Ajankohtaista

Talouselämä selvitti: Ranskan ja Saksan elpymisrahasto jakaa Suomen mepit kahteen leiriin

26.5.2020

 

Suurin osa kokoomuksen europarlamentaarikoista ei hyväksy elpymispakettia siinä muodossa mitä Saksa ja Ranska ovat esittäneet.

Kokoomuksen mepit Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa vastustavat esityksessä sitä, että elpymisrahaston varoja jaettaisiin avustuksina, eikä lainoina.

”Unionin perussopimuksen artikla 125 kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. Siksi rahoituksen tulisi tapahtua läpinäkyvästi EU-budjetin kautta ja siten, että ne olisivat kansalaisten valitseman parlamentin demokraattisen budjettivalvonnan alla”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Turun Sanomat: ”Petri Sarvamaa: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.”

11.4.2020

 

Lännen Media kysyi kaikilta 14 europarlamentaarikolta, miten he arvioivat EU:n toimintaa koronavirusta koskevissa päätöksissä.

”Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia. Nykyisellä yhteistoiminnan ja koordinaation tasolla EU, eli sen jäsenvaltiot, tulevat kaikki reputtamaan aikamme tärkeimmän tentin”, vastasi Petri Sarvamaa.

 

1. Miten EU toimi/ei toiminut, kun jäsenmaat alkoivat sulkea rajojaan ja EU-kansalaisia alkoi jäädä jumiin toisiin jäsenmaihin?

Ei ole mitään EU:ta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille toimivaltaa ja roolia. Jäsenmaat voivat palauttaa rajavalvonnan sisärajoille poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nyt jäsenmaat toimivat tässä yksin ilman yhteistä koordinaatiota.

 

2. Kuinka hyvin EU on pystynyt turvaamaan lääkeomavaraisuuden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden jakelun?

EU:lle ei ole annettu roolia ja vastuuta, sillä terveyskysymykset ja huoltovarmuus ovat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla. EU on kuitenkin pyrkinyt toteuttamaan yhteishankintoja ja säännöstelyä kriittisten lääketarvikkeiden osalta. Suhtaudun kriittisesti jäsenmaiden yksipuolisiin myyntikieltoihin.

 

3. Kuinka hyvin EKP/EU on pystynyt vastaamaan koronaepidemian talousvaikutuksiin? Miten suhtaudutte yhteisvastuuseen / koronabondeihin?

Koronaviruksen talousvaikutukset tulevat olemaan pahempia kuin minkään lähihistorian tapahtuman. Mikään tähän mennessä nähty yhteiseurooppalainen reaktio ei riitä alkuunkaan. On mietittävä ratkaisuja perinteisen kuripolitiikan ulkopuolelta, sillä jos Italian ja Ranskan kaltaisissa jäsenmaissa katkeruus kasvaa niiden talouden joutuessa liian huonoon kuntoon, voi poliittinen lopputulos olla yhtenäisyyden kannalta EU:lle kuolettava. Tämä ei olisi Suomen etu.

 

4. Kouluarvosananne EU:n kyvystä puolustaa unionin keskeisten perusperiaatteiden noudattamista koronaepidemian aikana?

Kouluarvosana: Nyt ei ole aika antaa arvosanoja, vaan toimia.

 

Voit lukea koko artikkelin täältä>

Ajankohtaista

Iltalehti: Petri Sarvamaa kuvailee tunnelmia Strasbourgissa: ”Surullinen tapaus, mutta tämän ei pitäisi olla yllätys”

12.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pääsi tiistaina täpärästi Strasbourgin ammuskelua turvaan influessarokotuksen nostaman kuumeen ansiosta. Sarvamaa oli noin 500 metrin päässä ammuskelupaikalta. ”Tämä ammuskelu on surullinen tapaus. Samalla täytyy kuitenkin sanoa, että tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaa vaatii EU-parlamentin rekkarallin lopettamista

26.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) paheksuu voimakkaasti EU:n jäsenvaltioiden päättäjien antamaa huonoa esimerkkiä ympäristön suojelemisessa ja kestävissä toimintamalleissa. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin loputon rekkaralli kahden istuntomaan välillä rapauttaa samalla EU:n kunnioituksen kansalaisten silmissä.

– On uskomatonta, miten parlamentti edellyttää säätämillään asetuksilla ja direktiiveillä yrityksiltä ja kansalaisilta mittavia ponnisteluja ilmaston ja ympäristön pelastamiseksi. Ja samaan aikaan päätöksiä tekevät mepit ja koko EU:n koneisto syytää päästöjä ja tuhlaa energiaa sekä rahaa siirtymällä 12 kertaa vuodessa Brysselistä Strasbourgiin, Sarvamaa sanoo.

– Nyt kielletään mehupillit ja ilmapallopidikkeet. Varmaan ihan hyvä niin. Mutta tässä pätee vanha sanonta: Ei pidä kauhalla vaatia, jos lusikalla antaa, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan mukaan EU:n tekemä ympäristölainsäädäntö on vastuullista ja välttämätöntä. Mepit eli europarlamentaarikot ovat itse vaatineet yhden istuntopaikan käytäntöön siirtymistä kymmenissä eri yhteyksissä, viimeksi tällä viikolla täysistunnon äänestyksessä vuoden 2019 EU-budjetista.

Vastuu päätöksestä kuuluu Sarvamaan mukaan EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.
– Jäsenmaat saattavat koko EU:n olemassaolon kyseenalaiseksi huonolla esimerkillä. Hallitusten pitäisi puolueista riippumatta käsittää, miten suuresta PR-ongelmasta tässä on kyse. Kahden maan istuntoja ei kyetä lopettamaan, koska muut jäsenvaltiot eivät koe, että päätöksen jarruna olevaa Ranskaa kannattaa vaivata tällä asialla, Sarvamaa lataa.

Euroopan parlamentin siirtäminen Belgian Brysselistä Ranskan Strasbourgiin maksaa selvitysten mukaan noin 650-800 miljoonaa euroa viiden vuoden vaalikauden aikana. Brysselistä siirretään kymmenillä rekka-autoilla joka kuukausi edestakaisin valtava määrä tavaraa, mukaan lukien 751 euroedustajan matkalaatikko. Lisäksi parlamentin kuljetuksiin tarvittavista noin sadasta henkilö- ja pakettiautosta noin 80 siirretään edestakaisin rekkojen kyydissä.

Hiilidioksidipäästöihin pitää laskea edustajien liikkumisen lisäksi vähintään 2500 parlamentin ja komission virkamiehen matkustaminen. Lisäksi Strasbourgin täysistuntoihin matkustaa kuukausittain tuhansia muita ihmisiä, kuten edunvalvojia ja toimittajia.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on EU:n rahankäyttöä valvovan talousarvion valvontavaliokunnan jäsen ja poliittisen ryhmänsä EPP:n koordinaattori.

Lisätietoja: Poliittinen avustaja Aleksi Hyvätti, +32 2 28 47 647.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Kaikkien kannettava kortensa kekoon Euroopan unionin puolesta

17.4.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen tärkeissä asioissa on kaikkien etu. Sarvamaa uskoo, että Ranska voi integraatiomyönteisen presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla olla herättämässä poliittista tahtoa muissakin jäsenmaissa. ”Eurooppa tarvitsee vahvaa poliittista johtajuutta sekä rohkeaa näkemystä oikeasta suunnasta” Sarvamaa toteaa. Sarvamaa painottaa yhteistyön merkitystä: ”Kaikkien panosta tarvitaan EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi.” Euroopan parlamentti keskustelee Euroopan tulevaisuudesta presidentti Macronin kanssa tiistaina 17.4. täysistunnossa Strarsbourgissa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle Ykkösaamu: Sarvamaa EU-rahoituksen tulevaisuudesta ja Saksan hallitusneuvotteluista

12.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi EU:n seuraavan monivuotisenrahoituskehyksen valmistelua. Sarvamaan mukaan Suomen hallituksen ei kannattaisi lyödä omaa kantaansa liian tiukasti lukkoon. ”Muuten Suomi ajaa itsensä umpikujaan. Uskon, että Saksa ja Ranska löytävät pian yhteisen, hyvin voimakkaasti eurooppalaisen sävelen”, Sarvamaa ennustaa. Aiheina myös Bulgarian vuodenvaihteessa alkanut EU-puheenjohtajuuskausi, EU:n korruption vastainen taistelu ja Saksan hallitusneuvottelut. Kohdasta 33.55 alkaen.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Uuteen vuoteen eurooppalaisempana, Maaseudun Tulevaisuus

29.12.2017

EU heräsi vuoteen 2017 puolihalvaantuneena ja pelokkaana. Brittien kansanäänestyksen jälkimainingeissa usko eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuteen oli koetuksella ja innokkaimmat populistit maalailivat jo kuvaa unionin totaalisesta sortumisesta.

Katastrofin aineksia oli toki ilmassa — Euroopassa siirtolaiskriisi ja kansallispopulististen puolueiden nousu aiheuttivat merkittävän uhkan yhteisen sävelen löytämiselle. Kulunut vuosi on kuitenkin korjannut suurimmat halkeamat ja antanut vauhtia yhteistyön kehittämiselle.

Eurooppalaisuuden voitto koettiin suurimpana Ranskassa, kun Emmanuel Macron otti huikean harppauksen populismia vastaan ja veti presidentinvaalikampanjansa anteeksipyytelemättömän EU-myönteisenä. Macron antoi koko Euroopalle vahvistuksen siitä, ettei yhteistä projektiamme aiota hidastaa, vaan sitä tullaan puskemaan rohkeasti eteenpäin.

Saksassa Martin Schulz taas nostalgisoi historian havinaa ja kertoi unelmoivansa Euroopan Yhdysvalloista. Jo 71 vuotta sitten samaiset toiveet kuultiin brittien pääministerin suusta. Sotien runtelemassa Euroopassa Winston Churchillin puheesta alkoi aikakausi, jota parempaa ei olla koskaan ennen nähty — rajat ylittävää yhteistyötä, rauhaa, talouskasvua ja lukematon määrä muita saavutuksia.

Brittien rooli jää jatkossa taas taka-alalle, mutta Saksa voinee ottaa tiukemmin kiinni johtoasemastaan ja viedä maanosaamme Ranskan kanssa rohkeasti eteenpäin. Euroopan Yhdysvaltoja ei näköpiirissä ole, mutta tärkeintä on visio ja sen edistäminen vakaalla ja yhteisellä eurooppalaisella politiikalla.

EU:ssa on integroiduttava yhä enemmän siellä, missä yhteistyöstä on todellista hyötyä. Esimerkkejä mahdollisuuksista on riittämiin: ulko- ja turvallisuuspolitiikka, digitalisaatio, kehitysyhteistyö, liikenneverkostot — listaa voisi jatkaa pitkäänkin.

Suomessakaan ei saa antaa tilaa takapajuisille ja valheellisille näkemyksille siitä, että Euroopan ongelmat kumpuaisivat Brysselistä. Kansalle ei voi syöttää pajunköyttä, eikä sitä saa johdattaa kohti rotkon reunaa. Populismi on kuitenkin alati läsnä. Siksi nyt on tilausta poliittiselle johtajuudelle ja rohkeille visioille. Ongelmat ja haasteet eivät ratkea gallupien kautta, eikä mustavalkoisilla asenteilla.

Suomi juhli 100-vuotista itsenäistä taivaltaan teemalla ”yhdessä”. Tähän yksinkertaiseen sanaan tiivistyy uskomaton lataus tunnetta ja ajatuksia siitä, miten paljon olemme saaneet aikaan yhteistyöllä ja avoimella asenteella. Yhteistyö ei voi kuitenkaan rajoittua historian määrittämien valtionrajojen sisään — nykymaailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia.

Eurooppa-liikkeellä on vahva kannatus yli puoluerajojen. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet osataan nähdä riippumatta siitä, edustaako oikeistolaisempaa vai vasemmistolaisempaa maailmankatsomusta. Tulevana vuonna tarvitsemme yhä enemmän tekoja liikkeen vahvistamiseksi. Tarvitsemme rohkeaa poliittista johtajuutta kohti eurooppalaisempaa Suomea.

Seuraava suomalainen sukupolvi ansaitsee yhä avoimemman maailman. Kansainvälinen asemamme on rakennettava edistyksellisen arvoyhteisön ja rajat ylittävien taloudellisten mahdollisuuksien kautta. Eurooppalainen yhteistyö ja EU tarjoavat tälle hyvät puitteet.

Kliseistä, mutta harvinaisen totta: ainoastaan yhdessä voimme rakentaa lapsillemme paremman tulevaisuuden. Tuetaan siis toisiamme valtionrajoista ja puoluerajoista riippumatta, ja tehdään yhdessä vuodesta 2018 edellistäkin parempi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.12.2017.

Ajankohtaista

Ylen aamu-tv: Europarlamentaarikot kommentoivat Ranskan vaaleja

8.5.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi yhdessä europarlamentaarikko Heidi Hautalan kanssa Ranskan vaaleja YLE:n Aamu-tv:ssä. Petri Sarvamaa kommentoi uteliaana, että Macronin voitto Ranskassa ja syksyiset vaalit Saksassa tulevat näyttämään Euroopalle aivan uuden suunnan. Mepit kommentoivat äänestystulosta tyytyväisinä, samalla tunnustaen äärioikeiston olemassaolon.

Katso ohjelma ›

Ajankohtaista

Yle Ykkösaamu: Heidi Hautala: Macron saa pitää varansa räyhäävän oppositiojohtaja Le Penin kanssa

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi yhdessä muiden meppien kanssa Ranskan vaaleja YLE:n Ykkösaamussa. Sarvamaa kommentoi äänestystulosta innostavana ja hänen mukaansa Emmanuel Macronin voitto näyttäytyy Ranskalle uutena alkuna. Mepit olivat yhtä mieltä siitä, että Ranska on ollut tyytymätön poliittiseen järjestelmäänsä. Sarvamaa korostaakin sitä, että poliittisten toimijoiden on jalkauduttava kuuntelemaan kansalaisia.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa analysoi Ranskan vaaleja