EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

24.5.2019

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

Sarvamaa vaatii väärinkäytösten tuomitsemista Romaniassa

30.4.2019

Euroopan parlamentti äänesti tiistaina 16.4. Strasbourgin täysistunnossa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen ja kroatialaisen jäsenen valinnasta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääneuvottelijana.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU-varojen käytön sääntöjenmukaisuuden ja raportoi mahdollisista laittomuuksista EU:n petoksentorjuntavirastolle. Sarvamaan johdolla EPP-ryhmä äänesti Romanian ehdokkaan nimittämistä vastaan sekä kroatialaisen ehdokkaan nimittämisen puolesta. Romanian hallitus on viime aikoina rikkonut räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja. Sarvamaa korostaa, että Romanian oikeuslaitokseen kohdistuvaa poliittista painostusta, tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuuden heikentämistä sekä hallituksen järjestelmällisiä yrityksiä muuttaa maan rikoslakia korruption laillistamiseksi ei voida sallia.

Sarvamaa on talousarvion valvontavaliokunnan EPP-ryhmän puheenjohtaja.

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Väärinkäytökset Romaniassa tuomittava

16.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on huolissaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen valittavan uuden jäsenen poliittisesta riippumattomuudesta. ”Romanian tilanne on todella huolestuttava. Maan hallitus on viime aikoina rikkonut räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

EPP: Sarvamaa: Väärinkäytökset Romaniassa on tuomittava

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on EPP-ryhmän pääneuvottelija tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen ja kroatialaisen jäsenen valintaprosessissa, josta Euroopan parlamentti äänestää täysistunnossa tiistaina 16. huhtikuuta. ”Meidän on voitava luottaa, että jäsenmaita edustavat jäsenet sitoutuvat kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja veronmaksajien etujen valvontaa”, Sarvamaa korostaa.

Lue uutinen ›

MEP Sarvamaa täysistunnossa Romanian oikeusvaltion tilasta

15.4.2019

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Miksi näistä vaiettiin?

12.4.2019

Romanian sosialistihallitus on rikkonut viime aikoina räikeästi EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja, esimerkiksi yrittämällä estää romanialaisen Laura Kövesin nimittämisen Euroopan pääsyyttäjäksi tekaisemalla perättömiä syytöksiä. ”Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistimepit ovat järjestelmällisesti ja sokeasti tukeneet sosialistihallituksen linjaa kaikissa Romaniaan liittyvissä päätöksissä”, toteaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP).

Lue uutinen ›

Miksi vaikenit, Antti Rinne?, Verkkouutiset

Korruptio, poliittinen ajojahti ja järjestelmällinen EU:n perusarvojen rikkominen. Näiden ei tulisi kuulua Euroopan Unionin jäsenmaiden sanavarastoon, mutta ne kuvaavat valitettavasti Romanian tämänhetkistä tilannetta.

Romanian sosialistihallitus on rikkonut viime aikoina räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja. Hallitus on muuttanut omavaltaisesti maan rikoslakia, mikä on lisännyt oikeuslaitokseen kohdistuvaa poliittista painostusta sekä heikentänyt tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta. Lisäksi hallituksen jatkuvat pyrkimykset korruption laillistamiseksi ovat räävitön loukkaus länsimaisten demokratioiden arvoja vastaan.

Hallitus haastoi Euroopan komission perusteettomasti oikeuteen helmikuussa 2019 syyttäen komissiota Romanian oikeusvaltiotilannetta käsittelevän raportin väärentämisestä. Maan johto on myös ehdottanut korruptoituneen sosialistipuolueen varapääministeriä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Sosialistihallitus yritti myös aktiivisesti estää romanialaisen Laura Kövesin nimittämisen Euroopan pääsyyttäjäksi tekaisten perättömiä syytöksiä, jotka johtivat lopulta oikeustoimiin Romaniassa. Euroopan parlamentti tukee Kövesin ehdokkuutta, ja on äimistynyt Romanian hallituksen toimista.

Kövesi toimi viiden vuoden ajan Romanian korruptiontorjuntaviraston johtajana, ja hänen todettiin edistäneen ennennäkemättömästi Romanian korruptionvastaista taistelua. Pelko liian tehokkaasta hallituksen toimiin puuttumisesta sai kuitenkin sosialistihallituksen syrjäyttämään Kövesin ennenaikaisesti tehtävistään virastossa.

Nämä esimerkit ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu Romanian sosialistihallituksen tyranniassa. Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistimepit ovat järjestelmällisesti ja sokeasti tukeneet sosialistihallituksen linjaa kaikissa Romaniaan liittyvissä päätöksissä. Viimeksi maanantaina 8.4. sosiaalidemokraatit ympäri Eurooppaa äänestivät talousarvion valvontavaliokunnassa Romanian varapääministerin nimittämisen puolesta.

Kokoomusmeppinä en voi hyväksyä tällaista missään olosuhteissa. Puolueuskollisuus ei voi olla EU:n perusarvojen ja oikeusvaltioperiaatteen polkemisen yläpuolella.

Toimin Euroopan parlamentin pääneuvottelijana budjettilaissa, jonka avulla voidaan sulkea EU:n rahahanat oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta jäsenmailta. Olen myös parlamentin pääneuvottelija kriittisessä päätöslauselmassa koskien Romanian oikeusvaltioperiaatteen tilaa. EPP-ryhmän puheenjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa olen toiminut aktiivisesti Romanian hallituksen toimia vastaan.

Mutta mitä teki Antti Rinne, kun SDP:n sisarpuolueen johtama hallitus Romaniassa toimi ja toimii edelleen EU:n jäsenmaiden yhteisiä arvoja vastaan? Ei yhtään mitään.

SDP:n periaateohjelman mukaan sosialidemokratian päämääränä on vapaa, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. On täysin ristiriitaista, että SDP ei noussut äänekkäästi puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta puoluetovereitaan vastaan Euroopan tasolla, vaan hyväksyi tilanteen näin vaalien alla. Pääministeripaikkaa itselleen havittelevan puolueen pitäisi nousta esiin ja kantaa vastuu Suomelle ja Euroopalle elintärkeässä kysymyksessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 12.4.2019

EPP: Sarvamaa: Oikeusvaltioperiaatteen puolesta taisteltava

12.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. EU-parlamentti on pyytänyt EU-puheenjohtajamaa Romaniaa nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä. ”Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, Sarvamaa painottaa.

Lue uutinen ›

Euroopan parlamentti pyytää Sarvamaan aloitteesta EU-puheenjohtajamaa Romaniaa nopeuttamaan oikeusvaltiolain käsittelyä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. Euroopan parlamentti lähetti keskiviikkona 6. maaliskuuta virallisen kirjeen EU-puheenjohtajamaa Romanian edustajalle ja pyysi nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä.

”Oikeusvaltioperiaatteen käynnissä oleva kyseenalaistaminen, demokratian heikentäminen ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat koko Euroopan tulevaisuutta. Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, painottaa Sarvamaa, joka on parlamentin pääneuvottelija kyseisessä lakiesityksessä. Sarvamaan mukaan esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa.

”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, kommentoi Sarvamaa. Euroopan komissio antoi lyhyen kahdeksan artiklaa sisältävän esityksen viime vuoden toukokuussa.

”Onneksi Suomi on sitoutunut laittamaan oikeusvaltioperiaatteen etusijalle heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silloin viimeistään voimme viedä tämän kunnialla loppuun”, Sarvamaa sanoo. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskeva budjettilakiesitys on osa EU:n monivuotista rahoituskehyspakettia ja ainoa, joka käsitellään yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

”Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen yhteisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua myös ilman yksimielisyyttä ja politikointia”, Sarvamaa selventää.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaan ja Gardiazabal Rubialin lisäksi kirjeen allekirjoittivat muut parlamentin neuvottelutiimin jäsenet eli budjettivaliokunnan puheenjohtaja Jean Arthuis (ALDE, Ranska) ja talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle (EPP, Saksa).

Ilman oikeusvaltiota ei ole demokratiaa, Akavalainen

31.1.2019

Oikeusvaltioperiaate on tällä hetkellä kovaa vauhtia murenemassa useammassakin EU-maassa. Esimerkiksi Romaniassa on viimeisten vuosien aikana järjestetty useita laajoja korruption vastaisia mielenosoituksia. Hallitusvallassa olevat sosiaalidemokraatit yrittävät nimittäin kaikin keinoin laillistaa poliittisen eliitin korruption. Tavalliset romanialaiset ja oppositio kuitenkin pitävät tällaista kommunistien perillisten harjoittamaa oman edun tavoittelua ymmärrettävästi sietämättömänä.

Erityisen huolestuttavan Romanian tilanteesta tekee se, että maa aloitti tämän vuoden alussa ensimmäistä kertaa kuusi kuukautta kestävän pestinsä EU-jäsenmaiden muodostaman neuvoston puheenjohtajana. Romanian hallitus on siis vastuussa siitä, että jäsenmaat löytävät keskenään yhteisen sävelen pöydällä olevista ehdotuksista. Näiden nuottien pohjalta Romania sitten neuvottelee Euroopan parlamentin kanssa EU-asetuksista ja direktiiveistä.

Nyt kevään kuluessa olisi erittäin tärkeää löytää vastauksia esimerkiksi brexitiin, EU:n monivuotiseen budjettiin, ajamaani EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävään asetukseen ja täysin solmussa olevaan maahanmuuttolainsäädännön uudistamiseen. Monet ovat kuitenkin huolissaan siitä, että Romanian poliittinen epävakaus voi haitata maan kykyä etsiä kaikille osapuolille hyväksyttävissä olevia ratkaisuja. Lisäksi heikkenevän oikeusvaltion pelätään vaikuttavan Romanian uskottavuuteen ja luotettavuuteen muiden silmissä.

Unkarin tilanne on myös yhä esillä, viimeksi eilen keskiviikkona 30.1. Euroopan parlamentin täysistunnossa. Maan epädemokraattinen kehitys on vähintäänkin hälyttävää eikä oikeuslaitosta voi hyvällä tahdollakaan pitää riippumattomana. Se haittaa suomalaistenkin tulevaisuutta. Joulukuun puolivälissä unkarilaisten mitta tuli viimein täyteen ja ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltään hallitusta ja pääministeri Viktor Orbania vastaan.

Parlamentissa vaadimme jo viime vuoden syyskuussa jäsenmailta toimia eurooppalaisten perusarvojen puolustamiseksi Unkarissa Lissabonin sopimuksen artiklan seitsemän mukaisesti. Mielestäni myös oman EPP-puolueeni olisi jo aikaa sitten pitänyt toimia ja erottaa yksinvaltaa havittelevan Orbanin oikeusvaltiosta piittaamaton Fidesz-puolue. Itse en tällaisessa tilanteessa yksinkertaisesti voi jäädä seisomaan tumput suorina.

Oikeusvaltioperiaate ei valitettavasti ole uhattuna ainoastaan Romaniassa ja Unkarissa. EU:n tasolla näihin tilanteisiin voidaan nykyisin kuitenkin puuttua käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä. Uusi EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävä asetus tekisi väliintulosta tehokkaampaa. Parlamentin pääneuvottelijana olen valmis aloittamaan keskustelut Romanian johtamien jäsenmaiden kanssa milloin tahansa, jotta laki saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti.

Demokratia ei ole täydellinen järjestelmä, eikä EU ole mikä tahansa valtioiden liitto. Vaalien lopputuloksena voi syntyä korruptoituneita hallituksia, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä ja mediaa otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. Ei sovi unohtaa, että ajan kuluessa oikeusvaltion romuttaneet ja vastavoimat nujertaneet hallitukset ovat tupanneet kääntyä myös omaa kansaansa ja naapureitaan vastaan.

Julkaistu Akavalaisessa 31.1.2019

Ilman arvoja ei tule rahaakaan, Eurooppalainen Suomi

26.12.2018

Viimeiset kymmenen vuotta eivät ole olleet Euroopassa niin ruusuisia kuin kylmän sodan päättymisen jälkeen 90-luvulla tai vielä 2000-luvun alkupuolella EU:n laajentumishuumassa oletettiin. Finanssi- ja talouskriisi, arabikevät, Ukraina, Syyria, muuttoliikekriisi, terrorismi ja Brexit ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin. Kriisistä kriisiin kulkeminen on osoittanut myös, että vakaata ja itsenäistä oikeuslaitosta tai perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta ei voi ottaa annettuina edes maailman vauraimmissa kolkissa.

Euroopassa varsinkin Puolan ja Unkarin kehityssuunta on huolestuttava. Kummankaan maan oikeuslaitosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riippumattomana. Lisäksi Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Maltalta on tullut esiin hälyttäviä tietoja lehdistön vapauteen ja korruptioon liittyen. Useat toimittajat ovat joutuneet maksamaan hengellään työstä vallan vahtikoirana, minkä lisäksi poliitikkoja epäillään yhteiskunnan kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien haalimisesta itselleen. Myös Etelä-Euroopassa on älähdetty uudelle budjettilaille, joka sitoisi EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Juuri tässä lakialoitteessa toimin parlamentin pääneuvottelijana.

Oikeusvaltioon sitoutuminen on ennakkoehto EU-jäsenyydelle ja periaatetta edistetään myös Euroopan ulkopuolella erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla. Liittymisen jälkeen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-maissa ei kuitenkaan ole voitu järkevästi valvoa. Nykyisin EU:n perussopimukseenkin kirjattujen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä.

Näiden arvojen heikkeneminen on vakava uhka perustuslailliselle demokratialle. Varsinkin oikeusvaltiosta ollaan lipumassa yhä kauemmaksi. Vaaleilla valittujen päättäjien ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminta uhkaa muuttua mielivaltaisemmaksi ja ennustamattomammaksi kun lakien noudattamisesta ja asianmukaisesta valvonnasta ei piitata. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumista, korruptiota, yksilön ja vähemmistöjen oikeuksien tallomista sekä vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista.

EU-budjetti on veronmaksajien rahaa, jonka käyttöön ja hallinnointiin jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen täytyy noudattaa oikeusvaltion perussääntöjä. Kysymys ei ole EU:hun kriittisesti suhtautuvien vaientamisesta vaan siitä, että lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman, korruptioon, petoksiin ja oman edun tavoitteluun taipuvaisen hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti.

On selvää, että jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. Nyt käsittelyssä olevan uuden budjettilain mukaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Jos valtio ei noudata yhdessä vaalittuja arvoja, meidän muiden ei pidä sitä ainakaan rahalla tukea. Mekanismin laukaisu olisi myös helpompaa, koska se ei vaatisi jäsenmailta yksimielisyyttä. Parlamentin pääneuvottelijana tavoitteeni on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti.

Valistuksesta kumpuavien arvojen kyseenalaistaminen ei suinkaan ole yksin eurooppalainen ilmiö. Esimerkkejä välinpitämättömyydestä löytyy myös rapakon takaa. Länsimaiden ulkopuolella tilanne on vielä heikompi. Tällaisessa yhteistyötä vierastavassa ja sisäänpäin käpertyvässä maailmassa meidän on puolustettava suoraselkäisesti omia arvojamme kuten demokratiaa ja lakien noudattamista sekä muistutettava itseämme ja muita niiden tuomasta vakaudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vauraudesta.

Julkaistu Eurooppalaisen Suomen blogissa 26.12.2018.

Eurooppa vedenjakalla, Maaseudun Tulevaisuus

2.11.2018

Oikeistopopulismi on viime vuosina ottanut Euroopassa tuskallisen vahvaa jalansijaa. Äärioikeisto on nostanut suosiotaan, asenteet ovat koventuneet ja puheet ja teot muuttuneet vihamielisemmiksi – ja kaikki tämä demokraattisella mandaatilla.

Nykytilannetta historiallisesta näkökulmasta tarkastellen voidaan nähdä yhtymäkohtia jopa maailmansotia edeltäviin asetelmiin. Poliittinen retoriikka on taantunut vuosikymmeniä ja useat valtiot ovat alkaneet sulkeutua sisäänpäin luoden jännitteitä kansainvälisiin suhteisiin.

Vaaleja voitetaan nyt uhkakuvilla ja pelonlietsonnalla. Kuvitteellisia uhkia etsitään erityisesti omien rajojen ulkopuolelta ja EU joutuu usein syntipukiksi. Valtaa haalitaan kertomalla valheellisia tarinoita, ja viesti menee silti yhä enenevissä määrin läpi. Kun asema on saavutettu, alkaa uudistusten aalto.

Kansalliseen vakauteen ja ulkoisiin uhkakuviin vedoten tehdään rakennemuutoksia, joilla heikennetään kansalaisten perusoikeuksia ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Esimerkiksi Puolassa mullistetaan oikeuslaitosta poliittisin motiivein, Unkarissa lietsotaan vihamielistä muukalaisvastaisuutta ja Romaniassa heikennetään korruption vastaisia toimia, puhumattakaan brittien irtautumisesta koko EU:sta.

Myös Saksassa on epävarmuuden merkkejä ilmassa. Liittokansleri Merkelin luopuessa CDU:n puheenjohtajuudesta yhtenäisen Euroopan suunta on epäselvä.  Merkel on symboloinut vakautta kansainvälisten kriisien myllerryksessä. Jos tilalle nousee vähänkään nationalismille korvaansa kallistava johtohahmo, saa piru pikkusormen.

Omassakin poliittisessa perheessäni, Kokoomuksen eurooppalaisessa isäntäpuolueessa EPP:ssä, käydään poliittista kamppailua perustavanlaatuisella tasolla. EPP:n kärkiehdokaskisassa vastakkain ovat suomalainen liberaali Alexander Stubb sekä saksalainen konservatiivi Manfred Weber.

Weber haalii kannatusta myös niistä Euroopan kolkista, joissa oikeistopopulismilla on vahva jalansija. Liberaalin Stubbin sijaan EPP saattaa siis asettaa komission puheenjohtajaehdokkaaksi konservatiivin, joka on hankkinut osan kannatuksestaan nationalisteilta.

Suomessa tilanne on eurooppalaisella vertailutasolla vakaa, eurobarometri-mittauksissa tyytyväisyys unioniin on huippuluokkaa. Suomen korkea koulutustaso ja sisälukutaito luovat ymmärrystä, jonka avulla pysytään tietoisina yhteistyön arvosta. Ehkäpä siis muualla niitä jallitetaan, joilla tätä tietoa ei ole?

Asenteiden vaaliminen lähtee arjesta. Paremman ja vakaamman maailman puolesta pitää ottaa kantaa niin työpaikan kahvipöydissä, harrastuksissa kuin julkisilla keskustelufoorumeilla. Väärien uhkakuvien voitto on estettävissä, kunhan muistamme kollektiivisesti vaalia ymmärrystämme ja arvostaa yhteistyötämme.

Ensi kevään vaaleissa vastakkainasettelun vaara on käsinkosketeltava. Mikäli europarlamenttiin vyöryy mittavin määrin oikeistopopulisteja ja jäsenmaiden hallituksia vetävät heidän puoluetoverinsa, vaarantuu koko järjestelmä. Haluammeko siis kaataa kansainvälisen yhteistyön, vai kehittää sitä entistä paremmaksi?

Protestointi on ymmärrettävää jos asiat ovat huonolla tolalla. Jos EU on aiheuttanut mielipahaa tai heikennystä elinoloihin, tuleekin järjestelmää kyseenalaistaa. Tässä tulisi kuitenkin esittää faktoja väitteiden tueksi, ei vain tyhjiä sanoja.

Todellisuudessa eurooppalainen yhteistyö on luonut vakautta ja vaurautta, ja sen jatkuvuuden eteen pitää myös taistella. Nyt ei ole sivusta seuraamisen aika, Eurooppa on vedenjakajalla.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.11.2018