Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Myöhäissyksyn kuulumiset Brysselistä, Uutiskirje

7.12.2018

Marraskuun alussa Euroopan kansanpuolue EPP kokoontui Helsingissä. Ohjelmassa oli runsas määrä mielenkiintoisia tapaamisia. Valtiovarainministeri Petteri Orpon sekä MTK:n väen kanssa käsittelimme maatalouden rahoitusta. Lisäksi keskustelin Euroopan tulevaisuudesta ja Venäjän vaikutusyrityksistä. Suurimman huomion vei luonnollisesti europuolueemme kärkiehdokaskamppailu, joka päättyi Manfred Weberin voittoon. On kuitenkin syytä onnitella Alex Stubbia hienosta kampanjasta.

Rahoituskehys etenee

Strasbourgin täysistunnossa kuun puolivälissä parlamentti äänesti kannastaan EU:n monivuotiseen budjettiin 2021–2027. Rahoituskehys antaa suuntaviivat EU:n toiminnalle seuraavalla vuosikymmenellä. Parlamentin kanta on EU-komission ehdotusta kunnianhimoisempi, halusimme lisätä enemmän esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Parempi tulevaisuus vaatii EU:n tiiviimpää yhteistyötä. Samalla rahoitus on kuitenkin kohdistettava aloille, joissa EU todella tuo lisäarvoa eurooppalaisille. Lisäksi EU-rahoituksen käyttöä on valvottava tiukemmin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel painotti puheessaan parlamentille EU:n tarvetta olla vahvempi toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. On mielestäni selvää, että EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen olisi Suomen etu. Paljon rahaa kuluu Euroopan tasolla päällekkäisyyksiin ja tässä yhteistyö on kaikille edullista.

Ei budjettisopua

Neuvottelut ensi vuoden EU-budjetista jatkuivat myös täysistuntoviikolla. Heti Strasbourgin äänestysten jälkeen suuntasin takaisin Brysseliin budjettineuvotteluihin, jotka käytiin parlamentin, komission sekä jäsenmaiden välillä. Yhteisymmärrystä seuraavan vuoden EU-budjetista ei löytynyt parlamentin pitäessä tiukasti kiinni veronmaksajien eduista. Jäsenmaat halusivat leikata rahoitusta tutkimukselta ja liikennehankkeilta, mikä on valitettavan lyhytkatseista. Kaatuneen budjettiesityksen tärkeimpiä yksityiskohtia oli aloitteeni, jolla olisi vastattu Venäjän vaikutusyrityksiin muun muassa tulevissa eurovaaleissa. Komissio tekee nyt uuden ehdotuksen ja sopu vuoden 2019 EU-budjetista on löydettävä ennen joulukuun puolta väliä.

Turvallisuus etusijalle

Euroopan sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto olivat esillä seuraavalla viikolla. Toimin EPP-ryhmän neuvottelijana budjettivaliokunnassa koskien sekä rajavalvontavirasto Frontexin vahvistamista että Euroopan turvapaikkaviraston luomista.

Painotin, että EU:n ulkorajojen valvontaa on vahvistettava. EU:n pysyvien rajavalvontajoukkojen kasvattaminen 10 000 henkilöön on välttämätöntä. Näin voimme turvata vapaan liikkuvuuden EU-alueella. Jäsenmaiden on taattava pysyvän joukon kasaaminen ja päällekkäisyyksiä ei saa syntyä jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kitkemällä laitonta maahanmuuttoa, rikollisuutta ja terrorismia on oiva esimerkki eurooppalaisen yhteistyön lisäarvosta.

Osana EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa haluamme luoda EU:lle vakituisen viraston turvapaikka-asioiden käsittelyä helpottamaan. Näin tuemme kansallisia viranomaisia ja voimme vastata paremmin maahanmuuton mukanaan tuomiin haasteisiin. EU:n on huolehdittava humanitaarisista velvoitteistaan ja luotava laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle.

Oikeusvaltioperiaate puhuttaa

Budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteisessä kokouksessa käsittelimme oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävää lakiehdotusta, jonka esittelijä eli raportööri olen. Nyt keskustelimme muutosehdotuksistamme komission esitykseen ja valiokunta äänestää omasta kannastaan ennen joulua. Voimme puuttua parhaiten muun muassa Unkarin ja Romanian huolestuttavaan kehitykseen vaatimalla oikeuslaitoksen itsenäisen toiminnan ja sananvapauden varmistamista. Ajamani uuden budjettilain avulla jäsenmaiden saama EU-rahoitus voitaisiin nimittäin jäädyttää, jos niissä on havaittavissa tällaisia merkittäviä puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Meidän on toimittava ripeästi ja puolustettava yhteisiä eurooppalaisia arvoja.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta keskustelin myös Suomen EU-suurlähettilään Marja Rislakin kanssa ja aihe nousi esiin toimittajien kanssa Brysselissä ja Strasbourgissa. Lisäksi talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausuntoni selvin numeroin 19-1. Siinä vaadin nimenomaisesti, että yhteisiä arvoja rikkovilta jäsenmailta tulisi olla mahdollista leikata EU-rahoitusta. Euroopan unionin tulee olla myös entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessä ja panostaa niiden käytön valvontaan.

Brysselissä juhlistimme satavuotiasta kokoomusta. Useita komissaareja sekä johtavia EPP-meppejä oli saapunut paikalle juhlaseminaariin. EU:n ulkosuhdetoiminnan rahoituksesta keskustelin Euroopan investointipankin edustajien kanssa ja yhdysvaltalaista kauppakamaria tapasin Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan tulevaisuuden tiimoilta. Finavian ja Helsinki-Vantaan lentokentän johdon kanssa esiin taas nousi liikennepolitiikka.

Ennen joulua edessä on äänestys oikeusvaltiota koskevasta budjettilaista ja komission uusi esitys vuoden 2019 EU-budjetiksi. Kuulemisiin siis pikimmiten!

Terveisin,

Petri

Verkkouutiset: ”EU:n rajavalvonta pantava kuntoon”

30.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan ilman tehokasta rajavalvontaa vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Sarvamaan mielestä nyt on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa EU:n ulkorajojen valvontaa. ”Tehokas ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

EU:n rajavalvonta kuntoon, Nykypäivä

Toimiva ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää. Muuten vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Se tietäisi lopun alkua myös yhteiselle Euroopalle ja Unionin meille tavallisille ihmisille tuomalle vakaudelle.

Eurooppalaista rajavalvontaa vahvistettiin pakolaiskriisin yllättäminä housut kintuissa syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Vuonna 2015 laittomia rajanylityksiä tapahtui yli 1,8 miljoonaa. Esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintamahdollisuuksia, miesvahvuutta ja viraston käytössä olevaa kalustoa lisättiin. Toimet näyttävät onneksi purreen ja tilanne ulkorajoilla tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa. Vuonna 2016 laittomia EU:n ulkorajojen ylityksiä havaittiin reippaasti yli puoli miljoonaa, viime vuonna noin 200 000. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä EU:n ulkoraja ylitettiin laittomasti enää 120 000 kertaa.

Nyt kun paine EU:n ulkorajoilla on ainakin väliaikaisesti hellittänyt ja neuvottelut seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista käynnissä, on oikea hetki varautua tuleviin kriiseihin ja toimia suunnitelmallisesti. Samalla on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin ja sen jälkivaikutusten luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa eurooppalaista rajavalvontaa. Seuraavalla kerralla kansalaisia on pystyttävä suojelemaan paremmin vapaan liikkuvuuden hyväksikäyttäjiltä.

Euroopan parlamentti, minä mukaan lukien, ja jäsenmaat syynäävät tällä hetkellä ehdotusta Euroopan raja- ja merivartioston vahvistamisesta ja 10 000 henkilön pysyvästä joukosta. Tavoitteena on tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia, yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sekä tukea jäsenmaita järjestelmällisesti rajavalvonnassa nyt tarjolla olevan kriisiavun lisäksi.

Nämä ovat hyviä päämääriä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisaste nimittäin tippui 45,8 prosentista vuona 2016 vain 36,6 prosenttiin vuonna 2017, mikä väistämättä heikentää eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta. Lisäksi mahdollisuus toimia EU:n ja välittömien naapurimaidemme ulkopuolella on tärkeä.

Jotta haluttuihin tuloksiin myös päästäisiin, on kuitenkin toteutustavassa oltava tarkkana. Ensinnäkin jäsenvaltioiden täytyy taata, että pysyvä joukko saadaan kasaan. Siihen ei lainsäädäntö yksistään pysty. Resurssien on seurattava päätöksiä ja EU-maiden on opittava luottamaan toisiinsa taas hitusen enemmän. Muuten tuloksena on jälleen yksi paperitiikeri. Toiseksi eurooppalaisen toiminnan ja kansallisten viranomaisten välille ei pidä missään tapauksessa luoda operatiivisia päällekkäisyyksiä. Se tarkoittaisi kustannusten turhaa kasvattamista.

Tilanne EU:n ulkorajoilla on toistaiseksi vakiintunut, mutta konfliktit ja kriisit lähialueillamme eivät ole loppuneet. Eurooppalaiset ovat edelleen huolissaan maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Aihe keikuttaa ymmärrettävästi myös monen maan sisäpolitiikkaa. Pakolaiskriisin jälkimainingit on käännettävä eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistamiseksi, vaikka se yksistään ei ratkaisekaan kaikkea.

Rajavalvonnan tarkoitus on rauhallisten ja turvallisten olojen säilyttäminen. Eurooppalaisella yhteistyöllä kitketään paitsi laitonta maahanmuuttoa, niin myös järjestäytynyttä rikollisuutta, vaarallista ihmissalakuljetusta, pimeitä työmarkkinoita ja terrorismia. Meillä on monta kestävää vastausta kaipaavaa haastetta edessämme alkaen maahanmuutosta ja puolustuksesta. Ne ovat myös mahdollisuus säästää veronmaksajien euroja ja saada yhdessä EU:na aikaan parempaa jälkeä kuin mihin kansallisvaltiot yksikseen pystyisivät. Ulkorajat kuuluvat epäilyksettä tähän joukkoon.

Julkaistu Nykypäivässä 30.11.2018

Turun Sanomat: Euroopan parlamentin on syytä hyväksyä Britannian EU-erosopimus

22.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Britannian EU-erosopimus tulisi hyväksyä. ”Mikä tahansa muu vaihtoehto toisi vain entistä enemmän epävakautta”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa parlamentin hyväksyttyä sopimuksen kaikki on enää kiinni briteistä.

Lue uutinen ›

EPP: Sarvamaa: Tavalliset eurooppalaiset kärsivät kaatuneesta budjettisovusta

20.11.2018

Sopua vuoden 2019 EU-budjetista ei löytynyt parlamentin, komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan jäsenmaat halusivat parlamenttiin verratuna rahoittaa vähemmän erityisesti koulutusta, tutkimusta sekä liikenneyhteyksiä. ”Parlamentilla ei neuvotteluissa ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa veronmaksajien etua jäsenmaiden lyhytnäköisyyttä vastaan”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

EPP: Sarvamaa: Siviilikriisinhallinta parantaa turvallisuutta myös Suomessa

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti enemmän siviilikriisinhallintaan. ”Meidän on rakennettava rauhaa ja kestäviä yhteiskuntia. Muuten Eurooppaan suuntautuvia muuttovirtoja ei ole toivoakaan saada hallintaan”, Sarvamaa sanoo. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.

Lue uutinen ›

Yle: Enemmistö suomalaismepeistä pitää uutta Brexit-äänestystä mahdollisena

4.11.2018

Iso-Britanniassa vaikeat Brexit-neuvottelut ovat johtaneet myös vaatimuksiin uudesta kansanäänestyksestä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uusi äänestys on mahdollinen muttei todennäköinen. ”Britannian sisäpolitiikka on tällä hetkellä sekaisin, eikä maasta löydy johtajuutta, joka voisi järjestää uuden kansanäänestyksen”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Brexit voi vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhan

17.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Brexit voi heikentää Britannian kansainvälistä ja taloudellista asemaa. Lisäksi hän on huolissaan Brexitin vaikutuksista Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin. ”Rajakysymys on yksi tärkeimmistä sekä Iso-Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa että brittien sisäpolitiikassa, mutta ennen kaikkea tavallisille saarivaltion ja Irlannin kansalaisille se on merkittävä”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Onneton Brexit, IL-blogi

16.10.2018

Brexit-kansanäänestyksen tulos yli kaksi vuotta sitten oli kova pala. Iso-Britannia on historiallisesti ja maantieteellisesti osa Eurooppaa, mutta tarpeeksi suuri osa briteistä halusi ottaa taloudellista ja henkistä etäisyyttä Euroopan unioniin. Talouskriisiin, työttömyyteen, maahanmuuttoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät pelot ja pettymykset purkautuivat.

Brexit astuu voimaan maaliskuun 29. päivä kello 23. Mitä lähemmäs ajankohta on tullut, sitä tarkemmin on selvinnyt, kuinka onneton asia ero onkaan.  Lukemattomat taloudellisia vaikutuksia selvittäneet laskelmat ennustavat Iso-Britannian talouskasvun hidastuvan. Hidastuminen johtuu uusista tullimaksuista, rajoituksista tavaroiden, ihmisten, pääoman ja palveluiden rajat ylittävään liikkuvuuteen sekä maassa noudatettavaan lainsäädäntöön ja sopimuksiin liittyvästä epävarmuudesta.

Punnan arvo luultavasti heikkenee, mikä korottaa tuontitavaran hintalappuja. Lisäksi ainakin lääkkeiden ja ruoan hintojen ennustetaan nousevan Briteissä. Myös maanviljelijöiden odotetaan kärsivän EU:n asettamista tulleista. Asuntojen arvojen pelätään laskevan pahimmillaan jopa 35 prosenttia ja asuntokaupan hiipuvan.

Samalla kaupan ja valtion verotulojen vähentyminen oletettavasti kumoaa EU-jäsenmaksun poistumisesta koituvat säästöt. Julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuollosta vastaavalle NHS:lle, ei ole luvassa lisää rahaa. Briteissä koulutukseen tehdyt leikkaukset ja uudet rajoitukset työvoiman liikkuvuudelle aiheuttavat luultavasti pulaa ainakin sairaanhoitajista.

Brittisatamille ennustetaan menetyksiä kun tullimaksujen ja uuden byrokratian välttämiseksi kuljetuksille etsitään uusia reittejä. Esimerkiksi Irlannin ja Espanjan välille on uutisoitu avattavan uusi lauttayhteys. Toisaalla Etelä-Englannissa varaudutaan muuttamaan moottoritie parkkipaikoiksi mahdollisten tullijonojen ja kaaoksen helpottamiseksi.

Netistä ostettavat tavarat ja palvelut ovat tulevaisuudessa mahdollisesti kalliimpia Isossa-Britanniassa kun EU:n geoblokkausta koskeva lainsäädäntö ei enää päde. Lisäjärjestelyitä tarvitaan Pohjois-Irlannin sähkönsaannin turvaamiseksi. Yhteistyö EU:n kanssa loppuu myös terrorismin vastaisessa taistelussa, ydinturvallisuudessa ja lentoliikenteessä.

Toisaalta Brexit on mahdollisuus luoda maan olosuhteisiin räätälöidyt säännöt esimerkiksi laivakuljetuksille, turismille ja maataloudelle. Toisaalta EU-lainsäädäntö tuskin on briteille yhdentekevää tulevaisuudessakaan globaalien arvoketjujen vuoksi. Saarivaltio ei välttämättä ole kaikille yrityksille tarpeeksi houkutteleva markkina-alue, jos sen sääntely poikkeaa merkittävästi muusta Euroopasta.

Myös Iso-Britannian kansainvälinen asema voi heiketä. Maalla ei enää nykyään ole samanlaista mahdollisuutta ohjata tulevaisuuden suuntaa kuin imperiumin kulta-aikoina. Siitä pitävät siirtomaiden itsenäistyminen ja talouden globalisaatio huolen. Lisäksi Ranskan kanssa YK:n turvallisuusneuvostossa tehdyn yhteistyön pelätään kärsivän.

Vaikutukset tuntuvat varmasti myös Euroopassa, jonka talouskasvun ja osakemarkkinoiden oletetaan kärsivän Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta. Muun EU:n ja brittien välisen kaupan lasketaan vähenevän merkittävästi. Vaikutukset tuntuisivat varsinkin saksalaisessa ja brittiläisessä autoteollisuudessa. Eurooppalaiset korkeakoulut pelkäävät brittiyliopistojen kanssa tehtävän tutkimus- ja koulutusyhteistyön loppuvan. Voittajia ei ole.

Mikään näistä seurauksista ei toivottavasti ole ylitsepääsemättömän vaikea. Mutta niiden yhteisvaikutus tuntunee tavallisten ihmisten arjessa ja vaatii totuttelua.

Kaikista surullisinta on kuitenkin Pohjois-Irlannin rauhanprosessin vaarantuminen. Tulevaisuudessa EU:n ulkoraja kulkisi Irlannin saaren läpi, mikä rajoittaisi vapaata liikkuvuutta ja vuorovaikutusta yhteisöjen välillä. Se ei ole omiaan lisäämään kovalla työllä saavutettua protestanttien ja katolilaisten herkkää yhteisymmärrystä.

Mutta jos EU:n ulkoraja ei käytännössä kulje Irlannin saaren läpi, kulkee se Pohjois-Irlannin ja muun Yhdistyneen kuningaskunnan välillä. Rajakysymys onkin yksi tärkeimmistä sekä Iso-Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa että brittien sisäpolitiikassa, mutta myös tavallisille saarivaltion ja Irlannin kansalaisille.

Iso-Britannian eroneuvottelut EU:n kanssa ovat tällä hetkellä ennen näkemättömän vaikeassa tilanteessa. Ilman minkäänlaista sopimusta ja käsitystä tulevaisuudesta toteutuva Brexit on todennäköisempi kuin koskaan.

Reilut kaksi vuotta sitten Brexitiä pidettiin mahdottomana. Nyt ei uskota erosopimuksen syntyyn. Toivottavasti historia toistaa itseään.

Julkaistu IL-blogissa 16.10.2018.