Uutiskirje, kesäkuu 2023

6.6.2023

Kesäiset terveiset Brysselistä!

Tämän kuun kirjeessä asiaa muun muassa tärkeästä Unkarin tarkastusmissiosta, ennallistamisasetuksen tämän hetkisestä tilanteesta sekä Suomen mahdollisuuksista napata EU-rahoitusta.

Päällimmäisenä on myös mielessä se, että sain kunnian olla toistamiseen ehdolla vuoden mepiksi maatalouden ja ruokaturvallisuuden sarjassa. Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä koskaan yksin, joten kiitokset kuuluvat ennen kaikkea suomalaisille tuottajille. He ovat ne, jotka tekevät tärkeintä työtä ruokaturvamme eteen.

Unkarin EU-miljardit pysyvät toistaiseksi jäädytettynä

Osallistuin talousarvion valvontavaliokunnan tarkastusmissiolle Unkariin. Kolmen päivän vierailun fokuksena olivat erityisesti maan oikeusvaltiotilanne ja sen pohjalta jäädytetyt EU-varat. Lisäksi tapasimme valtiollisia ja paikallisia päättäjiä, tutkivia journalisteja, kansalaisjärjestöjä sekä sellaisten yritysten edustajia, joita Orbanin hallinto on syrjinyt julkisissa hankinnoissa.

Kaiken koetun, nähdyn ja kuullun perusteella on selvää, että työ Unkarin oikeusvaltio-ongelmien korjaamiseksi on kesken. Perusteita EU-miljardien vapauttamiselle ei vielä ole.

Vaikka olemme vaatineet Unkarilta lähes viittäkymmentä korjaustoimenpidettä, konkretia paikan päällä puuttuu vielä useissa asioissa. Esimerkiksi julkisiin hankintoihin liittyvät ongelmat ovat edelleen läsnä. Hankinnoissa suositaan yrityksiä, jotka ovat Orbanille ja tämän lähipiirille myötämielisiä. Unkarilla ei ole myöskään riippumatonta tarkastuselintä, joka pystyisi aidosti valvomaan ja estämään julkisten varojen väärinkäytöksiä. Vaarana on, että huomattava osa EU-varoista päätyy vääriin käsiin, tai että niiden saaminen estetään huomattavalta osalta alueita ja paikallishallintoja.

Unkarin hallituksella on vielä matkaa kuljettavana, mikäli se haluaa vapauttaa jäädytetyt varat.

KUVA: Ferenc Isza / Euroopan parlamentti

Ennallistamisasetuksen kaataminen

Ennallistamisasetus on kääntynyt loppusuoralle parlamentin käsittelyssä. Koko prosessin ajan EPP:n ja minun ehdotukseni ovat olleet kriittisiä asetusta kohtaan. Ennallistaminen täytyy kaataa, koska se uhkaa vakavasti ruuantuotantoa Euroopassa. Jatkuva velvoitteiden, vaatimuksien ja uusien aikarajojen asettaminen on kohtuutonta. Viljelijöiden, metsänomistajien ja maanomistajien näkemyksiä ei kuunnella. Jäsenvaltioiden kansallisia ominaispiirteitä ei kunnioiteta.

Parlamentin maatalousvaliokunta äänesti toukokuussa koko komission ehdotusta vastaan ja EPP ilmoitti toukokuun lopulla vetäytyvänsä asetuksen neuvotteluista. Tämä signaali on kaikessa poikkeuksellisuudessaan äärimmäisen tärkeä ja rohkea kannanotto eurooppalaisten maanviljelijöiden ja metsänomistajien puolesta.

On korkea aika viheltää peli poikki. Vihreän siirtymän täytyy olla kestävä myös maanviljelijöiden näkökulmasta.

Lue lisää ennallistamisasetuksesta ja vihreästä siirtymästä Turun Sanomien ja Ilkka-Pohjolaisen mielipidekirjoituksistani.

Isännöin loppukuusta yhdessä ruotsalaisen kollegani Emma Wiesnerin kanssa ennallistamistapahtumaa parlamentissa. Paikalla useita sidosryhmiä ja avainmeppejä yli puoluerajojen.

Suomella on nyt sauma napata historialliset EU-rahat

Suomen Nato-jäsenyyden myötä maamme muuttunutta roolia täytyy osata myydä ja markkinoida EU:ssa, sillä rahaa ei Suomelle tulla antamaan automaattisesti. Pitää olla taitoa vaatia ja neuvotella, sekä osata perustella Suomen geopoliittinen tärkeys koko EU:n ja Natonkin turvallisuudelle.

Kun Suomen saamia osuuksia verrataan naapurimaihin, esimerkiksi Ruotsin rinnalla kalpenemme täysin siitä syystä, että emme ole itse olleet valmiita budjetoimaan infrastruktuurin kehittämiseen omia varoja.

Meillä on lähivuosina ennennäkemätön tilaisuus saada EU:lta megapotti liikenneverkon ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Se vaatii myös Suomelta panostusta.

Lue lisää haastattelustani Iltalehdestä.

Asiaa lyijykiellosta

Reserviläistoiminta ja ampumakoulutuksen tulevaisuus on turvattava. Toukokuun täysistunnossa päätimme lisätä eurooppalaista ammustuotantoa, koska valitettavasti tällä hetkellä kapasiteettimme ei riitä Ukrainan tukemiseksi.

Tuen ehdottomasti aloitetta, mutta samaan aikaan herää kysymys, miksi komissio valmistelee samanaikaisesti uutta lyijykieltoa.

Kiellon mennessä läpi sellaisenaan, tulisi rajoituksella olemaan suora vaikutus suomalaiseen reserviläistoimintaan ja ampumaharjoitteluun. Puhumattakaan vaikutuksista suomalaisiin kolmansien osapuolten ylläpitämiin ampumaratoihin, joilla esimerkiksi poliisi harjoittelee.

Olen vaikuttanut jo vuoden ajan komissiossa käsittelyssä olevaan rajoitukseen. Viestini niin komission kuin kemikaaliviraston edustajille on ollut selvä – Hyvän ampumataidon ylläpito on elinehto eurooppalaiselle puolustukselle

Katso videolta puheenvuoroni aiheesta toukokuun täysistunnossa Strasbourgissa.

Viime kuun aikana tapahtunutta

Tapasin kollegani Henna Virkkusen kanssa suomalaiset Brysselin kirjeenvaihtajat 2.5.2023. Seuraavana päivänä vietettiin kansainvälisen lehdistönvapauden päivää. Päivä on itselleni toimittajataustani vuoksi erityisen merkityksellinen. Vapaa ja riippumaton lehdistö ei ole mikään itsestäänselvyys, ja sen toimintaedellytyksiä on varjeltava ja edesautettava niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin.

Vierailin toukokuun lopulla Etelä-Tapiolan lukiossa. Puhetta oli erityisesti EU:n perusasioista, tulevista eurovaaleista ja nuorten äänestysaktiivisuuden merkityksestä, demokratiasta sekä oikeusvaltiosta.

KUVA: Leevi Leivo / Puheenaihe

Vierailin Puheenaihe- podcastissa Leevi Leivon haastateltavana. Puhetta oli laajasti EU:sta, Unkarista, oikeusvaltioperiaatteesta ja rahoituskysymyksistä.

Koko jakso on kuunneltavissa Youtubessa ja Spotifyssä.

Petri mediassa

MTV Uutiset: EU sorvaa uutta pakotepakettia Venäjää vastaan – joutuuko suomalaisten hyvin tuntema jääkiekkopomo pakotelistalle?

MTV Uutiset: Puhelinhaastattelu

Facebook: Kokoomusmepit toivottavat hyvää Eurooppa-päivää! Videolla minun, Henna Virkkusen sekä Sirpa Pietikäisen terveiset

Helsingin Sanomat: Unkarin korjaustoimet yhä kesken, sanovat mepit – ”Karmaiseva muistutus, toimiiko valtiossa enää demokraattinen valvonta”

Uusi Suomi: Kokoomusmepiltä suorat sanat Unkarin sooloilusta – varoittaa EU-rahojen valumisesta valtaeliitille

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa Unkarista: Ei perusteita EU-miljardien vapauttamiselle

Verkkouutiset: EPP-ryhmä esittää ennallistamisaloitteen hylkäystä 

Uutiskirje 5/2023

15.5.2023

Loppukevään terveiset Strasbourgista! Tässä uutiskirjeessä asiaa muun muassa Ukrainalle annettavasta tuesta, raja-aidoista ja EU:n ilmastosääntelystä.

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjeen, ja itselläni on päällimmäisenä mielessä kokoomuksen eduskuntavaalivoitto. Nyt Petteri Orpon johdolla käydään mielenkiintoisia neuvotteluita säätytalolla. Neuvotteluissa tulee saavuttaa se muutos, mistä suomalaiset äänestivätkin. Toinen ilouutinen on ollut tietenkin Suomen Nato-jäsenyys. Pitkäaikaisena Naton kannattajana odotan nyt innolla, millaiseksi Suomen rooli tässä sotilasliitossa alkaa muotoutua.

Putinin käsikassara Fasel on saatava tilille

Ajan René Faselia EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden listalle. Jääkiekkopomovuosinaan Fasel oli yksi aivan keskeisimmistä vaikuttajista, että Sotshin talviolympialaiset vuonna 2014 saatiin Venäjälle. Siis samana vuonna, kun Venäjä otti haltuunsa Krimin.

Fasel on hyödyntänyt urheilun sumuverhoa häikäilemättömästi ajaakseen omaa, Putinin ja Putinin lähipiirin etua.

Vaikea uskoa, että näistä kytköksistä olisi vieläkään luovuttu, etenkin kun Fasel on saanut Venäjän kansalaisuuden vuosi sodan alkamisen jälkeen.

Äänestin metsäkatoasetusta vastaan

Vielä istuntosalissa vaadin komissaaria selvittämään pikaisesti, onko tilanne todella se, että lakia tullaan tulkitsemaan taannehtivasti ja vieläpä niin, että Suomessa pitää laittaa kaikki nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeet jäihin.

Tämä on nimittäin ainakin maa- ja metsätalousministeriön tulkinta aiheesta. Kovasti toivon, että ministeriössämme ollaan vain tunnollisen ylivarovaisia, ja lain tulkintaan saataisiin todella tolkkua.

Metsäkadon estäminen on tietenkin tärkeää, mutta tämän asetuksen keinovalikoima osuu kielteisellä tavalla niihin, joita meidän pitäisi nimenomaan eniten tukea ja kannustaa tässä maailmantilanteessa. Globaalin metsäkadon estäminen ja muutaman puun kaataminen suomalaiselta tilalta eivät yksinkertaisesti ole rinnastettavissa keskenään.

Katso puheeni täysistuntosalissa.

Ruokalautanen on täysin politisoitunut

Ruoantuotannon ja -kuluttamisen keskustelua leimaavat äänekkäät ääripäät. Toisen ääripään mukaan lihantuottajat ja -syöjät ovat ilmastoroistoja ja loput sankareita. Toisessa ääripäässä taas suljetaan silmät epäkohdilta.

Se, mitä kukin lautaselleen laittaa, on henkilökohtainen valinta. Yksilön valintoja ei pidä tuomita julkisesti. Fakta on kuitenkin se, että edelleen ylivoimainen enemmistö suomalaisista syö lihaa.

On tärkeää pitää mielessä, että suomalainen lihantuotanto on myös eurooppalaisittain korkealaatuista. Maamme lihantuotantoa kestää arvioida kriittisestikin.

Poliittisilla päätöksillä voidaan tietenkin ohjailla kuluttajia kohti vastuullisempia valintoja, mutta ei pitäisi myöskään automaattisesti olettaa, että lihaa syövä eurooppalainen on kaiken pahan alku ja juuri. Sama pätee myös eurooppalaisiin tuottajiin: niin kauan kuin lihaa syödään, on kaikkien etu, että sitä tuotetaan korkeatasoisesti lähellä omassa maanosassamme.

Kirjoitin aiheesta pidemmin Maaseudun tulevaisuudessa 28.4.2023. Artikkeli on myös luettavissa sivuillani.

Euroopan pitää tehostaa asetuotantoaan

”Kyllä. Ammusten riittävyys on Ukrainan elinehto.” Näin kommentoin asiaa huhtikuussa Turun sanomille, kun kysyivät, pitäisikö Euroopan asetuotantoa tehostaa.

Valitettavasti jälleen nopeiden toimien edessä seisovat isot jäsenmaat, Ranska ja Saksa etunenässä. EU:n myöntämät edelliset aseapupaketit ovat olleet kyllä oikeansuuntaisia, mutta tuovat helpotusta rintamalle korkeintaan muutamaksi kuukaudeksi.

Eikä kyse ole edes siitä, että EU:n jäsenmailla ei olisi varaa tehostaa ase- ja ammustuotantoaan tai lisätä apua Ukrainaan. Kyse on perimmiltään liiallisesta varovaisuudesta ja siitä, että pelkäämme liiallisen eskalaation vauhdittavan konfliktia.

EU:n yhteisiä varoja pitää suunnata EU:n ulkorajojen vahvistamiseen

EU:n yhteisiä varoja pitää suunnata EU:n ulkorajojen vahvistamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi rajaesteiden, kuten aitojen tai valvontalaitteiston rahoittamista.

Rajaesteiden rahoittaminen EU-varoista on valitettavasti isolle osalle muista europarlamentaarikoista ja jäsenmaista punainen vaate. Keskustelua on viety tarkoituksellisesti väärille urille, ja yritetty väittää, että rajaesteiden rakentamisessa olisi kyse kaikesta muusta kuin turvallisuudesta.

Tällä hetkellä esimerkiksi Suomi pilotoi itärajan vastaista aitaa omasta budjetista, vaikka todellisuudessa kyseinen aita vahvistaa myös koko EU:n turvallisuutta.

Itse näen asian puhtaasti turvallisuuskysymyksenä, nimenomaan nykyisessä maailmantilanteessa. Rajaeste toimii pelotteena ja antaa ennen kaikkea poliittisen viestin siitä, että panostamme yhteisten ulkorajojen valvontaan sekä EU:n kansalaisten turvallisuuteen, vaikka EU:lla ei virallista omaa puolustuspolitiikkaa olekaan.

Vieraita Brysselissä

 

 

 

 

 

 

 

Oli ilo isännöidä vieraita Kiukaisista, Valamosta ja Helsingistä maaliskuun lopulla. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Suomen Nato-jäsenyydestä ja huhtikuun eduskuntavaaleista.

Petri mediassa

Seura: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa hakee talouspakotteita René Faselille – ”Erittäin läheisissä tekemisissä Putinin kanssa”

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäkatoasetus hyväksyttiin parlamentissa – Sarvamaa tyrmää nauta- ja lypsykarjatiloille epävarmuutta luovan asetuksen: ”Komissio sortuu tässä pahimman luokan moraaliposeeraukseen”

Maaseudun Tulevaisuus: Ilmastosääntelyssä kaksi hyvää, mutta yksi erittäin huolestuttava päätös

Kauppalehti: Meppi Petri Sarvamaa kannattaa raja-aitojen rakentamista EU:n varoilla – ”Rajaeste toimii pelotteena ja antaa poliittisen viestin”

Verkkouutiset: Tyrmäys EU:n ilmastorahastolle – ”Kansalaiset saavat vielä tarpeekseen”

Verkkouutiset: Kiekkoliiton Rene Faselia ajetaan pakotelistalle – ”Vladimir Putinin käsikassara”

Ilta-Sanomat: Petri Sarvamaata haukuttiin aikoinaan ”Nato-intoilijaksi” – nyt hän pääsi kohottamaan lasin kuohuvaa

Uusi Suomi: Suomen vastustama ilmastorahasto menossa läpi EU:ssa, varoittaa kokoomusmeppi – ”Pelkään rehellisesti”

Uutiskirje 4/2023

1.4.2023

Keväiset terveiset Brysselistä! Tässä uutiskirjeessä asiaa eduskuntavaalien loppukiristä, rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä sekä niin sanotusta EU:n suvereniteettirahastosta.

Huomenna on vaalipäivä

Nyt äänestetään Suomen tulevaisuuden suunnasta ja roolista Euroopan unionissa. Vaaleista on tulossa erittäin tiukat ja jokaisen ääni vaikuttaa. Olen kuluneen kuukauden aikana kiertänyt mahdollisuuksieni mukaan eri puolella Suomea ja viesti kentiltä on selvä. Muutosta halutaan. Huomenna on mahdollisuus äänestyskopeilla kääntää Suomen suunta parempaan.

On tärkeä muistaa, ettei taktinen äänestäminen toimi Suomessa. Suomalaisessa politiikassa pyritään perinteisesti konsensukseen ja historiastakin näkyy, että puolueet mukautuvat hyvin erilaisiin hallituskokoonpanoihin – olemme nähneet niin sinipuna- kuin sinimultahallituksia. Siksi itselle sopivimman ehdokkaan äänestäminen on taktikointia tärkeämpää.

Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit. Marinin hallituskaudella Suomi on jäänyt paitsioon monessakin asiassa EU-areenoilla. Metsiin liittyviin aloitteisiin vaikuttaminen on tästä ollut kaikista konkreettisin esimerkki, mutta pyyhkeitä on annettava myös ylipäätään jälkijättöisestä tavasta tehdä EU-vaikuttamista. Kun Suomeen vahvasti vaikuttaviin EU-aloitteisiin ei onnistuta vaikuttamaan, voi lopputulos olla hyvinkin vaikeasti nieltävissä. Tarvitsemme metsäkysymyksissä hallitukselta vahvaa ja selkeää toimintaa. Kokoomus ajaa määrätietoista EU-linjaa ja puolustaa metsäpolitiikan pitämistä suomalaisten käsissä. Me suomalaiset osaamme metsämme parhaiten.

EU on siis tärkeä pitää mielessä myös eduskuntavaalien uurnilla.

EU-eron vaatiminen on epäisänmaallista

EU-jäsenyys tuo turvaa, vaurautta sekä valtaa vaikuttaa. Tämä pyhä kolminaisuus on unohtunut perussuomalaisilta, jonka virallinen tavoite on edelleen ajaa Suomen eroa EU:sta. En usko, että puolueen johdossa todella ymmärretään kyseisen vaatimuksen vakavuutta ja seurauksia.

Suomen eroaminen EU:sta olisi kuin suoraan Putinin päiväunesta. Se tekisi meistä heikon ja haavoittuvaisen Venäjän silmissä. Nato-jäsenyytemme toisi toki turvaa, mutta siihen yhdistettynä EU-jäsenyys mahdollistaa Suomen osallistumisen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä helpottaa puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa.

Turvallisuuden lisäksi EU-jäsenyys on tuonut Suomelle taloudellista painoarvoa. Sisämarkkinat tuovat vaurautta sekä edesauttavat Suomen menestymistä globaalissa taloudessa. EU:n ansiosta meillä on mahdollisuus osallistua myös valtaviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin.

EU:n myötä meillä on myös aito valta vaikuttaa. Kuka olisi edistänyt EU:n budjettivarojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jos ei Suomi itse puheenjohtajuuskaudellaan? Tämän luulisi myös perussuomalaisille olevan oleellinen kysymys, kun he usein niin ansiokkaasti myös EU-varojen käytön perään huutelevat.

On myös ymmärrettävä se, että vaikka olisimme EU:n ulkopuolella, sen lainsäädäntö tulisi vaikuttamaan meihin joka tapauksessa epäsuorasti. Nykyisellä perussuomalaisten linjalla ei myöskään pitkälle pötkittäisi EU-pöydissäkään. Kategorisella kieltäytymisellä kaikesta ajaisimme itseämme nurkkaan entisestään, ja Suomi menettäisi lopullisen uskottavuutensa neuvotteluissa. Vai olisiko perussuomalaisten ratkaisu se, että alkaisimme tehdä orbanilaista veto-oikeus politiikkaa, ja kiristäisimme kumppaneitamme jokaisen kynnyskysymyksen yhteydessä?

Se, jos joku, olisi Putinin mieleen.

Kirjoitin aiheesta Uuden Suomen blogissani

Suvereniteettia vai yhteistä velkaa?

Keskustelu mahdollisesta uudesta EU:n yhteisvelasta on käynnissä. Tämä siitä huolimatta, että edellisen rahoituspaketin varoja on vielä satoja miljardeja käyttämättä.

Komissio on puhunut jo pidemmän aikaa ”suvereniteettirahastosta”. Sen yksityiskohdat ovat vielä auki, ja lopullinen ehdotus nähdään vasta kesällä.

Keskeisinä kysymyksinä on, naamioidaanko uusi yhteisvelka vain tärkeältä kuulostavien tavoitteiden alle, vai rahoitetaanko suvereniteettia vahvistavia toimenpiteitä jo olemassa olevilla välineillä.

Itse ajattelen, että olemassa olevista välineistä käyttämättömät varat pitää käyttää ensin. Suvereniteetin vahvistamiseen ei tarvita uutta yhteistä velkaa.

Kirjoitin aiheesta pidemmin Aamulehteen 

Suomen on sanottava seis rakennusten energiatehokkuusdirektiiville

Suomalaisten huoli liittyen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin on ymmärrettävä: tunnollinen Suomi kävisi todennäköisesti pikimmiten toimeen ja tässä muodossaan direktiivi aiheuttaisi yli kahden miljoonan suomalaisen kodin korjauksen.

Energiatehokkuutta ei ole mitään mieltä parantaa erillään muista asuinrakennusten korjauksista. Tämä ei ole kustannustehokasta ja aloite voi pahimmillaan johtaa jopa tarpeettomiin korjauksiin taloihin, joita ei enää edes käytetä. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on arvioinut, että korjausten kustannukset olisivat koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, vuosittain noin 2,1 miljardia vuoden 2032 loppuun mennessä. Vertailun vuoksi Suomen sisäministeriön hallinnonala, eli muun muassa koko poliisitoimi ja hätäkeskuslaitos, maksoivat maallemme viime vuonna 1,6 miljardia euroa.

Rakennusten saattaminen energiatehokkaiksi on toki tärkeä toimi. Tavoitteeseen pitää kuitenkin pyrkiä ennen kaikkea omista lähtökohdistamme käsin, koska talot ovat aivan erilaisia maasta ja ilmastosta riippuen.

Suomalaisten on nyt otettava tässä asiassa yksi ja selkeä ääni ja sanottava seis. Suomalaisten europarlamentaarikkojen ja Suomen neuvoston edustajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä direktiivin edetessä epäkohtien poistamiseksi.

EU:n kanssa täytyy olla jatkossakin tarkkana, jotta aloitteet eivät muotoudu Suomen näkökulmasta kohtuuttomiksi. Suomen EU-vaikuttamista on tehostettava ja ainakin Kokoomus on tähän sitoutunut. Nykyisen hallituksen jälkiä korjatessa se ei olisi helppo tie puolueelle, mutta ainakin halua ja osaamista löytyy.

Kirjoitin aiheesta pidemmin sivuilleni

Kuun varrella tapahtunutta

Oli mukava keskustella ja vaihtaa ajatuksia teidän kanssanne eri puolella Suomea osana Kokoomuksen vaalikampanjaa. Ehdin kuluneen kuukauden aikana vierailla Oulussa, Tyrnävällä, Muhoksella, Lapualla, Seinäjoella, Tampereella, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä.

Korruptionvastainen työryhmämme tapasi maaliskuun alussa Euroopan parlamentin presidentin Roberta Metsolan. Keskustelimme Metsolan 14-kohtaisesta toimeenpanolistasta, jonka tavoitteena on vahvistaa läpinäkyvyyttä, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta Euroopan parlamentissa.

EPP:n johto vieraili Helsingissä Katajanokalla. Kahden päivän aikana oli mahdollisuus käydä tärkeitä keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja tulevista päätöksistä.

Upea ja tärkeä vierailu Tampereella yhteismetsäpäivillä. Pidin puheenvuoron liittyen metsäpolitiikkaan. Korostin meidän suomalaisten ja erityisesti tulevan hallituksen velvollisuutta puolustaa aktiivisesti metsiämme EU-areenoilla.

Petri mediassa

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Nato-jäsenyydellä ja oikeusvaltiomekanismilla ”ei mitään tekemistä keskenään”
Maaseudun Tulevaisuus: EU-parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen rakennusten energiatehokkuudesta, joka pakottaisi omakotiasukkaat kalliisiin remontteihin – ”Laki on sietämätön”
Euroopan parlamentti: Ovatko eduskuntavaalit myös EU-vaalit? -paneelikeskustelu
Uusi Suomi: Eduskuntavaalien kaksi kovaa teetä
Maaseudun tulevaisuus: Suomen suunta EU:ssa ratkaistaan vaaleissa

Kiitos kun luit uutiskirjeeni. Mukavaa kevättä ja vaaliviikonloppua!

Ystävällisin terveisin
Petri

Uutiskirje 2/2023

9.2.2023

Helmikuiset terveiset Brysselistä. Tässä uutiskirjeessä asiaa muun muassa Venäjästä ja YK:n turvallisuusneuvostosta, lyijyhauleista sekä ennallistamisesta. Lopussa katsaus myös menneisiin tapahtumiin.

Venäjä ulos turvallisuusneuvostosta

YK:n turvallisuusneuvosto on epäonnistunut keskeisimmässä tehtävässään edistää kansainvälistä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. Syy on hyvin yksinkertainen – Venäjä. Koska syy on hyvin yksinkertainen, myös ratkaisun pitäisi olla selvä – maa on erotettava YK:n turvallisuusneuvostosta tavalla tai toisella.

Turvallisuusneuvosto on yksi merkittävimmistä päättävistä elimistä YK:ssa. Sillä on valtuudet ryhtyä sotilaallisiin toimiin, määrätä pakotteita, antaa sitovia päätöslauselmia ja toteuttaa rauhanturvaoperaatioita.

Monet saattavat pitää Venäjän läsnäoloa näillä kansainvälisen vuoropuhelun foorumeilla tärkeänä, mutta kehottaisin kuitenkin palauttamaan mieliin seuraavat tosiasiat. Venäjä on systemaattisesti käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa itseään koskevissa päätöslauselmissa. Venäjä on myös itse rikkonut YK:n perusoikeuskirjan keskeisimpiä sopimuksia. Lisäksi Venäjän vaikutuksen alla ja Venäjältä rahaa saavat Afrikan maat myös ovat pakotettuna äänestämään YK:n päätöslauselmissa Venäjän tahdon mukaisesti.

EU:n ja muiden arvovaltaisten kansainvälisten järjestelmien on vietävä Venäjän vastaiset toimet uudelle tasolle. Myös Venäjän jäsenyyttä esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä, Unicefissa, Unescossa sekä Kansainvälisessä valuuttarahastossa täytyisi uskaltaa haastaa.

Lue lisää blogistani: Venäjä ulos YK:n turvallisuusneuvostosta

Lyijyhaulikiellosta

Seuraavaksi maanpuolustuksemme kannalta tärkeän aiheen pariin.

Kuten osa teistä uutiskirjeen lukijoista saattaa tietää, niin lyijyhauleja ei saa käyttää metsästyksessä kosteikkoalueilla eikä niiden suojavyöhykkeillä 15.2.2023 alkaen. Ennen kuin tämä edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt yhdessä kemikaaliviraston kanssa selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään.

Avaan alla olevalla videolla, mitä vaikutuksia uudella mahdollisella kiellolla on esimerkiksi reserviläisten ja ampumaharrastajien kannalta.

Olen itse henkilökohtaisesti tapaamassa komissiossa asiasta vastaavaa pääosaston yksikönpäällikköä ja vakuutan, että vien Suomen kannalta tärkeät ehdotukset suoraan hänen pöydällensä.

Linkki videoon: MEP Sarvamaa: lyijyhaulikiellon vaikutukset tutkittava tarkkaan

Kallis ja ongelmallinen ennallistamisasetus – vaikuttamistyö käynnissä parlamentissa

Ennallistamisasetuksen raporttiluonnoksessa on Suomen kannalta useita isoja ongelmia.

Epäloogisen vertailuvuoden ja indikaattoreiden lisäksi ongelmia aiheuttavat mahdottomat kaupunkiympäristöjen ennallistamistavoitteet ja suuri delegoitujen säädösten määrä.

Luken tammikuussa julkaisemat laskelmat saattavat asetuksen vielä huonompaan valoon. Luken mukaan asetuksen velvoittamat toimenpiteet aiheuttaisivat 13-19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä. Tätä ei voi hyväksyä.

Aloitteen nykymuotoilusta kärsisivät niin suomen asukkaat, julkishallinto kuin elinkeinonharjoittajatkin. Nyt tarvitsemme jokaisen suomalaisen EU-päätöksentekoon vaikuttavan tahon kantamaan kortensa kekoon. Aloitteessa ei ole enää kyse puoluepolitiikasta, vaan suomalaisten kaupunkien ja metsien tulevaisuudesta. Vaikuttamisen paikkoja riittää vielä ja nyt jos koskaan ne on käytettävä.

Olen ottanut ennallistamisaloitteeseen monipuolisesti kantaa. Lue esimerkiksi tämä tai tämä kirjoitus. Vaikuttamistyö jatkuu paraikaa parlamentissa, jossa olen työstämässä muutosesityksiä AGRI-valiokunnan lausuntoon.

Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Esittelin tammikuun alussa budjettivaliokunnassa lausuntoni eurooppalaisen talouspolitiikan koordinaatioon liittyen. EU:n jäsenmaiden talouspolitiikka on viime vuosina ollut myllerryksessä erinäisten kriisien johdosta. Lainahanat ovat olleet auki ja pandemian jälkihoito, Venäjän häikäilemätön sota Ukrainassa, energia- sekä ruokakriisi ovat vieneet meidät uuteen taloudellisen epävarmuuden aikaan. Kansalaisten ja yritysten tukeminen on ollut tietenkin tärkeää. Kuitenkin epävarmuuden vallitessa tarvitsemme myös selkeän suunnitelman ja näkemyksen siitä, miten voimme palata taloudellisesti kestävälle uralle Euroopassa.

Koordinoimattomat poliittiset päätökset, joilla pääsisimme pois näistä kriiseistä ja niiden taloudellisista seurauksista, voivat pahimmassa tapauksessa kääntyä meitä vastaan.

Kuun varrella tapahtunutta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tammikuun lopulla EU-parlamentin AGRI-valiokunnan puheenjohtaja Norbert Lins tuli kutsustani tutustumaan suomalaiseen metsänhoitoon. Avasimme vierailun seminaarilla, jossa keskustelimme maa- ja metsätaloussektorin näkymistä niin EU:n kuin kansallistenkin avainpelureiden alustamina. Seminaarin jälkeen veimme Linsin tutustumaan aitoon suomalaiseen metsään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulla oli ilo isännöidä Brysselissä 25.-27.1.2023 Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kaumaa ja hänen tukiryhmäänsä Espoosta. Keskustelimme muun muassa kevään eduskuntavaaleista, parlamentin päätöksentekoprosessista sekä unionin ajankohtaisista ja tärkeistä asioista, kuten oikeusvaltioperiaatteesta ja metsistä.

Petri mediassa

YLE:  Politiikkaradio: Venäjän ohjusisku Dniproon – Onko Venäjä terroristivaltio?

Maaseudun tulevaisuus: Vierailija: EU:n metsävuosi 2023 – komissiolta odotettavissa entistenkin päälle vielä kaksi tärkeää metsäaloitetta

Kauppalehti: Kokoomuksen Sarvamaa: Venäjä erotettava YK:n turvallisuusneuvostosta

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Komissio on ylittänyt valtuutensa metsäasioissa

Uusisuomi: EU:n ennallistamisaloite ajaa myös kaupungit ahtaalle

 

MEP Sarvamaa: Uutiskirje 2/2020 suoraan Euroopan ytimestä

17.2.2020

Hyvä ystävä,

Euroopassa on palattu peruskysymyksien äärelle Britannian EU-lähdön myötä. Mitä EU-jäsenyys meille merkitsee 2020-luvulla? Käytämmekö yhteisiä varoja enää maatalouden tukemiseen? Miten käy Suomen metsätaloudelle ympäristöpainostuksen alla? Viime aikoina minulle on tullut selväksi, että mitään ei tule antaa annettuna. Siksi olen täällä teidän edustajana. Tehtäväni on näyttää, mihin yhtä meppiä tarvitaan, mihin Kokoomusta tarvitaan, ja mihin koko keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää Brysselissä tarvitaan.

Toivottavasti saat tästä uutiskirjeestä selkeän kuvan siitä, missä mennään.

Terveisin,
Petri Sarvamaa

 

Ajankohtaiskatsaus Euroopan politiikkaan

Voit katsoa uusimman videotervehdykseni täältä >

Kerron tiivistettynä:

• kuinka EU:n budjettineuvottelut etenevät,
• mitä metsästrategialle kuuluu, ja
• miten voisimme estää tyttöjen ympärileikkauksia maailmalla.

 

Briteille näkemiin, ei tervemenoa

Äänestin, ja vieläpä lauloin pyytämättä ja yllättäen, briteille näkemiin Euroopan unionista. Yhteisenä meppien tempauksena lauloimme skottilaista Auld Lang Syneä, joka osuvasti alkaa kysymyksellä: ”Onko oikein, että vanhat ajat unohdetaan?” Koen, että Brexit jää virheeksi historiankirjoihin. Vahvistimme 29.1.2020 Euroopan parlamentissa Britannian lähdön äänin 621 puolesta, 49 vastaan. Siirtymäkauden kaaos saatiin vältettyä erosopimuksella. Jäsenvaltioiden demokratiaa ja oikeutta päättä itse jäsenyydestään kunnioitetaan.

Britannian ja Euroopan unionin välisessä suhteessa ollaan nyt siirtymäkauden limbossa. Arki molemmin puolin Englannin kanaalia pysyy kansalaisille ennallaan. Vuoden 2020 loppuun asti noudatetaan EU-sääntöjä kansainvälisessä kaupassa, ihmisten vapaassa liikkumisessa ja kansalaisten oikeuksissa.

Todellisuus lävähtää briteille märkänä rättinä naamalle, jos vajaassa vuodessa ei ehditäkään neuvotella kaikkea EU:n ja YK:n tulevasta suhteesta. Vaikka Brexit toteutui, kukaan ei vieläkään varmuudella tiedä, tuleeko esimerkiksi suomalaisille yrityksille tulleja.

Britit olivat innokkaita ajamaan vapaakauppaa, sääntelyn purkua ja budjettikuria Euroopan unionissa. Tätä politiikkaa tulee itselleni ikävä.

Suomalaiset ovat yhä etuoikeutettuja EU-jäseniä, ja siitä kannattaa olla ylpeä. Tapasin Alexander Stubbin vuoden alussa ennen Euroopan investointipankin varapääjohtajan pestin loppua. Alexia lainaten: ”Hymyile, olet EU:ssa.”

 

Uutisia Strasbourgin tammi- ja helmikuun täysistunnoista

Hyväksyimme tammikuussa yhteisen erityisjärjestelyn pienyrityksille arvonlisäveron osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän pienten yrityksien byrokratiasta johtuvia kustannuksia yhteensä noin 12 miljardin euron edestä joka vuosi.

---

Parlamentti äänesti älypuhelimien latureihin luotavan yhteisen standardin puolesta. Jatkossa kuluttajien elämä on helpompaa: sama laturipää sopisi kaikkiin puhelimiin. Lisäksi elektroniikkajätteen arvioidaan vähenevän, kun ei alvariinsa tarvitse ostaa uusia latausjohtoja.

---

Eurokriittisiä ryhmiä lukuun ottamatta, parlamentti vaati julkilausumassaan yksituumaisesti Puolalta ja Unkarilta oikeusvaltion kunnioittamista. Tämä antaa selkeän viestin jäsenvaltioille, että EU:n veronmaksajien rahoja ei makseta korruptoituneille hallituksille ja että demokratiaa ylläpidetään kaikille eurooppalaisille.

---

Äänestimme parlamentin julkilausuman puolesta, jossa vaaditaan EU:lta vahvaa strategiaa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa. Mielestäni tämän käytännön lopettamisen tulisi olla EU:n kolmansille maille antaman kehitysavun ehto.

---

Hyväksyimme Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Ohjelman tarkoituksena on ohjata 1000 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana EU:n muuttamiseksi hiilineutraaliksi.

EPP-ryhmä onnistui hylkäämään muiden puolueryhmittymien äärikireät muutosesitykset. Lisäksi saimme ujutettua mukaan vaatimuksen arvioida päätösten vaikutukset taloudelle

Hylkäsimme myös Vihreiden euroryhmän esitykset, jotka leimasivat Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP), ja sitä kautta maanviljelijät Suomessa asti, ilmastonmuutoksen syntipukiksi.

---

 

Suomen metsämeppinä näkee metsän puilta

Suurin osa työajastani on kulunut pääneuvottelijana EU:n metsästrategian parissa. Tavoitteenani on tuoda Euroopan parlamentille tasapuolinen esitys, joka ei ota ainoastaan ympäristönsuojelua huomioon. Metsillä on myös suuri merkitys kaikille pienille kaupungeille ja kylille, joiden elämä riippuu metsistä. Oli kyseessä sitten metsänomistaja, biomassaa tuottava suuryritys tai toiminimen perustanut metsuri, olen täällä varmistamassa, että myös taloudellinen näkökulma on metsästrategiassa mukana.

Suomalaiset ovat aina osanneet vastuullisen metsänhoidon. Keski- ja Länsi-Euroopassa ei kovin hyvin edes ymmärretä, mitä metsienhoito parhaimmillaan on. Olen Brysselissä tuonut esiin näille komission kosmopoliiteille, että kysymys ei ole joko–tai-vaihtoehdosta. Kestävä metsänhoito ei hakkaa kaikkia puita heti pois, tai jätä niitä lahoamaan ikuisiksi ajoiksi.

Hyvin hoidettu talousmetsä on tehokas hiilinielu, joka kerää hiilidioksidia ilmastosta, tuottaa puuta myytäväksi ja ylläpitää syrjäseutujen elinoloja.

 

Vierasryhmät: Kansanedustaja Janne Heikkisen tiimi ja Rellun Eurooppa-linjan abit

Minulla oli ilo ottaa vastaan vastavalitun Kokoomuksen kansanedustajan Janne Heikkisen porukka vastaan Euroopan parlamentilla. Mukana oli muun muassa kempeleläisiä, oululaisia, espoolaisia, yrittäjiä ja opiskelijoita. Puhuimme Suomen metsistä, Rail Baltica -ratahankkeesta ja EU-rahojen vastuullisesta käytöstä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sattui olemaan parlamentilla, ja saimme kuulla poliittisen tilannekatsauksen kotimaan asioihin. Vierasryhmä pääsi myös ensimmäisten vieraiden joukossa käymään Naton uudella päämajalla, vaikka Suomi ei olekaan vielä puolustusliiton jäsen.

Terveisiä myös Tampereelle! Olin otettu, kun Tampereen lyseon lukion (Rellun) Eurooppa-linjan abit pyysivät minua isännöimään perinteisen opintomatkansa EU:n ytimeen. Opiskelijat esittivät fiksuja kysymyksiä esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta ja toimielintien välisistä valtasuhteista. Toimistossani työharjoittelun aloittanut Samir Pietarinen on Rellun alumni, ja sai siten hyvän tilaisuuden kertoa lukionsa opiskelijoille, millaista EU:ssa työskentely on.

 

Jos lusikalla antaa, ei voi kauhalla vaatia, Maaseudun Tulevaisuus

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: EU:n budjetti vuosille 2021–2027, monivuotinen rahoituskehys, MFF. Kyseessä on kokonaisuus, joka määrittää Euroopan unionin budjettipainotukset vuosille 2021–2027 ja joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen EU-kansalaisen elämään.

Lue lisää >

 

Yle: Sarvamaa politiikkaradiossa – Euroopan vihreä sopimus

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen.
Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

Kuuntele ohjelma >