Ajankohtaista

Sarvamaa, Kaleva, Heikkinen: Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?

2.4.2019

Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueilla ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valittuja toimenpiteitä.

Krimin valtaaminen sekä sotatoimet Ukrainassa saivat länsimaat varpailleen ja ottamaan talouspakotteet käyttöön Venäjää vastaan. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään
vastapakotteista.

Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viidennen artiklan mukaisesti valmis puolustamaan jäsenmaitaan mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä puolustusyhteisö Natoon, heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta. Poliittinen johtomme
on ilmaissut vahvan kantansa siitä, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on paras mahdollinen turvallisuusratkaisu nyt käytössään.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella.

Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta. Meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin. Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että Baltian maiden sekä erityisesti naapurimme Viron kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestään (ja alentaa puolustusmenojaan kahden prosentin BKT-tasostaan Suomen 1,4 prosentin tasolle)?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustusliiton.

Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne kohenisi tämän muutoksen myötä? Vähenisikö Viroon kohdistuva painostus? Paranisivatko Venäjän ja Viron väliset suhteet, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Voidaanko pitää luultavampana, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos reaktiosi on hämmentävää naureskelua, ihmetystä tai kysymys: Onko kirjoittajalla ”kaikki inkkarit kanootissa”, kysyn heti perään, miksi ihmeessä emme heti, välittömästi, nyt, juuri tällä
hetkellä hae Nato-jäsenyyttä?

Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua. Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustusyhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsi ei tule suostumaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Nyt on aloitettava vakava keskustelu: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa
Varakansanedustaja Atte Kaleva
Oulun kaupunginhallituksen jäsen Janne Heikkinen

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?”

30.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo lausunnossaan Janne Heikkisen ja Atte Kalevan kanssa, että vakava keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on vihdoin aloitettava. ”Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia”, he toteavat.

Lue uutinen ›