Ilmastoahdistus riistää lapsilta uskon tulevaisuuteen, IL-blogi

24.5.2019

Huoli tulevaisuudesta on ollut viime aikoina yhteiskuntamme selvin yhteinen maaperä. Erilaisia uhkakuvia vilisee terveysuhista populismin nousuun. Eniten näkyvyyttä on saanut pelko ilmaston tilasta.

Minua taas huolestuttaa se, miten kaikki tämä panikointi vaikuttaa lapsiin.

Maanantaina lähes 400 psykologia ja psykologian opiskelijaa allekirjoittivat päättäjille lasten oikeuksiin vetoavan adressin ilmaistakseen huolensa nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista, jota ilmastokriisi on lisännyt.

Myös YLE uutisoi hiljattain (3.5.2019) nuorten ilmastoahdistuksesta, joka voi näkyä nukkumisen ja jaksamisen haasteina sekä negatiivisten tunteiden kirjona. Ammattipsykologin mukaan yleisiä ihmisten kuvaamia tuntemuksia ovat pelko, suru, viha, syyllisyys, häpeä, epätoivo, voimattomuus ja riittämättömyyden kokemus. Paino sanalla ”yleisiä”.

Tunteet itsessään eivät toki ole huono asia, mutta mistä se kertoo että nuortemme mielenmaisemaa hallitsevat tällaiset sävyt? Pahoinvoinnin lisäksi ilmastoahdistus ilmenee elämäntapamuutoksina. Ilmastolakkopäivänä 7-vuotias kertoi TV-uutisissa lopettaneensa juuston syömisen.

Tämä on ihan oikeasti vakava asia. Homma on mennyt täysin överiksi. Lasten kehityksen kannalta yksi haitallisimmista asioista on, jos aikuiset tuntevat olonsa neuvottomiksi ja epävarmoiksi.

Vähintään yhtä ongelmallista lapsen kasvun kannalta on varttua lähes uskonnollisen fanaattisuuden ilmapiirissä. Sellaisessa, jossa kyseenalaistamattomat normit ja ulkoinen paine tukahduttavat nuoren kyvyn nähdä tulevaisuudessa mitään muuta kuin ympäröivän kuplan sinne maalaamia uhkakuvia.

Ilmastoahdistuksen ilmapiirissä esiintyy nyt näitä molempia yhtä aikaa. Aikuisten tehtävänä olisi huolehtia, etteivät lapset koe olevansa vaikeiden asioiden kanssa yksin. Sen sijaan isot lietsovat paniikkia,  jonka pienet ottavat kantaakseen.

Uskomattominta tässä kaikessa on se, että samalla kun lapsemme näkevät painajaisia maapallon tuhoutumisesta ja vastuuntuntoiset nuoremme ovat valmiita uhraamaan haaveet perheestä, täysikasvuiset kansalaiset tilailevat kiinalaisesta nettikaupasta ennätystahdilla joogamattoja ja kierrätysmuovisiksi merkittyjä sandaaleita. Moni aikuinen oikeuttaa itselleen vihreäksi maalattua humpuukia, kun seuraava sukupolvi murehtii voivatko he syödä kouluruokaa.

Tällainen ahdistus ei kuulu lasten harteille. Samalla nousevaa ja valveutunutta sukupolvea ei kuitenkaan voi sulkea tietämättömyyteen ympäröivästä maailmasta.

Mikä siis on vastaus? Sen pitäisi olla tasapainottavan informaation lisääminen. Yksisilmäisyyden ja vinoutuneen tiedon torjuminen.  Mutta miten tällainen viesti voisi levitä, jos mediassakin vallitsee vain yhden totuuden resepti?

Ääntään eivät ole saaneet läpi enää 10 vuoteen ilmastoskeptikot. Jos ovat, heidät esitetään ainutlaatuisina poikkeuksina ja joskus ihan hörhöinäkin. Kuitenkin juuri näkemyksien rikkautta tarvitaan, jotta saamme välitettyä seuraavalle sukupolvelle realistisen tilannekuvan. Ja tärkeän viestin: maailmanloppu ei ole vielä tullut, eikä toivoa ole menetetty.

Julkaistu IL-blogissa 24.5.2019.

Tuleeko suvivirrestä tällä menolla suruvirsi?, IL-blogi

11.5.2019

Koulun vointi on yhteiskunnan voinnin kuva ja me laskemme ja nousemme koulumme mukana. Minusta meillä ei mene nyt kovin hyvin.

Muutokset yhteiskunnassa ja yhteiskunnassa vallitseva arvomaailma heijastuvat suoraan kouluun.

Suomalainen peruskoulu luotiin välttämään kansan kahtiajakautumista, eriarvoisuutta. Se takasi kaikille samat mahdollisuudet kouluttautua sukupuolesta tai perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Näin tapahtuikin pitkään. Nyt näyttää, että koulu on kriisissä ja liian suurissa muutospaineissa. Poliittiset päätökset leikata koulutuksen määrärahoja eivät ole olleet kauaskatseisia. Määrärahaleikkaukset näkyvät suurina luokkakokoina, opetusmateriaalin puutteina ja riittämättömänä tukena erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Jos yhteiskunta voi huonosti ja jakautuu, sama tapahtuu myös kouluissa. Opiskelijat jakautuvat nyt kouluissa helpommin menestyjiin ja putoajiin. Perheiden henkinen pahoinvointi tai vähäosaisuus näkyy. Maahanmuutto on myös tuonut valtavan haasteen koulukentälle, maahanmuuttajalasten kotiuttamiseen ja kielenopiskeluun tulisi löytää rahaa ja resursseja.

Nykyinen opetuskäytäntö painottaa oppilaiden itseohjautuvuutta, opetusteknologiaa ja uusia opetusympäristöjä luokkahuoneiden sijaan. Vallalla on hieno ajatus inkluusiosta, jossa kaikki lapset, erilaisista oppimisvaikeuksista huolimatta, opiskelevat samoissa ryhmissä. Toimivia ja lasten etuja palvelevia erityiskouluja lakkautettiin erityisesti 2000-luvulla. Nyt lakkautetaan erityisluokkia, jossa pieni ryhmäkoko ja koulutettu erityisopettaja tukisi lasten monimuotoisuutta ja oppimisvaikeuksia. Opetusryhmistä tulee liian heterogeenisia, samassa ryhmässä voi olla useita erityistä tukea tarvitsevaa lasta, monella eri diagnoosilla. Opettajan aika menee ryhmän hallintaan ja erityisoppilaista huolehtimiseen eikä opettamiseen ja päivä venytetään opettajien ja oppilaidenkin selkänahasta.

Lukiolaisen elämä on stressin hikeä. Pojat on unohdettu pääsykoeuudistuksessa jonnekin marginaaliin. Näin pienellä kansalla ei ole tähän varaa, meidän toivomme on tulevaisuudessa, nuorissa ja viisaassa kasvatuksessa, jota voi ylpeänä Euroopassa ja maailmalla esitellä.

Juuri tulleen tutkimuksen mukaan ennen suositut opettajankoulutuslaitokset menettävät hakijoitaan. Tärkeä osa Suomen koululaitoksen menestystarinaa ovat olleet pätevät, koulutetut ja motivoituneet opettajat. Etenkin varhaiskasvatuksen puolella hakijamäärä opettajankoulutukseen on romahtanut. Palkka tuskin ennenkään on ollut suuri syy alalle hakeutumiseen, mutta nyt näyttää että itse työ ei houkuttele. Tieto koulujen olosuhteista on kantautunut ja se kuuluisa kutsumus on syystäkin kateissa. Opettajat vaihtavat alaa herkemmin ja jäävät myös ennenaikaisille eläkkeille.

Suomen koulutusjärjestelmää ollaan ainakin puheen tasolla markkinoimassa maailmalle yhtenä tärkeänä vientiartikkelina, mutta onko kohta, mitä viedä tai ylpeänä esitellä. Suomella ei ole varaa menettää näitä ammattikasvattajia eikä hienoa hyväksi todettua koulujärjestelmää. Koulun ja koulutuksen rooli yhteiskunnan, yhteisön, rauhan ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja rakentajana on edelleen merkittävä, ellei merkittävin.

Julkaistu IL-blogissa 11.5.2019

Tervehdys Brysselistä, Uutiskirje

9.4.2019

Maaliskuuhun mahtui kaksi Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja useampi Suomen kannalta mielenkiintoinen äänestys, kuten päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta. Poliittisessa ryhmässäni EPP:ssä päätimme Unkarin Fidesz-puolueen jäsenyyden jäädyttämisestä. EU:n ydinarvoista piittaamattoman Viktor Orbánin hyllyttäminen EPP:stä oli merkittävä askel.

Vastuullisen rahankäytön vahtikoirana

Euroopan parlamentissa pidämme huolta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. 32 EU-viraston vastuuvapausmenettelyt saatiin päätökseen, kun parlamentti äänesti kirjoittamistani loppuraporteista Strasbourgissa. EU-virastoissa saadaan aikaan tuloksia ja käytetään rahaa kohtuullisen järkevästi. Ainoa poikkeus on turvapaikkavirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin epäsäännönmukaisuuksien takia.

Myös talousarvion valvontavaliokunnan puolella linjani voitti, kun äänestimme asetuksesta, jolla sujuvoitetaan EU:n talousrikoksia tutkivien virastojen välistä yhteistyötä. Toimin myös esittelijänä Euroopan syyttäjänvirastoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Olen vastuussa poliittisen ryhmäni EPP:n kannan muodostamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uusien jäsenten valinnassa. Tähän valmistautuakseni tapasin Romanian varapääministeri Viorel Stefania, joka on maansa ehdokas.

Ympäristö huomioon tulevaisuutta rakennettaessa

Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa tulisi huomioida ympäristövaikutukset ja tukea ilmastohaasteisiin vastaavia innovaatioita. Puhuin TEN-T -konferenssissa Itämeren alueen liikenneverkoston laajentamisesta. Kävin lisäksi Kajaanissa erittäin mielenkiintoisella vierailulla ajoneuvojen tietojärjestelmiä valmistavassa Sunit Oy:ssä, jonka tuotteet vähentävät liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Myös siirtymistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon on kannustettava. Vierailin Keravan biovoimalaitoksella ja keskustelin Energiateollisuus ry:n markkinavaliokunnan jäsenten kanssa energiantuotannon tulevaisuudennäkymistä. Suomen mainetta ympäristöasioiden edelläkävijänä vahvistaa myös Lahden ehdokkuus Euroopan Vihreä pääkaupunki 2021 -kilpailussa, jonka tiimoilta tapasin Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta.

Suomalaisia kuulemassa

Mepin täytyy kansalaisten kuuntelemisen lisäksi selvittää laajasti käsiteltävien lakien vaikutuksia yhteiskuntaan tehdäkseen parhaita mahdollisia päätöksiä. Maaliskuussa tapasin Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja suomalaisten maantiealan liikennejärjestöjen edustajia, Kaupan liiton EU-asiantuntija Janne Koivistoa sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtajaa Antti Viitasta.

Keskustelin parlamentin maaliskuussa hyväksymästä tekijänoikeusdirektiivistä Musiikkituottajat–IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen sekä Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikön Riikka Railimon kanssa. Lakiuudistukseen liittyi paljon pelottelua julkisuudessa, minkä vuoksi oli erityisen tärkeää saada faktat pöytään. Direktiivi varmistaa, että luovien alojen toimijat saavat reilun korvauksen työstään myös netissä.

Suomessa tapasin työministeri Jari Lindströmiä, jonka kanssa puhuimme Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen neuvotellut rahastosta Suomeen jo yhteensä yli 14 miljoonaa euroa tukea esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Olen myös tavannut tiuhaan tavallisia suomalaisia. Hyviä keskusteluja ja innokasta väkeä on riittänyt vieraillessani Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Pääsin maaliskuussa myös isännöimään Brysselissä Kansallisen Sivistysliiton Eurooppaopiskelijoita sekä joukkoa Kokoomuksen jäseniä Nokialta ja Espoosta. Kaikkien kanssa on ollut ilo pohtia Euroopan tulevaisuutta.

Terveisin,

Petri

Verkkouutiset: EU:n rahoitusneuvottelut levällään – Brexit vie ison palan budjetista

13.12.2018

”Uskon, että uudesta rahoituskaudesta sopiminen voi venyä hyvinkin vuoden 2020 puolelle”, kommentoi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) neuvottelutilannetta. Sarvamaan mukaan yksi syy on jäsenmaiden valmistautumattomuus. Europarlamentti on ehtinyt saada oman esityksensä numeroita myöten paperille.

Lue uutinen ›

Ylen Aamu-tv: Mihin suuntaan Eurooppaa johdetaan?

8.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Annegret Kramp-Karrenbauerin valinta Saksan kristillisdemokraattien CDU:n uudeksi johtajaksi on paras mahdollinen uutinen. ”Euroopan kuohunnassa Saksan poliittinen vakaus on tärkeää”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa on keskeistä, että Kramp-Karrenbauer on sitoutunut pitämään CDU:n kaukana populistisista ja maahanmuuttovastaisista äärilaidoista.

Katso ohjelma ›

Sarvamaa vaatii EU-rahoituksen käytössä avoimuutta ja tuloksia

15.11.2018

Talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi torstaina 15.11. europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausunnon äänin 19-1.

Lausunnossaan Sarvamaa vaatii Euroopan unionia olemaan entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessa ja panostamaan niiden käytön valvontaan. Kansalaisten luottamus Unionin toimielimiin on ratkaisevaa demokratian ja tehokkaan päätöksenteon kannalta. Sarvamaan mukaan EU:n on otettava askelia kohti yhä tiiviimpää yhteistyötä. Samalla on virtaviivaistettava EU:n monimutkaiset halintorakenteet.

Varojen käytön valvonnan on perustuttuva myös rahoille saadun vastineen arvioimiseen. Sarvamaa vaatii tarkastelemaan polittiisten tavoitteiden muuttamista konkreettisiksi tuloksiksi, jotka näkyisivät kansalaisten arjessa. EU:n on tuotettava lisäarvoa jäsenmaille kansallisella tasolla.

Sarvamaan neuvottelemassa ja poliittisten ryhmien vahvasti tukemassa lausunnossa nostetaan esiin tarve tarkastella oikeusvaltioperiaateen toteutumista ja perusarvojen kunnioittamista määriteltäessä EU:n tulevaisuuden rahoitusta ja vaaditaan mahdollisuutta rahoituksen vähentämiseen mailta, jotka eivät noudata yhteisiä arvoja. Lisäksi Sarvamaa korostaa tarvetta puuttua tiukasti petoksiin sekä korruptioon jäsenmaissa.

Petri Sarvamaa on talousarvion valvontavaliokunnan EPP-ryhmän koordinaattori sekä budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja. Hän on parlamentin pääneuvottelija oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävässä lakiehdotuksessa.

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Terveiset Euroopan tulevaisuuden avainhetkiltä, Uutiskirje

31.10.2018

Viimeisten kuukausien aikana parlamentin työtahti on kiristynyt, koska haluamme saada tehdyksi tärkeät päätökset ennen vaalikauden loppua. Elämme Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviä hetkiä ja kansalaisten kiinnostus yhteisiin asioihin on tärkeää. On hienoa, että uusin eurobarometri kertoo ensi kevään eurovaalien kiinnostavan yhä enemmän Suomessa.

Kaksi täysistuntoa Strasbourgissa

Lokakuun alussa puhuttivat uusien autojen päästövaatimukset. Meidän eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan. Parlamentin päätös leikata uusien autojen hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä on merkittävä. Leikkaus tukee lisäksi eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa: uudet innovaatiot alalla ovat välttämättömiä. Täysistuntosalissa puhuin tullipetosten torjunnasta. EU:n sisäisiä käytäntöjä on yhtenäistettävä ja sisämarkkinoiden toimivuutta parannettava. Jokainen tullipetos on pois yhteisestä potistamme ja niihin on puututtava tiukasti. Viikon aikana keskustelin myös Iranin surkeasta ihmisoikeustilanteesta maan opposition kanssa.

Lokakuun lopulla tärkein asia Strasbourgissa oli vuoden 2019 EU-budjetti, johon myös käynnissä olevat Brexit-neuvottelut vaikuttavat. EU-jäsenmaat leikkaisivat EU-rahoitusta huomattavasti, mutta parlamentissa tiedämme, että voimme pitää esimerkiksi turvallisuudesta paremmin huolta yhdessä. Omat lähtökohtani ovat selvät: suomalaisen ruoantuotannon edellytykset on taattava, EU:n pitää ottaa vahvempi rooli valeuutisten kitkemisessä ja pk-yritysten mahdollisuuksia sekä innovaatioita on edistettävä.

Oikeusvaltio ja EU:n rahankäyttö

Eurooppalaisten arvojen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävä lakiesitys on nyt edennyt valiokuntakäsittelyyn. Toimin lakiesityksen esittelijänä eli raportöörinä ja esitin valiokunnassa oman näkemykseni komission ehdotuksesta. EU-maiden oikeusvaltioloukkauksiin on puututtava tehokkaasti. EU on rauhanprojekti, joka perustuu yhdessä sovituille ja hyväksytyille arvoille, joista jäsenvaltioiden ei voida antaa luistaa. Lisäksi suomalaisten veronmaksajien on voitava olla varmoja siitä, että heidän rahojansa käytetään sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Talousarvion valvontavaliokunnassa minua työllistää esittelijänä myös EU:n 32 viraston sääntöjenmukaisen toiminnan valvominen. Virastot saavat rahoituksensa veronmaksajilta. On ensisijaisen tärkeää, että nuo varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti eikä epäselvyyksiä rahankäytössä ole. Tämän varmistamiseksi olen tavannut runsaasti eri virastojen johtoporrasta ja puhuin virastojen pääjohtajien konferenssissa.

EU:n kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset luottavat enemmän EU-instituutioihin. Sen takia turhaa byrokratiaa on karsittava ja EU-virastojen toimintaa on valvottava järkevämmin. Nämä seikat toin esiin myös esitellessäni valiokunnassa lausuntoni Euroopan tulevaisuudesta.

Tärkeitä vieraita

Olen tavannut erityisen paljon suomalaisia viime aikoina. Suomen nuorkauppakamarin edustaja tutustui työhöni kolmen päivän ajan Brysselissä, Töölön yhteiskoululaiset tapasin Strasbourgissa ja SYL:n edustajien kanssa aiheena oli tulevaisuuden koulutuspolitiikka. Nuoriin on panostettava yhä enemmän: Erasmus vaihto-ohjelma pitää kolminkertaistaa ja koulutuksen rahoitusta kasvattaa.

Brysselissä vieraili myös some-seuraajistani koostunut ryhmä. Kaikki vieraat tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja ajatuksia. Tätä työtä tehdään suomalaisille ja on ensiarvoisen tärkeää kuulla, mitä te ajattelette.

Suomalaisten etua ajamassa

Järjestin kokouksen valtiovarainministeri Petteri Orpon ja vaikutusvaltaisten budjettimeppien välillä aiheenamme EU-rahoitus 2020-luvulla. Tulevaisuuden rahoituksesta olen käynyt laajasti keskusteluja myös valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa. Tavoitteenani on vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja liikenneyhteyksiä. Erityisesti siviilikriisinhallintaan Euroopan ulkopuolella on panostettava enemmän.

Merkittävä voitto meille suomalaisille kuluttajille oli EU-komission vastaus sosiaali- ja terveysministeriön notifikaatioon koskien oluen ja viinin etämyyntiä. Komissio totesi selvästi, että Suomessa suunniteltu kielto rikkoo EU:n perussopimuksia. Komission vastaus vahvistaa suomalaisten tasavertaista asemaa EU:n sisämarkkinoilla.

Toinen suuri uutinen oli Alexander Stubbin ilmoittautuminen mukaan EPP:n kärkiehdokaskisaan. Eurovaaleissa suurimman europuolueen kärkiehdokas on vahvoilla, kun seuraavan komission puheenjohtajaa valitaan vaalien jälkeen. Suomelle on valtava etu, jos Alex valitaan kärkiehdokkaaksi ja myöhemmin komission puheenjohtajaksi.

Edessä on monia tärkeitä päätöksiä ennen kevään vaaleja. Keskityn nyt saattamaan loppuun tämän vaalikauden esitykset, jotka vaikuttavat Euroopan tulevaisuuteen vielä pitkään.

Terveisin,
Petri