Ajankohtaista

Turvapaikkaviraston vastuuvapautta lykättiin Sarvamaan esityksestä

26.3.2019

Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2017 vastuuvapauksien myöntämisestä Strasbourgin täysistunnossa tiistaina 26.3. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok, EPP) toimi parlamentin pääneuvottelija EU:n erillisvirastoja koskevissa mietinnöissä. Parlamentin enemmistö tuki äänestyksissä Sarvamaan virastoihin ottamaa linjaa.

Vastuuvapausprosessi on olennainen osa EU:n toiminnan läpinäkyvyyden ja veronmaksajien rahojen demokraattista valvontaa. ”Kysehän ei ollut mistään vapauden antamisesta vastuusta, vaan pikemminkin päinvastoin. Parlamentti valvoo, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja käytetään vastuullisesti”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa ehdotti vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastustuomioistuimen raportin pohjalta vuodelle 2017 kaikille virastoille tilikirjojen laillisuuden ja säännönmukaisuuden osalta. ”EU:n budjetista käytetään 2,35 miljardia euroa 32 EU-viraston toimintaan, joten meidän on varmistettava rahankäytön tuloksellisuus ja tehokkuus”, Sarvamaa korostaa.

Poikkeuksena oli Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin Sarvamaan esityksen mukaisesti viraston budjetin täytääntöönpanossa havaittujen epäsäännönmukaisuuksien vuoksi.

”Pakolaiskriisi on ravistellut Eurooppaa jo vuodesta 2015. Vaikka kriisi tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa, on meidän edelleen varmistettava turvapaikkajärjestelmän kestävyys uusien kriisien välttämiseksi. Juuri siksi EU-budjetista käytettävät varat on käytettävä tehokkaasti, ja yhteisten varojen väärinkäyttö tulee estää”, Sarvamaa painottaa.

”Euroopan parlamentilla on yksinoikeus vastuuvapauksien myöntämiseen. Meidän on pidettävä huoli, että EU:ssa turvataan yhteisten rahojen käytön läpinäkyvyys ja sääntöjenmukaisuus”, Sarvamaa toteaa.

Parlamentti myöntää, lykkää tai hylkää vastuuvapaudet instituutioiden ja virastojen budjetin käytöstä tietyn tilikauden ajalta. Vastuuvapauden myöntämisen jälkeen kyseessä olleen tilikauden asioihin ei enää palata ilman erityistä syytä. Euroopan parlamentti tarkistaa erillisvirastojen lisäksi muun muassa komission ja itse parlamentin budjetin käytön.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Turvapaikkavirasto vastuuseen väärinkäytöksistä

”Pakolaiskriisi on ravistellut Eurooppaa jo vuodesta 2015. Vaikka kriisi tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa, on meidän edelleen varmistettava turvapaikkajärjestelmän kestävyys uusien kriisien välttämiseksi. Juuri siksi EU-budjetista käytettävät varat on käytettävä tehokkaasti”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) painottaa. Parlamentin pääneuvottelijana Sarvamaa esittää EU:n turvapaikkaviraston vastuuvapauden myöntämiselle lykkäystä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Turvallisuus alkaa vahvasta ulkorajasta, Maaseudun Tulevaisuus

28.12.2018

Toissaviikolla huippukokoukseen kokoontuneet EU-päämiehet eivät edelleenkään saaneet edistettyä yhteistä kantaansa tämän hetken tärkeimpiin kysymyksiin: maahanmuuttoon ja ulkorajojen vahvistamiseen.

Turhautuminen päätöksenteon hitauteen on ollut voimakasta Jean-Claude Junckeria myöten, jonka johdolla komissio on tehnyt isoja avauksia esimerkiksi Euroopan rajavartioviraston vahvistamiseksi. Ehdotuksessa luotaisiin muun muassa 10 000 hengen joukko yhteisiä rajavartijoita ja mahdollistettaisiin yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa palautusten jouduttamiseksi.

Tarpeellisten ehdotusten junnatessa paikallaan syytökset on helppo kohdistaa kaikille yhteisen päätöksenteon pääkallopaikoille Brysseliin. Totuus on kuitenkin se, että ulkorajojen vahvistaminen ei tällä hetkellä ole kiinni komissaareista tai mepeistä. Peukaloa pureskellaan neuvostossa; jäsenvaltioilta ei löydy yhteistä halua asian edistämiseen.

Isojen kysymysten äärellä erotellaan sanat teoista. Kukapa päättäjä ei puheissaan haluaisi turvallisempaa arkea kaikille Euroopan kouluteille ja toreille. Käytännön ratkaisujen edessä polvet tuntuvat kuitenkin pehmenevän – erityisesti suurimpien puutteiden kanssa kamppailevien ja keskeisellä sijainnilla olevien maiden kohdalla.

Ulkorajamme valuviat ja vuotokohdat paljastuivat karulla tavalla pakolaiskriisin myötä. Liike ulkorajojen yli ei pysynyt hallinnassa. Eurooppalainen ja kansallinen maahanmuuttopolitiikka joutuivat tiukentamaan linjaansa nopeasti.

Sittemmin laittomat rajanylitykset ovat vähentyneet jatkuvasti. Kaksi vuotta takaperin EU:n ulkorajojen laittomia ylityksiä oli tiedossa yli puoli miljoonaa vuodessa, kun viime vuonna vastaava luku oli 200 000. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä ylityksiä oli vielä vähemmän, 120 000. Eteenpäin on siis tultu, mutta perille on matkaa.

Samaa virttä veisaa Euroopan rajavartioviraston toimintaa käsittelevä haavoittuvuusarviointi. Arvion hälyttävimpiä viestejä on se, että jäsenmaiden käsityksissä omista toimintavalmiuksistaan on edelleen selviä aukkoja. On sietämätöntä, että todellisten puutteiden lisäksi ulkorajojemme turvallisuutta heikentävät epärealistiset mielikuvat. Tällä linjalla jatkamalla olemme seuraavan siirtolaiskriisin tullessa jälleen housut kintuissa.

Kansalaiset sitä vastoin tuntuvat jakavan todellisuuteen perustuvan ja aidon huolen turvallisuudesta. Osaltaan siihen ovat ehkä vaikuttaneet eurooppalaisissa kaupungeissa koetut terrori-iskut, joista viimeisimmän aikaan olin itsekin paikalla Strasbourgissa. En kuitenkaan usko, että kasvaneen turvallisuuden kaipuun taustalla ovat vain yksittäiset tapahtumat. En, vaikka aina löytyy niitä, jotka terroritekojen aikaan pyrkivät luomaan hysteriaa.

Turvallisuus ja maahanmuutto ovat nousseet eurooppalaisen prioriteettilistan kärkeen pysyvästi. Tämä nousee jatkuvasti esiin vaalikyselyissä, mielipidemittauksissa ja keskusteluissa kansalaisten kanssa. Näissä teemoissa kansallisten päättäjien on rohkaistuttava, jotta eurooppalainen yhteistyö voi näyttää voimansa.

Riippumatta siitä miten pyhänsä viettää, nyt on hyvä hetki hidastaa tärkeimpien asioiden äärelle ennen syöksymistä uuden vuoden kiireisiin. Meidän perheellemme se tuo mukanaan vauhdikkaan vaalikevään, jonka aikana parlamentti painaa niska limassa keskeneräiset työt maaliin. Sitä ennen toivotan kuitenkin kaikille rauhallisia välipäiviä ja valoisaa vuodenvaihdetta!

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2018.