseen ne myös voimaan.

Parlamentin arviosta käy ilmi, että lakeja on kyllä viety eteenpäin, mutta niiden toimeenpano on vasta useiden vuosien päässä.

Komission arvio menee seuraavaksi jäsenmaiden päätöksentekoon. EU:n valtiovarainministerit päättävät ilmeisesti 6. joulukuuta, mitä Unkarin rahoituksen kanssa tehdään. Varojen jäädytys ei vaadi yksimielisyyttä, vaan määräenemmistön.

Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Sarvamaa uskoo, että sillä on kytky EU-rahoitukseen: hänen mukaansa Nato-ratifiointi on pääministeri Viktor Orbánille pelikortti, jota Orbán pelaa niin kauan kunnes näkee, jäädyttävätkö jäsenmaat Unkarin EU-rahoituksen.

UNKARILLA pelissä ovat myös isot rahat, joita sen valtiontalous tarvitsisi kipeästi. Julkiseen talouteen on revennyt alijäämä, koska maan hallitus on muun muassa pyrkinyt hillitsemään energian hinnan nousun vaikutuksia kansalaisille. Inflaatio on muiden EU-maiden tavoin kovassa vauhdissa, mitä hillitäkseen maan keskuspankki on nostanut korkoja.

Syyskuussa komissio uhkasi jäädyttävänsä 65 prosenttia rahoituksesta, jota se on myöntänyt EU:n koheesio­rahaston kautta kolmelle Unkarissa meneillään olevalle rahoitusohjelmalle. Yhteensä se olisi Unkarille noin 7,5 miljardin euron lovi EU:n budjetista tulevaan rahoitukseen.

Komissio voi tulla puoliväliin vastaan ja todeta, että Unkari on edennyt, mutta ei riittävästi. On mahdollista, että komissio esittää jäädytettäväksi uuden, pienemmän summan, Sarvamaa arvioi.

UNKARI hakee rahaa myös koronapandemian jälkeen sovitusta yhteisestä elpymis- ja palautumistukivälineestä RRF:stä.

Se on eri asia kuin vuosittaiset koheesiorahat, mutta oikeusvaltiomekanismi koskee myös RRF:ää. Komissio saattaa hyväksyä Unkarin kansallisen elvytyssuunnitelman, mutta ei välttämättä aloita maksatuksia, ennen kuin Unkari on tehnyt sen mielestä riittävät uudistukset.

Jos komissio ei tee päätöstä elvytysrahoituksesta ennen tämän vuoden loppua, Unkari menettää elpymisvälineen sääntöjen mukaan 70 prosenttia luvatuista avustuksista eli noin neljä miljardia euroa.

Unkari pyysi alun perin elpymisvälineestä 7,2 miljardin euron avustuksia, mutta maan tuoreimpien talouslukujen perusteella osuus on laskenut 5,8 miljardiin euroon. Avustusten lisäksi Unkari voisi saada elpymisvälineestä kaikkiaan yhdeksän miljardia euroa lainamuotoista tukea.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.2022.

Uutiskirje 10/2022

7.10.2022

Syysterveiset Strasbourgista! Juuri päättyneen täysistuntoviikon asialistalla olivat esimerkiksi unionin yhteinen yleislaturi ja oikeusvaltiomekanismi. Näiden lisäksi uutiskirjeessä asiaa jälleen Venäjän aggressiosta ja EU:n seuraavasta pakotepaketista, unionin seuraavan vuoden budjetista sekä EU:n torjunta-aine-esityksestä.

Venäjän aggressiot vaativat uskottavan vastauksen

Viime päivinä uutisotsikoita on hallinnut Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja Venäjän valloittamilla Ukrainan alueilla järjestetyt valekansanäänestykset. Molemmat ovat esimerkkejä Venäjän lisääntyvästä arvaamattomuudesta sen sotamenestyksen takkuillessa. Valekansanäänestykset ja Ukrainan alueiden laiton liittäminen Venäjään ovat tuttuja taktiikoita jo Krimin konfliktin ajalta, eikä niitä pidä hyväksyä. EU ja kansainvälinen yhteisö ovat suorilta käsin tuominneet Venäjän toimet, ja hyvä niin.

Myös jäsenmaat pääsivät viimein sopuun kahdeksannesta pakotepaketista. Sen tarkka sisältö ei ole vielä julkinen, mutta puheenjohtajamaa Tšekin mukaan paketti sisältää laajennettuja tuontikieltoja, hintakaton venäläiselle meriteitse kuljetettavalle öljylle sekä laajempia IT-alan kieltoja. Kolikon ikävämpi kääntöpuoli on kuitenkin se, miten tietyt jäsenmaat onnistuivat vesittämään komission alun perin tiukempaa linjaa. Esimerkiksi Maltan, Kreikan ja Kyproksen tiedettiin jo pakotteiden neuvotteluvaiheessa hamuavan poikkeuksia itselleen.

Kun pakotteiden keinot kovenevat, myös jäsenmaiden rivit rakoilevat. Kiistelyn sijaan sanktioita olisi kuitenkin määrätietoisesti kovennettava. Seuraavaksi pakotteita tulisi harkita ydinvoimayhtiö Rosatomia sekä ohjelmistojätti Yandexia kohtaan ₋₋ yhtiöiden johtohahmojen lisäksi tulisi sanktioida myös yrityksiä suoraan.

Uutisia oikeusvaltiomekanismista, EU:n budjetista ja latureista

Strasbourgin täysistunnossa käsiteltiin Unkarin demokratian tilaa, ja unionin budjettikomissaari Johannes Hahn oli kuultavana budjetin valvontavaliokunnassa. Keskustelujen keskiössä oli neuvottelemani oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla ollaan mahdollisesti jäädyttämässä Unkarin EU-varoja 7,5 miljardin edestä. Kun aiheesta debatoitiin täysistuntosalissa, korostin puheenvuorossani jäsenmaiden neuvoston olevan historiallisen päätöksen edessä ₋₋ jäädytetäänkö Unkarin varat vai ei. Yhtä tärkeään rooliin nousee myös se, miten komissio pystyy arvioimaan Unkarin käytännössä tekevän muutoksia oikeusvaltion parantamiseksi.

Viikon aikana pääsin käymään myös rakentavan keskustelun Unkarin aluekehitysministeri Tibor Navracsicsin kanssa (kuvassa). Olimme yhtä mieltä siitä, että Unkari pitää saada takaisin EU:n sisäkehälle, kun nyt tilanne muistuttaa molemmille enemmän ulkopoliittista suhdetta. Tämä edellyttää tietysti myös muutoksia Orbanin politiikassa, emmekä olleet siitäkään kovin erimielisiä.

Budjettivaliokunnassa äänestettiin parlamentin kannasta seuraavan vuoden budjettiin. Budjettineuvottelut unionin eri elinten välillä ovat vielä kesken, ja neuvosto on esittänyt budjettiin merkittäviä leikkauksia. EPP-ryhmä on painottanut neuvotteluissa sitä, että budjetin on autettava kansalaisia ja yrityksiä jatkuvien kriisien keskellä. Budjetti tulee suunnata erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen, puolustukseen, sekä pk-yritysten ja nuorten tukemiseen.

Viikon hyvät uutiset tulevat elektroniikkarintamalta: parlamentti hyväksyi selvin äänin kauan odotetun lain yleislaturista unionin alueelle. Vuodesta 2024 alkaen käytössä on yksi ja sama USB-C-laturi kaikille matkapuhelimille ja laitteille, eikä kuluttajan tarvitse ostaa uutta laturia jokaisen laitteen mukana. Päätös vähentää elektroniikkajätettä ja helpottaa kuluttajien elämää.

Komission toimet energia- ja ruokakriisin ratkaisuksi hakusessa

Tulevana talvena Eurooppaa uhkaa ennennäkemätön energiakriisi, ja EU:lta odotetaan yhtenäisiä ratkaisuja energiansaannin turvaamiseksi. Valitettavasti komission kannanotot ovat tuoneet tilanteeseen hyvin vähän konkretiaa: esimerkiksi ydinvoiman rooli vaikuttaa komissiolta unohtuneen, vaikka panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa.

Lannoitekustannusten kasvaessa komissiolta edellytetään myös toimia ruokakriisin ratkaisemiseksi ja ruoan hinnannousun rajoittamiseksi. Maatalousyrittäjät tarvitsevat tukea pian. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilannetta silmällä pitäen. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.

Torjunta-aine-esitykseen vaikuttamisen aika on nyt

Suomen kannalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulee Euroopan komission viime kesänä julkaisema ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloite on Suomen kannalta ongelmallinen niin sen asettamien tavoitteiden kuin puutteellisen vaikutustenarvioinninkin vuoksi.

Huomattavan suuri ongelma komission omaperäisessä laskentamallissa on se, että Suomella mukaan on laskettu urea, jota käytetään havumetsien juurikäävän torjuntaan. Suomen laskennallinen tavoite on urean mukaanoton vuoksi likimain samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan, jossa torjunta-aineita tosiasiassa käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän. Lisäksi komission vaikutustenarviointi on jäänyt puolitiehen, ja jättää huomiotta esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutukset sekä jäsenmaiden vaihtelevat olosuhteet.

Valitettavasti Suomen hallitus ei ole vielä herännyt aloitteen ongelmallisuuteen. Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että parlamentin suomalaisilta jäseniltä.

Poimintoja mediasta:

Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta ensinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”

”Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti” – yli 30 meppiä vetoaa Sanna Mariniin, myös Suomen mepit kirjelmöivät

E.U. proposes suspending $7.5B in funding for Orban’s Hungary over corruption

Europarlamentaarikko pelkää metsäkatoasetuksesta olevan haittaa Suomelle

Karu näkymä energiapuulle EU:ssa: ”Päädytään joka tapauksessa tulokseen, että EU:n mukaan on puuta, joka ei ole uusiutuvaa”

Petri Sarvamaa: Komission esitys uhkaa perunoita

Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa lokakuuta.

Ystävällisin terveisin
Petri

Lännen Media: Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta esinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”

4.10.2022

Valtapuolue Fidesz torppasi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifioinnin Unkarin parlamentissa, koska pääministeri Viktor Orbán haluaa ja voi päättää marssijärjestyksen. Maanantai-iltana kaadettu esitys asian käsittelemisestä tuli opposition sosialisteilta. Unkarin politiikan tutkija näkee, että kaksi viimeistä Nato-ratifiointia panttaavaa maata – Unkari ja Turkki – liittyvät toisiinsa enemmän kuin Suomessa on huomattu.

Ei ole sattumaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutumista vielä jarruttavat kaksi Naton jäsenvaltiota ovat nimenomaan Unkari ja Turkki.
Niin kauan kuin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan panttaa ratifiointia, myös Unkarin pääministerin Viktor Orbánin on helppo pidätellä omaansa, eikä kiirettä ole. Kumpikin johtaja kontrolloi vahvasti maansa parlamenttia.

Unkarista tietokirjaa viimeistelevä valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sanoo, että Suomessa on jäänyt huomaamatta Turkin suuri merkitys nyky-Unkarin ulkopolitiikassa. Meille on tuttua yhteinen suomalais-ugrilainen taustamme unkarilaisten kanssa, mutta Unkarin historiaan kuuluu pitkä turkkilainen vaikutus. Se on nyt nostettu etusijalle.

– Orbán piti alkuvuodesta 2016 yhden pitkistä puheistaan. Siinä hän määritteli Unkarin ulkopolitiikan kolmioksi, jonka kulmissa intressejä ei saisi sotkea. Ne kulmat olivat Berliini, Moskova ja Ankara. Yhdysvaltoja ei tuolloin mainittu edes nimeltä, mutta Turkki nousi tärkeäksi.

Nyyssönen muistuttaa, että Unkari ja Turkki ovat olleet läheisissä tekemisissä. Hän näkee maiden valtiojärjestelmät tavallaan samanlaisina, pehmeän autoritaarisina tai vaaliautoritaarisina. Orbánin termi on ”illiberaali demokratia”. Nato-viivyttelyä Nyyssönen pitääkin juuri sellaiselle järjestelmälle ominaisena tapana toimia.

Nato-ratifioinnin torppaus oli vasta alkua

Unkarin parlamentista levisi maanantai-iltana uutinen, jonka mukaan valtapuolue Fideszin kansanedustajat olivat äänin 117–39 torpanneet opposition sosialistien aloitteen käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-asiat jo seuraavana päivänä. Torppaus ei tarkoita Unkarilta lopullista ”eitä” Suomen ja Ruotsin hyväksymiselle Natoon.

– Ei missään nimessä, sanoo Unkaria pitkään oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen pääneuvottelijana tarkkaillut meppi Petri Sarvamaa (kok.)

– Luin eilistä niin, että siinä ei ollut mitään yllättävää. Sehän oli sosialistien työjärjestysehdotus. Eihän Fidesz nyt toki voinut mitään muuta tässä tapauksessa tehdäkään kuin äänestää sen kumoon. He haluavat tietenkin itse määritellä marssijärjestyksen, mihin heillä on Unkarissa täysi mahdollisuus.

– On täysin Orbánin ja Fideszin käsissä, miten homma tehdään ja mitä kaikkea sen yhteydessä framille halutaan tuoda.

Sekä Sarvamaa että Nyyssönen uskovat, että varsinainen tapahtumasarja Unkarin hyväksymispäätöksen syntymiseksi on vielä näkemättä. Ratifiointi tuodaan parlamenttiin, kunhan se Orbánille sopii.

Nyyssönen ei ”periaatteessa” näe mitään syytä, miksi Unkarin pitäisi torpata Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys. Sellaista ei ole tuotu esiin.

– Unkarin päässä ei ole syytä olla ryhtymättä ratifioimaan tätä, kun mietitään kansainvälistä mainetta ja kaikkia tällaisia asioita. Kun syytä ei ole ja jos näin kuitenkin tapahtuu, se on koulukiusaamista, Nyyssönen sanoo.

Unkarin suunnalta tulleet viestit ovat olleet ristiriitaisia. Suomen valtiojohto on ilmaissut, että se odottelee Unkarista luvattua myönteistä päätöstä. Viimeksi kuitenkin Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi, että periaatteessa me kyllä kannatamme avoimien ovien politiikkaa, mutta Turkin ”hienotunteisuus” on otettava huomioon.

”Harva on koulukiusaaja yksinään”

Sarvamaa sanoo koulukiusaamisen olevan tähän sopiva sana, koska harvoin kukaan on yksinään kiusaajana.
– Kiusaaja tarvitsee kavereita. Se vähän suojaa sitä omaa käytöstä, että on joku toinenkin, Sarvamaa kommentoi Euroopan parlamentin täysistunnosta Strasbourgista.

Orbánin Fidesz-puolueella on Unkarin parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö, joten oppositiota ei tarvitse ottaa huomioon. Nyyssönen puhuu totalitarismin perinteestä siinä, että oppositio voi kyllä kannattaa lakeja mutta sen on lähes mahdotonta saada omia esityksiään läpi.
Aloite Suomen ja Ruotsin Nato-käsittelystä tuli väärältä puolueelta.

– Tulkintani on, että tämä oli hyvin nokkela opposition eli sosialistien manööveri, jotta me voisimme keskustella tästä asiasta nyt. Melkein veikkaan, että sosialistit tekivät sen tietoisesti kyetäkseen näyttämään Euroopalle, kuinka ikävä hallitus on, Nyyssönen sanoo.

Sarvamaa ennusti jo viime viikolla jutussamme, että Unkari jättäytyy viimeiseksi ratifioimattomaksi maaksi – vieläpä Turkin jälkeen. Hän on yhä samaa mieltä. Sitä hän ei osaa aavistaa, millainen iltalypsy tai neuvotteluyritys vitkutukseen voi liittyä ja mihin suuntaan.

Unkarin saamaa oikeusvaltiokritiikkiä ja EU-rahojen menettämisen uhkaa Sarvamaa pitää eri asiana kuin Nato-jäsenyyksiä. Sama logiikka toimii kuitenkin myös niin päin, ettei Unkarilla ole painetta ratifioida.

– Tämä näytelmä nähdään vielä. En osaa tietenkään sanoa tarkalleen etukäteen, mitä kaikkea he yrittävät koplata, varsinkin kulissien takana, koska sehän tulee tapahtumaan täysin kulissien takana.

– Lopputuloksesta en ole huolissani. Kysymys on vain siitä, kauanko tämä prosessi kestää, Sarvamaa sanoo.

”Unkaria ei enää kiinnosta kansainvälinen maine”

Nyyssönen kuvaa Unkarin hallituksen ajattelua löysässä hirressä pitämiseksi: ”Annetaan vähän poikien odotella.”

– On esitetty spekulaatioita, josko Turkinkin kuvio venyisi heidän ensi kesän vaaliensa yli. Uskon kyllä, että kun pienestä valtiosta on kysymys, suuremmat valtiot pyrkivät sen verran painostamaan, että se voi tulla aikaisemminkin.

Sen Nyyssönen jättää arvailujen varaan, onko Unkarin Nato-asiasta kenties sovittu Vladimir Putinin ja Orbánin kesken tai missä määrin siitä on keskusteltu Erdoğanin kanssa. Kukaan johtopoliitikoista ei sano sellaista ääneen.

– Jos ajatellaan kansainvälistä mainetta, kyllähän tämän olisi voinut hoitaa paljon paremminkin. Miksi pitää olla kahden viimeisen joukossa? Ilmeisesti Orbán ja Unkari ovat menneet niin vuosia, ettei heitä enää ole pitkään aikaan kiinnostanut se kansainvälinen maine.

Uutinen julkaistu Lännen Mediassa 4.10.2022.

Unkarin rahahanat katkolla

28.9.2022

Euroopan unionin uskottavuus on koetuksella, kun Unkari edelleen haastaa toiminnallaan unionin demokratian perusarvoja. Strasbourgin syyskuun täysistunnossa EU-parlamentti tuomitsi mietinnössään Unkarin demokratiaa heikentävät toimet ja julisti, ettei maata enää voi pitää demokratiana. Myös komissio tarttui viimein toimeen, ja päätyi sunnuntaina 18.9. ehdottamaan Unkarin EU-rahoituksen leikkaamista 7,5 miljardilla neuvottelemani budjettilain avulla maan oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.

Kyseessä on hyvin historiallinen hetki, sillä ensimmäistä kertaa Euroopan unioni on keskeyttämässä jäsenvaltionsa rahoitusta sääntörikkomusten vuoksi. Päätös oli odotettu, mutta vasta alkusoittoa Unkarin palauttamiseksi oikeille raiteille.

On muistettava, että Unkarin tapahtumissa on kyse myös paljon muusta kuin abstraktin oikeusvaltioperiaatteen hylkäämisestä. Tosiasiassa koko Unkarin demokratia on uhattuna. Median itsenäinen toiminta on estetty, vähemmistöjen oikeuksia poljetaan ja maan demokratian kantimia on heikennetty systemaattisesti jo vuosien ajan.

Asioista onkin tärkeää puhua niiden oikeilla nimillä: Unkarin autokraattinen kehitys on uhka niin unionin uskottavuudelle, toimintakyvylle kuin unkarilaisille itselleenkin. Yksi syy siihen, miksi Unkarin tilanne on päässyt kehittymään näin vakavaksi, on komission toimien hitaus. Jos Unkari todellakin laittaa täytäntöön siltä vaadittavat muutokset, pitää tukien keskeyttämisen tarvetta tarkastella uudelleen. Todellisuus on kuitenkin tällä hetkellä se, että Unkarin oikeusvaltiorikkomukset ovat erittäin syvällä rakenteissa.

Komission esittämiin vaatimuksiin sisältyivät esimerkiksi korruptionvastaisen elimen perustaminen, julkisten hankintojen kilpailuttaminen ja viranomaisten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen.

Lupauksia on kuultu Orbanin suusta ennenkin. Komission onkin pidettävä tiukasti kiinni sunnuntaina esitetyistä vaatimuksista. Itse ajattelen, että Unkari tulee varmasti täyttämään vaatimukset paperilla, mutta komission on pidettävä huoli siitä, että Unkarin lupaamat toimet toteutuvat myös käytännössä. Näyttöä korruptiosta ja EU-tukien päätymisestä vääriin käsiin on paljon, ja unionin uskottavuuden kannalta on elintärkeää, että rahojen väärinkäyttö todella estetään. Veronmaksajien varoilla ei pidä rahoittaa korruptiota ja oligarkkien toimia.

Syksyn aikana tulemme varmasti näkemään uusia käänteitä asiassa, ja täällä Euroopan parlamentin päädyssä aion tehdä kaiken edistääkseni sitä, että komission selkäranka kestää loppuun saakka. Unkarilla on marraskuun 19. päivään asti aikaa tehdä vaadittavat lakimuutokset kansallisella tasolla. Tämän jälkeen jäsenmaat päättävät määräenemmistöllä, keskeytyykö Unkarin EU-rahoitus vai ei.

Petri Sarvamaa 

Julkaistu Kokoomuksen Eurooppa-verkoston Mietteitä Brysselin ytimestä -blogissa.

Yle: EU odottaa Unkarilta pikauudistuksia miljarditukien vastineeksi – suomalaismepin mukaan erkaneminen perusarvoista vie arvaamattomalle tielle

20.9.2022

EU:n ei tulisi antaa periksi Unkarille oikeusvaltion periaatteisiin liittyvässä kiistassa, sanovat Ylen haastattelemat mepit. Pelissä on tukimiljardien lisäksi myös unionin perusarvot ja uskottavuus.

EU:n perusarvojen rikkominen käy kukkarolle. Unkaria uhkaa miljarditukien menettäminen, jos EU:n esittämiin huoliin ei reagoida.

Sunnuntaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa EU-komissio määritteli ensi kertaa hintalapun oikeusvaltion periaatteiden rikkomiselle. Unkarin tapauksessa kyseessä on yli seitsemän miljardin euron potti.

– Jos Unkari todellakin laittaa täytäntöön nämä lakimuutokset ja nämä vaaditut asiat, niin silloin tämä asia raukeaa, näin sen pitää mennä. Mutta tähän mennessä Unkari on pikemmin toiminut päinvastoin, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo.

Sarvamaa oli EU-parlamentin pääneuvottelija, kun EU:ssa päätettin unionin budjetin suojelemiseen tähtäävästä oikeusvaltiomekanismista.

Asetusta sovelletaan ensimmäistä kertaa Unkariin, jonka demokraattinen kehitys on herättänyt huolta EU-maiden keskuudessa. Viime viikolla hyväksytyssä mietinnössä EU-parlamentti linjasi, että maata ei voi pitää täytenä demokratiana.

Unkari sai armonaikaa

Unkari sai komissiolta kaksi kuukautta aikaa korjata oikeusvaltion periaatteisiin ja EU-varojen käyttöön liittyvät puutteet.

Komissio on muun muassa huolissaan Unkarissa tehtävistä julkisista kilpailutuksista, budjettivarojen väärinkäytösten puutteellisesta tutkinnasta ja korruptiosta.

Jos Unkari ei tee vaadittuja uudistuksia, EU:n jäsenmaat voivat päättää tukien leikkaamisesta komission esityksen pohjalta.

Budjettikomissaari Johannes Hahnin mukaan tavoitteena on edelleen yhteisymmärryksen löytäminen Unkarin kanssa, ilman että tukiin puututaan.

Hänen mukaansa Unkarin esittämät 17 toimenpidetta tilanteen parantamiseksi ovat askel oikeaan suuntaan.

Voiko Orbánin kanssa neuvotella?

EU-parlamentin keskustaliberaalia Renew-ryhmää edustava unkarilaismeppi Katalin Cseh pitää Viktor Orbánin hallituksen esittämiä parannuksia kosmetiikkana.

Hänen mukaansa ei ole takeita sille, että Unkari olisi jatkossa valmis puuttumaan budjettivarojen väärinkäyttöön.

– Toivon, että komissio pysyy lujana ja vaatii Unkarilta todellisia uudistuksia. Muuten maa jatkaa Euroopan ensimmäisen autokratian rakentamista eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla.

Brysseliäisen EPC-ajatuspajan analyytikko Sophie Pornschlegel ei usko Unkarin ja komission välisten neuvottelujen johtavan läpimurtoon.

– Komissiossa uskotaan edelleen, että Orbánin ja Unkarin kanssa voi neuvotella. He tietävät kuitenkin Orbánin vähät välittävän neuvotteluista.

Pornschlegel muistuttaa, että Orbánilla ja hänen johtamallaan Fidesz-puolueella on vuosien varrella ollut lukuisia mahdollisuuksia puuttua EU:n esittämiin huoliin. Demokraattisten instituutioiden on kuitenkin annettu rapautua.

– Vakavasti ottaen en voi uskoa, että he tulisivat palauttamaan demokratian, kun he eivät ole muuta tehneetkään kuin lipsuneet demokraattisista periaatteista viimeiset kaksitoista vuotta.

EU:n arvot ja uskottavuus mitataan

Kookomusmeppi Sarvamaa kantaa myös huolta jatkoneuvottelujen tuloksesta. Pelissä on miljarditukien lisäksi myös EU:n perusarvot ja uskottavuus.

– Jos tämä hoidetaan löperösti, niin se vahingoittaa vuosia tehtyä työtä EU:n uskottavuuden vahvistamiseksi. Sitä, että me valvomme rahankäyttöä ja toimimme samojen periaatteiden mukaisesti.

Sarvamaan korostaa, että neuvottelut Unkarin kanssa käydään oikeusvaltiomekanismin edellyttämällä tavalla.

– Hyvin moni täällä Brysselissä kulissien takana näkee, että Unkari on jo menetetty tapaus. Mutta me emme voi toimia tältä pohjalta. Me emme voi lähteä hutkimaan ja ja sanomaan, että teistä ei enää koskaan tule kunnollista EU-jäsentä.

Sarvamaan mukaan Unkarille tarjotaan vielä viimeistä mahdollisuutta tehdä suunnanmuutos suhteessa EU:hun.

– Jos saamme Unkarin palaamaan perusarvojen noudattamiseen niin se on äärimmäisen tärkeää Euroopalle. Jos emme, niin silloin edessä on arvaamattomat ja vaaralliset ajat.

Unkarin panosta tarvitaan

Oikeusvaltion periaatteisiin liittyvistä ongelmista huolimatta Unkaria tarvitaan EU:n päätöksenteossa. Yksimielisyyttä vaativia ulkopoliittisia päätöksiä ei ole mahdollista tehdä ilman Unkarin myötävaikutusta.

Kaikkien jäsenmaiden on myös hyväksyttävä Venäjälle asetettavat pakotteet.

– EU:ssa jäsenmailla on äärimmäisen tärkeä rooli. Unkarin panosta tarvitaan monessa asiassa, ja komissio on tästä hyvin tietoinen, Sophie Pornschlegel sanoo.

Sarvamaan mukaan Unkari osaa hyödyntää tilannetta edukseen.

– On ihan selvää, että Unkari lypsää ja neuvottelee hyvin tietoisena omasta asemastaan neuvostossa, jossa on yksimielisyysvaatimus monissa kysymyksissa. He tulevat aina käyttämään sen lypsynsä loppuun asti.

Unkari hyötyy EU-jäsenyydestä

Unkari on vastavuoroisesti riippuvainen EU:lta saatavasta taloudellisesta tuesta. Seitsemän miljardin jäädyttäminen tekisi ison loven Unkarin valtiontalouteen.

– Tilanne Unkarissa on hyvin vaikea. Ihmiset kamppailevat laskujensa kanssa, valuuttamme arvo laskee ja ruoan hinta on koholla, unkarilaismeppi Cseh kuvailee.

Csehin mukaan Unkarin olisi tehtävä vaaditut uudistukset turvatakseen EU:n rahoitus. Haluttomuus puuttua korruptioon ei voi olla EU-tukia tärkeämpää, hän pohtii.

Csehin mukaan lipsumista demokraattisista periaatteista on nähtävissä eri puolilla Eurooppaa, ei pelkästään Unkarissa.

– Jos emme aseta jäsenmaita vastuuseen toimistaan EU:n tulevaisuus vaarantuu.

Julkaistu Yle Uutisissa 20.9.2022.