Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

7.5.2020

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >

Lisälaina ei yrittäjiä pelasta – nyt tarvitaan suoraa tukea, Uusi Suomi

24.3.2020

Hallituksen tukipaketti yrittäjille on tervetullut. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Valtaosa tuesta on takauksia ja uuden lainan myöntämistä, josta pankit tietenkin ottavat vakuudet ja korot. Pahimmillaan ongelmaa vain siirretään muutamalla kuukaudella eteenpäin ja konkurssin riski pysyy. Monien yritysten asiakasvirta on täysin tyrehtynyt ja liikevaihto voinut pudota käytännössä nollaan hyvin nopeassa ajassa. Lisälaina ei tässä tilanteessa välttämättä auta.

Euroopan komissio on antanut ohjeet jäsenmaille, jonka mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa aiemmin asetetuista budjettirajoista ja alijäämäsäännöksistä voidaan joustaa. Valtioilla on nyt käytännössä rajaton mahdollisuus pumpata talouteen euroja laman hillitsemiseksi. Keino on uusi eikä sitä ole koskaan aiemmin käytetty.

Tämän vuoksi hallituksen tulisi tarkastella tukipakettia uudelleen ja tarjota yrittäjille suoraa euromääräistä tukea. Ilman lisätoimia konkurssiaalto ja siitä seuraava massatyöttömyys on väistämättä edessä. Tähän verrattuna nykyiset paketit ja toimet ovat inhimillisesti ja taloudellisesti halpoja vaihtoehtoja. Ennusteiden mukaan koronaa seuraava talouskriisi voi leikata Saksan taloudesta jopa 20 prosenttia, ja nostaa työttömyyden Yhdysvalloissa 30 prosenttiin. Voimme vain kauhulla miettiä, mitä vastaavat luvut Suomessa saisivat aikaan.

Kiireellisimmät toimet ovat nyt tässä:

– Finnveralle täytyy osoittaa 3-5 miljardia elinkelpoisten yritysten suoraan tukemiseen. Pelkkä takauspotti jää osittain teoreettiseksi avuksi.

– Suorana tukena valtion tulisi maksaa myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksut koronakriisin ajan.

– Yksinyrittäjille tulisi tarjota peruspäivärahan suuruinen 724 euron kuukausituki, jos yrittäjä toimii alalla, jolla asiakkaiden nopea takaisin saaminen ei ole mitenkään mahdollista.

– Vuokrien maksuihin väliaikaisena ratkaisuna valtio voisi aloittaa nopeasti neuvottelut suurten vuokranantajien, kuten eläkeyhtiöiden kanssa. Tavoitteena olisi löytää lopputulos, joka kannattelee yritykset kriisin yli esimerkiksi alennetuilla liiketilojen vuokratasoilla. Pelkkään solidaarisuuteen ei voida luottaa, ja jo nyt esimerkiksi kauppakeskuksissa toimivat yrittäjät ovat saaneet huolestuttavia viestejä kiinteistösijoitusyhtiöiltä.

Pankit eivät yrittäjiä nyt yksin pelasta, jos ollenkaan. Valtion on aika ottaa se paljon puhuttu iso leka viimein käyttöön.

Tuetaan läheisiämme ja yrittäjää lähellämme, Uusi Suomi

18.3.2020

Suomi on päätynyt poikkeusoloihin, suurimpiin sellaisiin rauhan aikana. Ratkaisut ovat kovia, mutta oikeita. Tuen hallitusta ja sen työtä täysin tässä koitoksessa. Suomi ja koko maailma ovat vaikeassa paikassa, mutta yhdessä toimimalla tulemme selviämään. Näinä vaikeina aikoina tarvitsemme kaikki toisiamme, sillä emme pärjää yksin.

Ensisijaisesti meidän on huolehdittava läheisistämme ja toistemme terveydestä. Heti seuraavaksi on tehtävä toimia, jotta kotimaiset yritykset pysyvät pystyssä. Meidän on kannettava vastuuta yrityksistä, sillä yrittäjät tarvitsevat tällä hädän hetkellä meidän kaikkien apuamme. Pk-yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista. Kun ihmiset jäävät syystä koteihinsa, taantuvat myös talouden pyörät ja yrityksiä ylläpitävä kysyntä. Näemme suoraan, kuinka kulutusvalinnoillamme ylläpidämme lukuisia työpaikkoja naapurustoissamme. Nopeilla ja vaikuttavilla toimilla voimme ehkäistä suurtyöttömyyden aiheuttamaa tragediaa.

Hallituksen ilmoittamat toimet ovat tärkeitä ja hyvä alku. Ne keskittyvät pääosin yritysten lainoituksen järjestämiseen. Yritykset tarvitsevat kuitenkin myös puhdasta kassavirtaa. Akuutein ongelma on rahoitus, sillä pk-yrityksen kassa voi ajautua kriisiin muutamassa viikossa. Pienyrittäjät elävät usein kädestä suuhun asiakasvirran mukaan. Ravintolat, kahvilat, parturikampaamot, matkailu- ja palveluyritykset kohtaavat ennennäkemättömän shokin asiakasvirran tyrehtymisen myötä.

Tukipakettien on siksi tarjottava yrittäjille myös mahdollisuuksia keventää kulurakennetta ja pitää mahdollisimman moni työntekijä edelleen palkkalistoilla. Valtion tukea tarvitaan etenkin palkanmaksuun, työnantajamaksujen kevennyksiin ja sairausajan palkkakustannuksiin.Tavoitteena tulisi olla, että yritykset eivät joutuisi irtisanomaan työntekijöitään koronaviruksen talousvaikutusten myötä. Myös isot kiinteistösijoitusyhtiöt voivat osallistua talkoisiin esimerkiksi perimällä liiketiloista madallettua vuokraa. Poikkeusolot edellyttävät poikkeuksellista talousajattelua. Tarvitsemme sekä yritysvastuuta että vastuuta yrityksistämme.

Nyt jos koskaan on korkea aika ojentaa auttava käsi ja säilyttää mahdollisimman moni työpaikka. Työpaikat eivät ole vain numeroita, vaan suomalaisten perheenisien- ja äitien toimeentuloa, jolla hankitaan leipä pöytään. Jokainen meistä voi tehdä oman osamme. Ostetaan lahjakortti tutusta ravintolasta ja parturista, tilataan palvelu tai tuote läheisestä pienyrityksestä. Verkkokauppajättien sijaan voimme suunnata kotimaisen pienyrittäjän verkkosivuille. Tiedämme, että pk-yrityksemme eivät ole usein pyytäneet valtiota apuun. Ideologiat on siirrettävä hetkeksi sivuun. Valtion ja yksilöiden yhteisillä avustustoimilla pärjäämme pahimman vaiheen yli. Kun tuemme läheisiämme, muistetaan tukea myös läheistä yrittäjäämme.