Tahtoo Tampereelle – tunnissa!, IL-blogi

25.4.2019

Tunnin junayhteydet Tampereelta ja Turusta Helsinkiin olisivat kaikkien mielestä erinomainen juttu. Hiilidioksidipäästöt pienenisivät, bisnes luistaisi, ihmiset liikkuisivat entistä jouhevammin. Ratojen kunnostaminen supernopeille yhteyksille kuitenkin maksaa. Rahanreikiä on tunnetusti enemmän kuin rahaa.

Mutta eipä hätää – EU tulee apuun! Erityisesti pääradan kunnostamiseen Helsingistä Tampereelle ja pidemmällekin, Oulun kautta aina Tornioon saakka olisi saatavilla runsaastikin EU:n rahoitusta. Suomalaiset virkamiehet, maakuntalobbarit ja mepit ovat työnsä Brysselissä tehneet: Suomen pääratayhteys on saatu EU:n ns. TEN-T -infrakartalle.

Euroopan unionin ydinverkko yhdistää unionin alueella olevia talouden ja väestön solmukohtia toisiinsa, ideana tietysti tavaran ja ihmisten nopea liikkuminen yli jäsenvaltioiden rajojen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Mutta Suomi ei ainakaan tänä vuonna rahaa hakenut. Miksi ihmeessä?

Suomesta puuttuu ratayhtiö, joka hoitaisi keskitetysti hankkeen suunnittelemisen ja myös EU-rahoituksen hakemisen. Ilman ratayhtiötä rahaa ei kannata lähteä hakemaan. Hallituksen eron myötä hanke jäi tältä hallitukselta kesken, eikä virkamieshallitus ole pystynyt asiaa viemään eteenpäin. Ihmettelin hetken, että miksi ei? Kunnes saman tien tajusin, että ensin ministerit kirmasivat vaalikentille ja nyt vaalien jälkeen ministerit (puolueet) keskittyvät pohtimaan seuraavaa hallitusta.

Tämä on sääli, koska Brysselissä komission virkamiehet istuvat sormiaan pyöritellen ja odottavat Suomen rahoitushakemusta.

Ei olisi varmaan pahitteeksi, jos heinäkuussa työnsä aloittavassa EU-parlamentissa olisi kokeneita meppejä työtä jatkamassa. Voitaisiin vaikka katsoa sen perään, etteivät komission virkamiehet unohda Suomea, josta sitä hakemusta ei kuulu. Vaikka rahat on jo kartalle pistetty.

Tarttis tehrä jotain, koska tarttis päästä Tampereelle tunnissa, nääs.

Julkaistu IL-blogissa 25.4.2019

Suomen on tartuttava EU:n liikennerahaan, Nykypäivä

31.8.2018

Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen elinehto. Ne muuntuvat työpaikoiksi, talouskasvuksi, kilpailukyvyksi ja ennen kaikkea hyvinvoinniksi. Tätä realiteettia ei kuitenkaan otettu Suomessa moneen vuoteen tosissaan, vaikka olemme harvaan asuttu ja syrjäinen maa. Sen takia esimerkiksi tieverkon kunto ja korjausvelka ovat kasvaneet järkyttäviin mittoihin. Kehittyneillä yhteyksillä, ja tässä tapauksessa niiden uupumisella, on seurauksensa.

Merkkejä myönteisestä muutoksesta on kuitenkin ilmassa. Korjausvelan kasvu saatiin viime vuonna pysäytettyä 2,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna hallitus on budjetoinut sen vähentämiseen noin 450 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle esitetään 90 miljoonaa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi viime viikolla luonnoksen hyvässä kunnossa pidettävästä maanteiden ja rautateiden runkoverkosta, jonka hoitoon ja parannuksiin tarvittaisiin vuosittain noin 440 miljoonaa euroa.

Liikenneprojektit ovat usein suuria ja pitkäjänteistä rahoitusta vaativia.  Siksi on ongelmallista, että niihin käytettävät varat määräytyvät pitkälti valtion vuosibudjetin mukaan. Onneksi ministeriön runkoverkkoesityksessä kuitenkin otetaan huomioon EU-komission kesäkuun alussa antama ehdotus Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä EU:n seuraavalla vuodet 2021-2027 kattavalla rahoituskaudella. Näyttää vahvasti siltä, että Suomen runkoverkolle olisi tulossa iso potti EU:n liikennerahaa.

Suomelle komission ehdotus Euroopan liikennekartasta on erävoitto. Nykyisellä 2014-2020 rahoituskaudella ainoastaan aivan eteläisin reitti Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle on sisällytetty Euroopan liikkeessä pitäviin strategisiin väyliin. Seuraavalla vuosikymmenellä mukaan laskettaisiin lisäksi Helsinki-Tornio -väli. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioi, että Suomen olisi tulevaisuudessa mahdollista saada näille reiteille EU-tukea yhteensä 85 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä tuki jää 5-10 miljoonaan.

Pohjoisen ulottuvuuden nimeäminen Euroopan tärkeimpien liikennereittien osaksi on tulosta aktiivisesta vaikutustyöstä. Olemme monien suomalaisten tahojen kanssa muistuttaneet komissiota nykyisen mallin puutteista, kun suurin osa Suomea ja iso osa myös Ruotsia on jätetty liikennekartan ulkopuolelle. Paremmat rajat ylittävät yhteydet Pohjolassa tiivistäisivät osaltaan koko Eurooppaa ja linkittäisivät maanosamme toimivammin Jäämerelle, Norjaan ja Venäjälle.

Toinen syy Helsinki-Tornio -välin sisällyttämiselle Euroopan tärkeimpiin liikennereitteihin on varmasti Varsovasta Tallinnaan ulottuva Rail Baltica -junarata. Myös sen rakentamiselle olisi komission ehdotuksen mukaan tiedossa EU-tukea. Rail Baltican myötä yhteydet koko Suomesta Eurooppaan parantuisivat, mikä voi ehkä aikanaan johtaa jopa Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamiseen.

Suomen liikenneverkkojen parantamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta, mutta niihin pitää myös tarttua.  Seuraavaksi meidän europarlamentaarikkojen, ministereiden ja virkamiesten on hoidettava neuvottelut kunnolla Brysselissä. Kukaan muu ei tule hoitamaan hommaa kotiin meidän puolestamme. Ennen kuin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä komission ehdotuksista saadaan sopu, ei ole varmuutta myöskään liikenneprojektien rahoituksesta.

Samalla Suomessa on heti aloitettava rahoituskelpoisten liikenneprojektien suunnittelu, jotta niille voidaan hakea EU-tukea jo vuoden 2021 alusta alkaen. Rahoitusta tulee olemaan tarjolla, mutta se on itse osattava ottaa.

Julkaistu Nykypäivässä 31.8.2018