Ajankohtaista

EU-eron vaatiminen on epäisänmaallista

28.3.2023

EU-jäsenyys tuo turvaa, vaurautta sekä valtaa vaikuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus on unohtunut perussuomalaisilta, jonka virallinen tavoite on edelleen ajaa Suomen eroa EU:sta. En usko, että puolueen johdossa todella ymmärretään kyseisen vaatimuksen vakavuutta ja seurauksia. 

Ensinnäkin, nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa läntisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomen eroaminen EU:sta olisi kuin suoraan Putinin päiväunesta.

EU-eron myötä Venäjän suhtautuminen Suomeen muuttuisi varmasti. Se tekisi meistä heikon ja haavoittuvaisen Venäjän silmissä. Nato-jäsenyytemme toisi toki turvaa, mutta siihen yhdistettynä EU-jäsenyys mahdollistaa Suomen osallistumisen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä helpottaa puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa.

Turvallisuuden lisäksi EU-jäsenyys on tuonut Suomelle taloudellista painoarvoa. Yksinkertainen konkreettinen esimerkki liittyy EU:n valtavaan sisämarkkinaan, jonka ansiosta yrittäjämme voivat laajentaa toimintaansa helposti Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä luo vaurautta sekä edesauttaa Suomen menestymistä globaalissa taloudessa. 

EU:n ansiosta meillä on mahdollisuus osallistua myös valtaviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin. Näin ollen saamme maksimaalisen hyödyn korkean teknologian tuotteistamme ja palveluistamme sekä luomme tulevaisuuden kasvuedellytyksiä. Hyvä esimerkki yhteiseurooppalaisten projektien tärkeydestä on se, että suomalainen vetyteknologiaa edistävä yritys valittiin mukaan EU:n 5,2 miljardin energiahankkeeseen.

Myös ydinjätteen loppukäsittelyyn tarkoitettu Posivan Onkalo on hanke, jota tullaan Suomeen ihastelemaan ympäri maailmaa. Tulisiko tämänkaltaiset innovaatiot pitää salassa itsellämme, vai edesauttaa kyseisten ratkaisujen pääsemistä maailmanmarkkinoille?

EU:n myötä meillä on myös aito valta vaikuttaa. Kuka olisi edistänyt EU:n budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jos ei Suomi itse puheenjohtajuuskaudellaan? Tämän luulisi myös perussuomalaisille olevan oleellinen kysymys, kun he usein niin ansiokkaasti myös EU-varojen käytön perään huutelevat.

Perussuomalaisten europarlamentaarikot varmasti tietävät myös sen, mikä rooli erityisesti suomalaisilla mepeillä oli sen suhteen, että talvimerenkulkua koskevassa polttoaineasetuksessa otettiin huomioon Suomen jäävahvistettujen alusten erikoispiirteet. Tämänkaltaisia esimerkkejä kyllä piisaa useampia, mutta niistä harvemmin pidetään sen suurempaa ääntä.

EU-kriittisyys on tietenkin hyvästä ja kannustan siihen. EU:ssa on monia ongelmia, mutta ne voidaan korjata vain sisältä käsin. On myös ymmärrettävä se, että vaikka olisimme EU:n ulkopuolella, sen lainsäädäntö tulisi vaikuttamaan meihin joka tapauksessa epäsuorasti.

Suomi ulos EU:sta -ajattelu ei toimi tänä päivänä. Sen vaatiminen on suorastaan epäisänmaallista, sillä kansainväliseen yhteisöön kuuluminen on meille elinehto. Luulisi myös, että Brexit toimisi varoittavana ennakkotapauksena. Mediatoimisto Bloombergin mukaan Brexitistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat kivunneet englantilaisille jopa 100 miljardiin puntaan. Koko ajan kasvava enemmistö briteistä on virheen nyt myös tajunnut.

Nykyisellä perussuomalaisten linjalla ei myöskään pitkälle pötkittäisi EU-pöydissä. Kategorisella kieltäytymisellä kaikesta ajaisimme itseämme nurkkaan entisestään, ja Suomi menettäisi lopullisen uskottavuutensa neuvotteluissa. Vai olisiko perussuomalaisten ratkaisu se, että alkaisimme tehdä orbanilaista veto-oikeus politiikkaa, ja kiristäisimme kumppaneitamme jokaisen kynnyskysymyksen yhteydessä?

Se, jos joku, olisi Putinin mieleen.

Ajankohtaista

Eduskuntavaalien kaksi kovaa teetä

1.3.2023

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat pian edessä. Nyt ratkaistaan Suomen suunta taloudessa ja turvallisuuspolitiikassa. Seuraavan hallituksen on vastattava taantumaan ja epävarmaan turvallisuustilanteeseen. Linjaton johto ja holtiton velaksi eläminen eivät ole ratkaisuja, vaan vievät Suomen yhä syvempiin ongelmiin.

Marin – Rinne sosialistihallitus syö tällä hetkellä vuositasolla noin 10 miljardin euron edestä talouttamme pakkaselle. Ylisyönnin syyksi hallitus on väittänyt koronaa ja Ukrainan sotaa. Kuitenkin esimerkiksi valtiovarainministeriö on kritisoinut väitteitä. Hallitusohjelmassa todettuja hankkeita tulee myös voida jättää toteuttamatta, mikäli ne eivät mahdu kehykseen. Toiminta kriisien keskellä vaatii kykyä tehdä vaikeitakin valintoja tulevaisuutemme eteen. Ministeriön laskelmien mukaan myös valtionvelan korkomenot ovat kasvamassa aiemmin budjetoidusta lähes miljardilla. Korkomenojen kasvu kasvattaa Suomen alijäämää ja velkaa entisestään.

Talouden raamit pitää laittaa takaisin kuntoon ja kehyksiin on palattava tulevan hallituksen toimikauden aikana. Valtiovarainministeriö on painottanut, että talouden tasapainottamisessa tarvitaan kaikkia mahdollisia työkaluja. Kokoomus ajaa talouden kasvun edellytysten, reilun kilpailun ja paremman sääntelyn edistämistä sekä uudistuksia työmarkkinoihin ja työelämään, verotukseen sekä sosiaaliturvaan.

Jotta voimme edistää Suomen asemaa, tulee tulevan hallituksen selkeästi paaluttaa Suomen EU-linjat jo kevään hallitusneuvottelujen aikana. Emme voi hyväksyä tulevaisuudessa samanlaista hallituksen tietämättömyyttä ja suoraviivattomuutta, kuin mitä olemme tällä hallituskaudella nähneet elpymispaketin ja erityisesti Suomelle tärkeiden metsäkysymyksien kohdalla. Pienenä EU-jäsenmaana emme voi jäädä jalkoihin pohtimaan ollako vai eikö olla. Meiltä vaaditaan päättäväisyyttä, selkeitä linjoja ja aktiivisuutta, jotta voimme vaikuttaa meille tärkeissä asioissa.

Turvallisuus on noussut vaalikevään keskeisimmäksi puheenaiheeksi, ja syystäkin. Jos jäsenvaltioiden ratifioinnit ovat kasassa, on kaikkien etu, että Suomi juhlii Nato-jäsenyyttä 12.7. järjestettävässä Naton huippukokouksessa Vilnassa. Natoon on mentävä, vaikka Ruotsi tulisikin perässä vasta seuraavalla junalla. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on samaa mieltä, tärkeää ei ole samanaikaisuus vaan se, että molemmat saadaan osaksi Natoa mahdollisimman nopeasti.

Natossa Suomen on oltava aktiivinen jäsenmaa. Natosta on otettava kaikki irti. Tämä vaatii Suomen seuraavalta hallitukselta aktiivista ja aloitteellista toimintaa. Maantieteellinen sijaintimme vaikuttaa roolimme Natossa. Meillä on ensiluokkaista ja ainutlaatuista osaamista, jota on käytettävä hyväksi osana Natoa. Arktinen sijaintimme ja puolustusvoimiemme osaaminen luo erinomaisen mahdollisuuden perustaa tänne pysyviä tukikohtia. Naton jäsenyys ei tarkoita pelkästään sitä, mitä Nato antaa meille, vaan myös sitä mitä me itse jäsenmaana tuomme pöytään. Ollakseen vahva jäsenmaa, Suomen on oltava aktiivinen myös Naton toiminnassa. Ulkopolitiikkaa tehdään sekä kansallisesti, että osana yhteisöä.

Vakaa arki on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vahva puolustus vaatii kestävää taloutta. Suomen on palattava kasvun uralle ja velkaantuminen on pysäytettävä. Äänestyskopeilla on mahdollisuus kääntää Suomen talous kohti parempaa ja tehdä turvallisuuspolitiikastamme entistä vahvempaa.

Kolumni on julkaistu Uuden Suomen puheenvuorossa 1.3.2023

Ajankohtaista

Suomi jättää hakemuksensa Natoon kevään aikana – ei kiirehtien, mutta huolellisesti toimien

20.4.2022

Ennen pääsiäistä kirjoitin Puheenvuoron blogissani siitä, miten Suomen tulee tunnustaa tosiasiat Venäjästä. Kuin tilauksesta valtioneuvosto sai vajaa viikko sitten valmiiksi ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.  Viimeistään nyt jokaiselle selonteon lukevalle valtioneuvoston sanoma sotilasliittoon liittymisestä on kristallinkirkas. Aikaisemmat turvallisuuspoliittiset, optioihin ja Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät rakenteet on nyt purettu ja ympäripyöreät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kulmat on hiottu.

Pitkään turvallisuuspolitiikkamme kulmakivinä on toiminut yhteistyö Euroopan unionin suuntaan ja mahdollinen NATO-optio. Euroopan unioni on toki Suomelle aina ja edelleen turvallisuusunioni ja Unionilla on työkalupakissaan Lissabonin sopimus, joka velvoittaa jäsenmaita antamaan tukea toisilleen aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa. Vaikka kirjaus on tärkeä, sen painoarvo on aina ollut pelotevaikutuksineen lähinnä teoreettinen.

Olen monissa yhteyksissä pitkäjänteisesti todennut, että uskottava suomalainen reserviläisarmeijaan nojaava puolustus yhdistettynä vaikuttavaan sotilaalliseen pelotevaikutukseen, eli NATO-jäsenyyteen, toimisi aidosti rauhan takeena.

Selonteossa alleviivataan suoraan ja kaunistelematta se tosiasia, miten EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaava strateginen kompassi ei sisällä esityksiä yhteisen puolustuksen ulottuvuuden tuomisesta Euroopan unioniin. Ei ole valtiosalaisuus todeta, että tällä hetkellä ilman NATO:n tuomaa viidennen artiklan turvaa olemme mahdollisen hyökkäyksen alla yksin. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Meillä on oikeus päättää itse omasta tulevaisuudestamme ja kohtalostamme. Ellemme toimi näin, joku muu varmasti on valmis päättämään puolestamme.

Nyt selonteko siirtyy eduskunnassa valiokuntakäsittelyyn ja myöhemmin eduskunnassa järjestetään lähetekeskustelu selonteon tiimoilta.  Koko prosessin tarkoitus on lopulta päättää, jättääkö Suomi hakemuksen sotilasliiton liittymisestä vai ei. Oman arvioni mukaan Suomi tulee jättämään hakemuksen kuluvan kevään aikana. NATO:n Madridissa kesäkuussa pidettävä huippukokous on myös aivan nurkan takana, mikä omalta osaltaan kirittää toimia hakemuksen jättämisen suhteen.

Julkaistun selonteon tarkoituksena on tukea valitsemaamme demokraattista polkua. Polkua, joka on vienyt meidät ensin Euroopan unioniin, sitoen meidät aidosti länteen ja läntisiin arvoihin. Nyt olemme kulkemassa tätä polkua pitkin kohti NATO-jäsenyyttä, eikä menneitä pidä enää haikailla. Valituilla askelmerkeillä saamme hakemuksesta vedenpitävän. Eduskunta on näin myös toteuttanut kansan selkeää tahtoa hyvin säädellyssä järjestyksessä, mikä omalta osaltaan pienentää mahdollisen hybridivaikuttamisen riskiä liittymisprosessin aikana.

Kolumni julkaistu Uudessa Suomessa 20.4.2022

Ajankohtaista

Demokraatti: Sarvamaan mitta täyttyi Kiinan disinformaatiokampanjan salailuun ulkosuhdehallinnossa

28.4.2020

Tiedotusvälineiden raporttien mukaan EU lievensi COVID-19-disinformaatiota EU:ssa koskevaa raporttiaan Kiinan painostuksesta. Julkaistussa versiossa ei enää mainittu Kiinan disinformaatiokampanjoita.

”Raportit ovat järkyttäviä. Korkean edustajan Josep Borrellin tulisi selittää yksityiskohtaisesti ja viipymättä, mitä on konkreettisesti tapahtunut. Paljon on vielä savuverhon peitossa”, Sarvamaa painottaa.

”Sekä Venäjä että Kiina omaavat hyvin kehittyneet propagandastrategiat koko EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen heikentämiseksi”, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

Sarvamaan mukaan EU:n on toimittava nykyistä vahvemmin disinformaatiota vastaan. Tämä tulisi huomioida myös ulkosuhdehallinnon rahoituksessa.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Sarvamaa, Kaleva, Heikkinen: Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?

2.4.2019

Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueilla ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valittuja toimenpiteitä.

Krimin valtaaminen sekä sotatoimet Ukrainassa saivat länsimaat varpailleen ja ottamaan talouspakotteet käyttöön Venäjää vastaan. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään
vastapakotteista.

Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viidennen artiklan mukaisesti valmis puolustamaan jäsenmaitaan mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä puolustusyhteisö Natoon, heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta. Poliittinen johtomme
on ilmaissut vahvan kantansa siitä, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on paras mahdollinen turvallisuusratkaisu nyt käytössään.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella.

Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta. Meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin. Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että Baltian maiden sekä erityisesti naapurimme Viron kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestään (ja alentaa puolustusmenojaan kahden prosentin BKT-tasostaan Suomen 1,4 prosentin tasolle)?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustusliiton.

Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne kohenisi tämän muutoksen myötä? Vähenisikö Viroon kohdistuva painostus? Paranisivatko Venäjän ja Viron väliset suhteet, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Voidaanko pitää luultavampana, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos reaktiosi on hämmentävää naureskelua, ihmetystä tai kysymys: Onko kirjoittajalla ”kaikki inkkarit kanootissa”, kysyn heti perään, miksi ihmeessä emme heti, välittömästi, nyt, juuri tällä
hetkellä hae Nato-jäsenyyttä?

Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua. Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustusyhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsi ei tule suostumaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Nyt on aloitettava vakava keskustelu: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa
Varakansanedustaja Atte Kaleva
Oulun kaupunginhallituksen jäsen Janne Heikkinen

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Nato-jäsenyys takaisi rauhan

19.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää lähes uhkarohkeana, että Suomi on päättänyt pysytellä vakautta ja lisäarvoa tuottavan transatlanttisen puolustusyhteistyön ulkopuolella. ”Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Nato-jäsenyys takaisi rauhan Suomessa, IL-blogi

18.3.2019

Uskottava armeija ja kunnollinen sotilaallinen pelote ovat parhaat rauhan takeet nykymaailmassa. Itärajan taakse ei saa antaa aihetta edes leikitellä ajatuksella Suomen turvallisuuden uhkaamisesta. Järkevin puolustusteko olisi katkaista tällaisilta kuvitelmilta siivet jo etukäteen ja pysyvästi. Se tarkoittaa pelotteen kasvattamista mahdollisimman suureksi.

Vasta julkaistun puolustusvoimien, sisäministeriön ja ulkoministeriön yhteisen raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, puolustustoimintaan ja päätöksentekoon sitä enemmän mitä tiiviimmin olemme osa lännen puolustusjärjestelyjä. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole liittyminen Venäjän puolustusjärjestelyihin tai pesäeron tekeminen länsimaiden kanssa vaan uskottava puolustus.

Kansallisen puolustusjärjestelmämme suorituskyky riippuu olennaisesti paitsi sotilaiden osaamisesta myös puolustuksemme takana olevasta kokonaisvoimasta. Tarvitaan sekä laatua että määrää. Mutta liittoutumalla saadaan ennen kaikkea uskottava pelote.

Kansallisen itsemääräämisoikeuden sydämessä olevaan maanpuolustukseen on suhtauduttava vakavasti. Perinpohjaisen harkinnan lopputulema on kuitenkin selvä. Mitä enemmän teemme puolustusyhteistyötä länsimaiset arvomme jakavien maiden kanssa, sitä parempaan pystymme. Käytännössä se tarkoittaa EU- ja Nato-maita.

Molemmat perustettiin Euroopan raunioille toisen maailmansodan jälkeen. Molempien tehtävä on turvata maanosamme rauhaa ja luoda vakautta. Molemmat ovat demokraattisia kansainvälisiä järjestöjä. Molemmissa tehtävät päätökset koskettavat meitä suomalaisia. Vain yksi kuitenkin antaa jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Se, jonka jäseniä me emme ole.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toki ottanut pikkuhiljaa tulta alleen, mutta Natoon verrattuna se on hyvin vaatimatonta. Siitäkin huolimatta, että EU:lla on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja armeija, kun kansalliset puolustusbudjetit ja aktiiviset joukot lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Isoin budjetti on Yhdysvalloilla ja armeija Kiinalla.

Kylmä totuus on, että Nato on Suomelle paras paikka taata sotilaallinen koskemattomuutemme ja saada äänemme kuuluviin. Viimeiset 70 vuotta rauhaa ovat käytännössä perustuneet Yhdysvaltojen Euroopalle antamille takuille. Transatlanttinen puolustusyhteistyö edistää kiistatta vakautta ja tuo kaikille osapuolille lisäarvoa. On suorastaan uhkarohkeaa jättäytyä sen ulkopuolelle.

Suomen on sitouduttava sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön. Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Puolustuksesta puhuttaessa Suomen ja Ruotsin rinnastaminen toisiinsa ei ole paikallaan. Suomen nykyinen tilanne ja historia muistuttavat paljon enemmän Baltian maita. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille.

Suomessa on vihdoin ymmärrettävä, että me emme ole liittoutumattomia. Olemme EU-maa. Lisäksi meillä on lukuisia eri maiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia. Olemme puolemme valinneet ja hyvä niin. Meiltä kuitenkin puuttuu se pahan päivän varalta olennainen tapaturmavakuutus.

Erilaiset yhteistyösopimukset tai EU:n niin kutsutut turvatakuut eivät tiukan paikan tullen ole haitaksi. Mutta niissä on yksi ratkaiseva puute: Ne eivät takaa sotilaallista apua. Naton ulkopuolelle jäämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.

Julkaistu IL-blogissa 18.3.

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: MT kysyy eurovaaleista

19.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) hakee jatkokautta ensi kevään vaaleissa. Tällä kaudella Sarvamaa on saavuttanut paljon budjettikysymyksissä sekä puolustanut suomalaista ruoantuotantoa ja maataloutta. ”Seuraavalla kaudella haluaisin olla mukana EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa sekä vahvistaa koulutusta ja tutkimusta”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›