7.2.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan tärkein syy pysyvään talviaikaan siirtymiselle on suomalaisten terveys. ”Tieteellinen tutkimus on osoittanut valoisampien aamujen olevan parempia ihmisen luonnolliselle unirytmille ja vireystilalle”, Sarvamaa toteaa.
24.10.2018
Lokakuun viimeisenä sunnuntaina siirrymme jälleen talviaikaan ja tunnin taaksepäin kesäajasta. Kellojen siirto saattaa kuitenkin olla viimeinen laatuaan. EU-komission syyskuinen ehdotus puoltaa kesäaikaan siirtymisestä luopumista.
Komissio perustelee ehdotustaan sisämarkkinoiden mutkattomalla toiminnalla ja yleisellä mielipiteellä. Ajan on vaihduttava ympäri Eurooppaa samaan tahtiin, mutta turhista määräyksistä kannattaa luopua. Ennen kaikkea on tärkeää, että eurooppalaisten tahto toteutuu. Viisarien siirtely koki täystyrmäyksen kyselyssä, johon osallistui melkein 5 miljoonaa EU-kansalaista. Kansalaisten vahva mielipide johti politiikan uudelleenarviointiin. EU:n sisällä demokratia ja parlamentarismi toimivat.
Kesäaikaa on perusteltu aikaisemmin muun muassa energiansäästöllä, mutta tämä ei pidä paikkansa nykymaailmassa. Ilman merkittäviä hyötyjä kaksi kertaa vuodessa toistuva ruljanssi on tarpeeton. Turhasta sääntelystä on päästävä eroon. Komission ehdotus antaa selkeän viestin tahtotilasta poistaa ylimääräiset säännöt.
Mitä komission ehdotus sitten käytännössä tarkoittaa? Jos se hyväksytään EU:n instituutioissa, loppuu viisarien siirtely kaikissa EU-jäsenmaissa vuonna 2019. Ensimmäinen askel onkin nyt varmistaa, että komission ehdotus hyväksytään parlamentissa ja Euroopan neuvostossa. Se mihin aikaan jäämme, on kansallisten lainsäätäjien eli Suomessa eduskunnan päätös. Suomessa on syytä pohtia tarkasti sitä, kuuluisiko meidän valita lopullisesti nykyinen kesä- vai talviaika.
Perusteltuja mielipiteitä on monia. Pysyvä kesäaika toisi valoisammat illat, mutta kahden tunnin eron muuhun Eurooppaan. Suomessa erityispiirteenä keskustelussa sopivimmasta aikavyöhykkeestä ovat terveydelliset seikat. Eteläisemmässä Euroopassa valitun aikavyöhykkeen terveysvaikutukset ovat pienemmät auringonvalon jakautuessa tasaisemmin ympäri vuoden. Kuitenkin meillä pohjoisessa vuorokauden pimeä aika on väistämättä pitkä talvikuukausina.
Tässä tilanteessa järkevä ratkaisu olisi jäädä pysyvästi talviaikaan. Valoisammat talviaamut tukevat ihmisen luonnollista unirytmiä. Ne helpottavat heräämistä ja parantavat vireystilaa. Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että pysyvä kesäaika toisi mukanaan yhä yleistyviä ongelmia unen laadussa ja unirytmissä. Lisäksi syksyllä ja kevättalvella yöpakkasten mukanaan tuoma musta jää näkyy valoisalla paremmin aamuliikenteessä ja Etelä-Suomessa se ehtisi jopa sulaa aamuruuhkan aikana.
Terveyden kannalta paras vaihtoehto saattaisi olla jopa siirtyminen tunnin taaksepäin nykyisestä talviajasta, samaan aikaan Ruotsin talviajan kanssa. Tätä suomalaisten enemmistö tuskin haluaa. Tärkeintä on joka tapauksessa hahmottaa valitun aikavyöhykkeen yhteys terveyteen. Vaikka valoisammat illat kuulostavat mukavilta, ei tällaisia päätöksiä voi tehdä sivuuttaen unitutkijoiden lukuisat tutkimukset. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nostanut näkyvästi esiin terveyden ensisijaisuuden päätöstä tehdessä.
Kesäajasta luopuminen osoittaa, että yhdessä voimme luoda paremman Euroopan toimimalla aktiivisesti EU:n sisällä. Se on näyttänyt, että europarlamentaarikot ajavat kansalaisten toiveita konkreettisiksi päätöksiksi. Välillä aloitteiden matka läpi komission, parlamentin ja jäsenmaista koostuvan Euroopan neuvoston on hidas, mutta sinnikkäällä työllä saavutetaan hyviä tuloksia. EU:n päätökset vaikuttavat jokaiseen suomalaiseen.
Julkaistu IL-blogissa 24.10.
