Ajankohtaista

MTV Uutiset: EU sorvaa uutta pakotepakettia Venäjää vastaan – joutuuko suomalaisten hyvin tuntema jääkiekkopomo pakotelistalle?

23.5.2023

Euroopan Unioni sorvaa parhaillaan uutta, järjestyksessään yhdettätoista pakotepakettia Venäjälle.

Uusissa pakotteissa aiotaan keskittyä  teknologian vienttiin Venäjälle kolmansien maiden kautta, toisien sanoen länsimaiden asettamien pakotteiden kiertämiseen pakotteiden ulkopuolella olevien maiden kautta.

Myös uusia henkilöpakotteita on suunnitteilla. Pakotelistalle tultaneen esittämään myös suomalaistenkin hyvin tuntemaa jääkiekkoalan entistä huippuvaikuttajaa.

MTV:n Huomenta Suomessa vierailleiden Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten mukaan EU pystyy edelleen hyvin tehostamaan Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita.

– Pakotteita pitää tarkastella yhtenä osana laajempaa kuviota, ja sellaisena ne ovat tehneet tehtävänsä oikeastaan kuten odotimmekin. Ei kai kukaan kuvitellutkaan, että pakotteilla sinänsä saataisiin Venäjä pysähtymään, mutta ne syövät koko ajan hiljalleen Venäjän sotakonetta ja ennen kaikkea pidemmällä tähtäimellä Kremlin ja Vladimir Putinin uskottavuutta toivottavasti omankin kansansa silmissä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.).

Seuraavan pakotepaketin tärkein osa tulee Sarvamaan mukaan olemaan se, miten estetään pakotteiden alaisten tuotteiden kulkeutuminen lopulta Venäjälle kolmansien maiden kautta.

– Tärkeinpänä lenkkinä tulee olemaan se, että miten estetään strategisesti tärkeiden tavaroiden päätyminen viime kädessä Venäjälle.

– Tässä yhdennessätoista paketissa keskeistä on se, että pakotteiden kiertäminen on pystyttävä tilkitsemään. Lisätään apua Ukrainalle ja lisätään pakotteita Venäjälle. Nyt on korkea aika myös arvioida pakotteiden vaikuttavuutta myös niin, että onko pakotteista ollut enemmän haittaa lännelle vai vaikuttavatko ne siellä missä pitää eli Venäjän yhteiskunnan heikentämisessä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk.).

Sarvamaan mukaan pakotepaketin yksityiskohtien sorvauksessa on vielä erimielisyyksiä EU-maiden kesken.

– Saksa on lähtenyt hakemaan sellaista ratkaisua, jossa pakotteet kohdistuisivat niihin yrityksiin, jotka tavaraa kuljettavat. Yleinen linja muilla valtiolla on ollut se, että pakotteet kohdistuisivat enemmän niihin valtioihin, joiden kautta tavara sitten kääntyy Venäjälle. Tämä on se iso asia, Sarvamaa arvioi.

Sarvamaan ja Kataisen mukaan EU:n yhtenäisyys on kasvanut Ukrainan sodan pitkittyessä.

– On ihan selkeää, että EU:n yhtenäisyys on kasvanut. Muutamassa maassa on yhä ymmärrystä Venäjälle: ne ovat Italia, Romania ja tietysti Unkari, mutta EU:n yhtenäisyys on ihan tutkitun tiedonkin valossa lisääntynyt, Sarvamaa sanoo.

Hän sanoo myös, että vielä ei ole varmaa, että EU ottaisi lisää yhteisvelkaa Ukrainalle annettavan ase- ja muun avun rahoittamiseksi.

Uusia nimiä henkilöpakotelistalle

Suurella todennäköisyydellä myös henkilöpakotelistalle tulee uusia nimiä. Sarvamaa nostaa esiin monille suomalaisillekin jääkiekkomaailmasta varsin tutun nimen.

– Itse olen vienyt komission huipputasolle Rene Faselin nimen. Tällaisia henkilöitä, jotka pitäisi saada pakotteiden piiriin, riittää kyllä yhä, Sarvamaa sanoo.

Fasel toimi kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajana vuosina peräti 27 vuoden ajan vuosina 1994–2021. Etenkin viimeisinä puheenjohtajavuosinaan hän herätti ihmetystä peittelemättömillä Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää tukevilla lausunnoillaan.

EU:n ulkoministerit ovat tänään koolla Brysselissä keskustelemassa muun muassa Ukrainan sodan tilanteesta. Suomea kokouksessa edustaa toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Artikkeli ja koko haastattelu on julkaistu MTV Uutisten sivuilla 23.5.2023.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Ukraina haluaa aloittaa EU:n jäsenyysneuvottelut jo tänä vuonna – ”hyvin pitkä tie”

10.2.2023

Suomalaisten meppien mukaan Ukrainan aikataulu on epärealistinen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina haluaa aloittaa neuvottelut EU-jäsenyydestä vielä tämän vuoden puolella. Suomalaisten europarlamentaarikkojen mukaan tavoite jäsenyysneuvotteluiden aikataulusta ei ole realistinen.

– Hyvin epärealistinen. Tämä tulee olemaan hyvin pitkä tie. Jokerina on se, että jos tämä [presidentti Zelenskyin] messiasmeininki jatkuu, tällaisella poliittisella paineella voi olla yllättäviä vaikutuksia.

– Ei voi täysin sulkea pois, ettei tapahtuisi aivan ihmeellisiä asioita. Venäjän hyökkäystäkään ei oikein osattu odottaa. Ihmeellisiä asioita voi tapahtua tämän vuoden aikana, kokoomuksen Petri Sarvamaa sanoi toimittajille.

SDP:n Eero Heinäluoman mukaan on kaikkien maiden etu, että EU pitää kiinni jäsenyyden kriteereistä myös Ukrainan kohdalla.

– Ei ole kenenkään etu, että otamme sisään maita, joiden kotiläksyt on tekemättä. EU on jo valmiiksi tilanteessa, jossa se joutuu tarkemmin katsomaan sääntöjä läpi, jotta se säilyttää uskottavuutensa.

– Ei voi käydä niin, että poliittisten syiden takia katsottaisiin sormien läpi korruptiota tai oikeuslaitoksen ongelmia, Heinäluoma totesi.

Keskustan Elsi Kataisen mukaan korruption kitkeminen on pitkä tie ja voi viedä sukupolvia. Hän nosti esiin kysymyksen siitä, mitä lisäarvoa EU-jäsenyys antaisi tässä tilanteessa Ukrainalle.

– EU:n kannattaisi nyt keskittyä [Ukrainan] tukemiseen, Venäjän heikentämiseen, pakotteiden tiukentamiseen ja jälleenrakentamiseen. Minun mielestäni tämä auttaisi Ukrainaa enemmän kuin jäsenyyden ympärillä kohkaaminen, Katainen sanoi.

Europarlamentaarikot olivat silti samaa mieltä siitä, että Ukrainalle on osoitettava, että puhe jäsenyydestä ei ole pelkkää sanahelinää. Jäsenyyden on oltava mahdollinen, kun maa täyttää kriteerit.

– Poliittinen paine voi tehdä ihmeitä. Emme tiedä, missä olemme vuoden kuluttua. Ei ehkä kannata liikaa takertua siihen kehikkoon, johon olemme tottuneet aiempina vuosina muiden jäsen ehdokkaiden kohdalla. Selvästi meillä on täysi toisenlainen tapaus Ukrainan suhteen, Sarvamaa sanoi.

Uutinen on julkaistu verkkouutisissa 10.2.2023

Ajankohtaista

Sarvamaa, Kaleva, Heikkinen: Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?

2.4.2019

Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueilla ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valittuja toimenpiteitä.

Krimin valtaaminen sekä sotatoimet Ukrainassa saivat länsimaat varpailleen ja ottamaan talouspakotteet käyttöön Venäjää vastaan. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään
vastapakotteista.

Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viidennen artiklan mukaisesti valmis puolustamaan jäsenmaitaan mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä puolustusyhteisö Natoon, heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta. Poliittinen johtomme
on ilmaissut vahvan kantansa siitä, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on paras mahdollinen turvallisuusratkaisu nyt käytössään.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella.

Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta. Meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin. Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että Baltian maiden sekä erityisesti naapurimme Viron kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestään (ja alentaa puolustusmenojaan kahden prosentin BKT-tasostaan Suomen 1,4 prosentin tasolle)?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustusliiton.

Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne kohenisi tämän muutoksen myötä? Vähenisikö Viroon kohdistuva painostus? Paranisivatko Venäjän ja Viron väliset suhteet, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Voidaanko pitää luultavampana, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos reaktiosi on hämmentävää naureskelua, ihmetystä tai kysymys: Onko kirjoittajalla ”kaikki inkkarit kanootissa”, kysyn heti perään, miksi ihmeessä emme heti, välittömästi, nyt, juuri tällä
hetkellä hae Nato-jäsenyyttä?

Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua. Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustusyhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsi ei tule suostumaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Nyt on aloitettava vakava keskustelu: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa
Varakansanedustaja Atte Kaleva
Oulun kaupunginhallituksen jäsen Janne Heikkinen

Ajankohtaista

Kun pöly laskeutuu, pitää Suomen liittyä Natoon

4.3.2014

Ensin pari kylmää tosiasiaa. Venäjä on ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen astunut sotilassaappaallaan eurooppalaisen valtion maaperälle. Se on rikkonut tekemänsä sopimukset, eikä piittaa vastalauseista.

Krimin niemimaalla Venäjällä on geopoliittisia etuja valvottavana. Vladimir Putin on tehnyt useaan kertaan selväksi, että hän aikoo palauttaa Venäjän suurvalta-aseman. Ukrainassa tekosyy miehitykselle on vähintäänkin liioiteltu huoli venäläisväestön kohtelusta. Väestön, joka ei ole ollut minkäänlaisen syrjinnän kohteena, vainosta puhumattakaan.

Lisää jäätävää tosiasiaa: Suurvalta käyttää voimakeinoja naapurin alistamiseen, kun geopoliittiset ja/tai taloudelliset intressit niin edellyttävät, suurvalta-asetelma on sopiva ja jokin jännitettä kasvattava kehitys menee tarpeeksi pitkälle. Ukrainan esimerkissä Krimin niemimaa on Venäjälle strategisesti tärkeä, EU tarpeeksi epäyhtenäinen ja ulkopoliittisesti heikko, sekä opposition kaoottinen nousu valtaan Kiovassa riittävä jännitteen nostaja.

Kun olosuhteet ovat muuten sopivat, nousee ratkaisevaksi kysymykseksi ja kynnykseksi sotilaallisten toimien aloittamiselle lopulta vain yksi asia: niiden hinta. Tämä on se tosiasia, jota suomalaisessa viime sotiemme jälkeisessä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa ei vieläkään ole kyetty käsittelemään.

Hinnalla tarkoitetaan sitä kaikkinaista hintaa, jonka sotilastoimien käynnistäjä arvioi joutuvansa maksamaan hintana pyrkimykselleen saavuttaa asettamansa tavoite. Hyökkääjä maksaa hinnan menetettyinä ihmisuhreina ja lopulta mahdollisesti toteutuvina negatiivisina muutoksina sen poliittiseen ja taloudelliseen vaikutusvaltaan. Lisäksi Venäjänkin tapauksessa mukaan täytyy laskea hinta taloudelle, joka investointien peruuttamisen ja menetettyjen mahdollisuuksien muodossa on todella mittava.

Sotilaallisen, poliittisen ja taloudellisen hinnan arviointi on viimeinen vaihe ennen sotilaallisten toimien käynnistämistä AINA kaikilla valtioilla, kaikissa historiallisissa tilanteissa. Tämä on kiistaton tosiasia, jonka jokainen valtiojohto tietää – onpa se ollut sodassa tai ei.

Kun Ukrainan pöly on aikanaan laskeutunut, täytyy Suomen poliittisen johdon ryhdistäytyä – olivatpa Suomessa silloin hallitusvastuussa mitkä puolueet tahansa. Suomen on tehtävä meille niin kovin vaikeaksi osoittautunut ratkaisu ja aloitettava Nato-jäsenyyden poliittinen valmistelu. Valmisteluun kuuluu olennaisesti myös poliittinen johtajuus, joka tarkoittaa etenkin kansalaisten saattamista näiden kylmien tosiasioiden tasalle.

Vain sotilaallinen liittoutuminen nostaa aggression hinnan Venäjälle liian korkeaksi. Siis sellaisessa tilanteessa, jossa Venäjä joistakin syistä harkitsisi alueellisen koskemattomuutemme loukkaamista. Kaikki muu on toiveajattelua. Maailma ei valitettavasti ole sellainen kuin toivoisimme tai haluaisimme sen olevan.

Nato-jäsenyys ei tietenkään tarkoittaisi sitä, että kaikki turvallisuuttamme tulevaisuudessa uhkaavat tekijät olisi pois pyyhkäisty. Mutta sen toteuttamatta jättäminen on vastuutonta.

Ukrainan kriisi ei aiheuta Suomelle suoraa sotilaallista uhkaa, eikä meidän ole mitään syytä kiirehtiä liittoutumisprosessin käynnistämistä tilanteessa, jossa maailman katseet ovat kiinnittyneet Venäjän toimiin Ukrainassa. Käytännössä Nato-ovi on juuri tällä hetkellä Suomelta siis tavallaan väliaikaisesti myös suljettu. Juuri tällaisen tilanteen takia perustelin vuosien varrella useita kertoja, useilla foorumeilla, miksi Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon. Asia olisi pitänyt pistää kuntoon silloin, kun aika siihen oli paras mahdollinen.

Mutta jos järki voittaa ja tilanne rauhoittuu, saamme uuden mahdollisuuden. Silloin Suomen on toimittava. Tosin Ruotsi saattaa muuttaa jo sitä ennen kokonaistilanteen tekemällä omat johtopäätöksensä ja ratkaisunsa. Ruotsille kelkan kääntäminen on monista syistä helpompaa, ja Natolle Ruotsi myös helpompi hakija ilman nälkävuoden pituista Venäjän rajaa. Jos Ruotsi päätyisi nopeatahtiseen liittoutumiseen, olisi Suomi hankalan paikan edessä.

Näinhän ei pitänyt käydä?

Julkaistu Uudessa Suomessa 4.3.2014.