Ajankohtaista

Uutiskirje 10/2022

7.10.2022

Syysterveiset Strasbourgista! Juuri päättyneen täysistuntoviikon asialistalla olivat esimerkiksi unionin yhteinen yleislaturi ja oikeusvaltiomekanismi. Näiden lisäksi uutiskirjeessä asiaa jälleen Venäjän aggressiosta ja EU:n seuraavasta pakotepaketista, unionin seuraavan vuoden budjetista sekä EU:n torjunta-aine-esityksestä.

Venäjän aggressiot vaativat uskottavan vastauksen

Viime päivinä uutisotsikoita on hallinnut Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja Venäjän valloittamilla Ukrainan alueilla järjestetyt valekansanäänestykset. Molemmat ovat esimerkkejä Venäjän lisääntyvästä arvaamattomuudesta sen sotamenestyksen takkuillessa. Valekansanäänestykset ja Ukrainan alueiden laiton liittäminen Venäjään ovat tuttuja taktiikoita jo Krimin konfliktin ajalta, eikä niitä pidä hyväksyä. EU ja kansainvälinen yhteisö ovat suorilta käsin tuominneet Venäjän toimet, ja hyvä niin.

Myös jäsenmaat pääsivät viimein sopuun kahdeksannesta pakotepaketista. Sen tarkka sisältö ei ole vielä julkinen, mutta puheenjohtajamaa Tšekin mukaan paketti sisältää laajennettuja tuontikieltoja, hintakaton venäläiselle meriteitse kuljetettavalle öljylle sekä laajempia IT-alan kieltoja. Kolikon ikävämpi kääntöpuoli on kuitenkin se, miten tietyt jäsenmaat onnistuivat vesittämään komission alun perin tiukempaa linjaa. Esimerkiksi Maltan, Kreikan ja Kyproksen tiedettiin jo pakotteiden neuvotteluvaiheessa hamuavan poikkeuksia itselleen.

Kun pakotteiden keinot kovenevat, myös jäsenmaiden rivit rakoilevat. Kiistelyn sijaan sanktioita olisi kuitenkin määrätietoisesti kovennettava. Seuraavaksi pakotteita tulisi harkita ydinvoimayhtiö Rosatomia sekä ohjelmistojätti Yandexia kohtaan ₋₋ yhtiöiden johtohahmojen lisäksi tulisi sanktioida myös yrityksiä suoraan.

Uutisia oikeusvaltiomekanismista, EU:n budjetista ja latureista

Strasbourgin täysistunnossa käsiteltiin Unkarin demokratian tilaa, ja unionin budjettikomissaari Johannes Hahn oli kuultavana budjetin valvontavaliokunnassa. Keskustelujen keskiössä oli neuvottelemani oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla ollaan mahdollisesti jäädyttämässä Unkarin EU-varoja 7,5 miljardin edestä. Kun aiheesta debatoitiin täysistuntosalissa, korostin puheenvuorossani jäsenmaiden neuvoston olevan historiallisen päätöksen edessä ₋₋ jäädytetäänkö Unkarin varat vai ei. Yhtä tärkeään rooliin nousee myös se, miten komissio pystyy arvioimaan Unkarin käytännössä tekevän muutoksia oikeusvaltion parantamiseksi.

Viikon aikana pääsin käymään myös rakentavan keskustelun Unkarin aluekehitysministeri Tibor Navracsicsin kanssa (kuvassa). Olimme yhtä mieltä siitä, että Unkari pitää saada takaisin EU:n sisäkehälle, kun nyt tilanne muistuttaa molemmille enemmän ulkopoliittista suhdetta. Tämä edellyttää tietysti myös muutoksia Orbanin politiikassa, emmekä olleet siitäkään kovin erimielisiä.

Budjettivaliokunnassa äänestettiin parlamentin kannasta seuraavan vuoden budjettiin. Budjettineuvottelut unionin eri elinten välillä ovat vielä kesken, ja neuvosto on esittänyt budjettiin merkittäviä leikkauksia. EPP-ryhmä on painottanut neuvotteluissa sitä, että budjetin on autettava kansalaisia ja yrityksiä jatkuvien kriisien keskellä. Budjetti tulee suunnata erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen, puolustukseen, sekä pk-yritysten ja nuorten tukemiseen.

Viikon hyvät uutiset tulevat elektroniikkarintamalta: parlamentti hyväksyi selvin äänin kauan odotetun lain yleislaturista unionin alueelle. Vuodesta 2024 alkaen käytössä on yksi ja sama USB-C-laturi kaikille matkapuhelimille ja laitteille, eikä kuluttajan tarvitse ostaa uutta laturia jokaisen laitteen mukana. Päätös vähentää elektroniikkajätettä ja helpottaa kuluttajien elämää.

Komission toimet energia- ja ruokakriisin ratkaisuksi hakusessa

Tulevana talvena Eurooppaa uhkaa ennennäkemätön energiakriisi, ja EU:lta odotetaan yhtenäisiä ratkaisuja energiansaannin turvaamiseksi. Valitettavasti komission kannanotot ovat tuoneet tilanteeseen hyvin vähän konkretiaa: esimerkiksi ydinvoiman rooli vaikuttaa komissiolta unohtuneen, vaikka panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa.

Lannoitekustannusten kasvaessa komissiolta edellytetään myös toimia ruokakriisin ratkaisemiseksi ja ruoan hinnannousun rajoittamiseksi. Maatalousyrittäjät tarvitsevat tukea pian. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilannetta silmällä pitäen. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.

Torjunta-aine-esitykseen vaikuttamisen aika on nyt

Suomen kannalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulee Euroopan komission viime kesänä julkaisema ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloite on Suomen kannalta ongelmallinen niin sen asettamien tavoitteiden kuin puutteellisen vaikutustenarvioinninkin vuoksi.

Huomattavan suuri ongelma komission omaperäisessä laskentamallissa on se, että Suomella mukaan on laskettu urea, jota käytetään havumetsien juurikäävän torjuntaan. Suomen laskennallinen tavoite on urean mukaanoton vuoksi likimain samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan, jossa torjunta-aineita tosiasiassa käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän. Lisäksi komission vaikutustenarviointi on jäänyt puolitiehen, ja jättää huomiotta esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutukset sekä jäsenmaiden vaihtelevat olosuhteet.

Valitettavasti Suomen hallitus ei ole vielä herännyt aloitteen ongelmallisuuteen. Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että parlamentin suomalaisilta jäseniltä.

Poimintoja mediasta:

Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta ensinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”

”Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti” – yli 30 meppiä vetoaa Sanna Mariniin, myös Suomen mepit kirjelmöivät

E.U. proposes suspending $7.5B in funding for Orban’s Hungary over corruption

Europarlamentaarikko pelkää metsäkatoasetuksesta olevan haittaa Suomelle

Karu näkymä energiapuulle EU:ssa: ”Päädytään joka tapauksessa tulokseen, että EU:n mukaan on puuta, joka ei ole uusiutuvaa”

Petri Sarvamaa: Komission esitys uhkaa perunoita

Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa lokakuuta.

Ystävällisin terveisin
Petri

Ajankohtaista

Sarvamaa: Hallituksen on herättävä ‒ EU:n torjunta-aine-esitys on kelvoton

1.10.2022

Suomen on otettava aloitteen käsittelyssä alusta loppuun vahva ja määrätietoinen kanta.

Euroopan komissio julkaisi viime kesänä ehdotuksen kemiallisten torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tässä niin kutsutussa torjunta-ainealoitteessa on massiivisia valuvikoja, joita sekä parlamentin suomalaisten jäsenten että Suomen hallituksen on lähdettävä korjaamaan päättäväisesti.

Aloite on Suomen kannalta ongelmallinen niin sen asettamien tavoitteiden kuin puutteellisen vaikutustenarvioinninkin vuoksi.

Komissio haluaa vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä EU-tasolla 50 prosenttia. Jäsenvaltioiden tulisi asettaa itselleen tämän kanssa linjassa olevia sitovia tavoitteita, joita voidaan asettaa matalammiksi tietyin perustein.

Tässä tullaan ehdotuksen ensimmäiseen ongelmaan: perusteet, joilla jäsenvaltiot voivat vähentää tavoitettaan, ovat muun muassa vuoden 2011 jälkeen tapahtunut kasvinsuojeluaineiden myynnin muutos. Suomessa torjunta-aineita vähennettiin huomattavasti jo 1990-luvulla, mitä aloitteessa ei tietenkään huomioida.

Toinen huomattavan suuri ongelma komission omaperäisessä laskentamallissa on se, että Suomella mukaan on laskettu urea, jota käytetään havumetsien juurikäävän torjuntaan. Juurikäävän torjuntaa edellytetään kansallisessa laissamme.

Urean osuus meillä myydyistä torjunta-aineista on peräti 75 prosenttia. Suomen laskennallinen tavoite on urean mukaanoton vuoksi likimain samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan ja Luxemburgin, joissa torjunta-aineita tosiasiassa käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän.

Jos kemialliset kasvinsuojeluaineet sisältävä tavoite laskettaisiin uudelleen siten, että metsätalouden ureavalmisteet jätettäisiin pois, tavoite olisi peräti kymmenen prosenttia vähemmän.

Suomessa olosuhteet vaihtelevat välillä paljonkin. Viljeltävien kasvien resistenssin hallinnan varmistamiseksi on tärkeää, jotta torjunta-ainevalikoima säilyy riittävänä. Aloite uhkaa erityisesti Suomessa viljeltäviä erikoiskasveja, kuten öljykasveja ja perunoita.

Kokonaisuudessaan komission vaikutustenarviointi on jäänyt vähintään puolitiehen. Se ei ota huomioon esimerkiksi ehdotuksen vaikutuksia EU:n elintarviketuotantoon, lisääntyvää riippuvuutta tuontielintarvikkeista tai Ukrainan sodan takia muuttunutta toimintaympäristöä.

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat arvioineet, että kasvinsuojeluaineiden nykyiset ympäristöriskit ovat maassamme pieniä, minkä vuoksi myös käytön vähentämisen ympäristövaikutukset olisivat vain vähäisiä. Sen sijaan taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset tulevat olemaan Suomelle massiivisia – ja ikävä kyllä, ne tulevat valumaan jälleen yksittäisten ihmisten harteille.

Näiden tietojen valossa lienee päivänselvää, että Suomen on otettava aloitteen käsittelyssä alusta loppuun vahva ja määrätietoinen kanta. Vaikuttamistyö on kuitenkin lähtenyt Suomen kannalta kiusallisesti käyntiin. Kymmenen EU-maatalousministeriä pyysi komissiolta uutta vaikutustenarviointia, mutta Suomi ei syystä tai toisesta allekirjoittanut kyseistä vetoomusta.

Proaktiivisuutta ja selkeää linjaa tarvitaan alusta loppuun asti eikä Suomi voi jäädä ajopuuksi. Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että parlamentin suomalaisilta jäseniltä.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 1.10.2022.

Ajankohtaista

Cap-uudistus jännän äärellä, Maaseudun Tulevaisuus

27.9.2019

Alkanut syksy on moniulotteisten kysymysten taklaamista EU:n maatalouspolitiikassa. Vääntö monivuotisesta rahoituskehyksestä, cap-uudistus, brexit, kauppasopimukset, maatalouskomissaarin valinta sekä komission ”uusi vihreä sopimus” tuovat mausteensa soppaan.

Me Euroopan parlamentissa jatkamme cap-uudistuksen työstämistä edellisen parlamentin jäljiltä. Jäsenmaiden muodostama neuvosto muodostaa oman kantansa capiin Suomen puheenjohtamana, ja jäsenmaat valmistelevat päätä pahkaa uudistuksen velvoittamia kansallisia strategioita omilla tahoillaan.

Kolmikantaneuvotteluihin olisi siis päästävä niin pian kuin mahdollista.

 

Yksi cap-uudistuksen tavoitteista on edistää EU:n maatalousmallin kestävyyttä. Komission muotoilemat maatalouspolitiikan suuntaviivat on vuodettu julkisuuteen, ja pian näihin tavoitteisiin pureutuu työnsä aloittava uusi komissio.

Yhdeksi prioriteetiksi ehdotetaan kestävän ruokapolitiikan kehittämistä. Esitetyt viisi ruokapolitiikan tavoitetta ovat kunnianhimoisia.

Ensiksikin kouluruoka halutaan luomuksi. Antibioottien ja synteettisten torjunta-aineiden käyttöä halutaan vähentää 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 400 grammaa vihanneksia ja hedelmiä pyritään saamaan päivittäin EU-kansalaisten lautasille.

Lisäksi halutaan saavuttaa maa- ja metsätalouden hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

 

Kysymys onkin, ovatko nämä tavoitteet realistisia?

Näistä neljä viidestä ovat Suomelle myönteisiä haasteita, koska olemme jo puolessa niistä muuta EU:ta edellä.

On täysin meidän etujemme mukaista, että olemme EU:n toiseksi vähiten antibiootteja käyttävä kansakunta. Tuotanto-olomme ovat moitteettomat, joten ennaltaehkäisevä ja turha antibioottien käyttö on tarpeetonta.

Myös torjunta-aineiden todistetusti vähäinen käyttö on osoitus suomalaisen ruuantuotannon vahvuudesta. Mainitsemisen arvoista on myös, että Suomi otti käyttöön ensimmäisenä EU-maana kansallisen asetuksen ravintolaruuan lihan alkuperämerkinnöistä toukokuussa 2019.

Suomi näyttää kympin oppilaana mallia siis tässäkin.

Kasvisten ja vihannesten syönnissä meillä päästään lähelle tavoitetta jo nyt.

Jo pelkästään nämä tekijät luovat selvästi suhteellisen edun elintarviketuotannollemme ruuan turvallisuuden ja puhtauden saralla.

 

Cap-uudistuksessa kokonaisuudessaan on kuitenkin myös vaaran paikkoja.

Komission ehdottamat 12:n ja 25 prosentin leikkaukset suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen maaseutupolitiikan rahoituksessa eivät millään kohtaa viljelijöihin kohdistuvien paineiden ja velvoitteiden kanssa.

Lisää bensaa liekkeihin heittävät kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja globaalien kauppasotien aiheuttamat turbulenssit.

Siksi parlamentin päällimmäisenä tavoitteena MFF-neuvotteluissa on oltava riittävän rahoituksen takaaminen maataloudelle.

Capia sorvatessa tukikatto tulisi neuvotella sellaiseksi, että sen ulkopuolelle jäisivät ekojärjestelmä, tuotantoon sidotut tuet sekä nuorten viljelijöiden tuet.

 

Myös kestävä metsänhoito tulisi ehdottomasti saada mukaan komission tulevaan Euroopan vihreään sopimukseen. Suomen erityisosaamista tälläkin saralla tulisi nostaa vielä enemmän esiin Brysselin neuvottelupöydissä.

Aion tehdä tälläkin vaalikaudella kaikkeni, jotta suomalaisen maatalouden, maaseudun, metsäpolitiikan sekä viljelijöiden ääni saadaan kuuluviin EU:n pelikentillä.

Torjuntataistelua on siis edessä, mutta vain ottamalla härkää sarvista me pystymme saavuttamaan suomalaisen maatalouden erityistarpeet huomioivan lopputuloksen. Nähtäväksi jää, miten palapelin palat osuvat kohdilleen.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.09.2019.