Ajankohtaista

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

  • Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

 

  • Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

 

  • Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

 

  • Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

 

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

  • Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

 

  • EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

 

  • EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

 

  • Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

 

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Ajankohtaista

Aamulehti: EU:lle rankaisukeino arvoja rikkovia jäsenmaita varten

5.4.2019

EU on saamassa tehokkaan rankaisukeinon niitä jäsenmaitaan kohtaan, joissa EU:n hyväksymiä oikeusvaltioperiaatteenmukaisia arvoja on loukattu. ”Ennen tätä päätöstä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen, voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaan oikeusvaltiolaki hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 4.4. europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvotteleman oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tuet yhdistävän budjettilakiesityksen kannakseen ensimmäisessä käsittelyssä. Sen mukaan jäsenvaltion EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa. Sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten yhteisiä pelisääntöjä kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa sanoo ja korostaa tarvetta kurinpidolle.

”Pallo on virallisesti jäsenvaltioilla. Meppien kanta on nyt lyöty lukkoon parlamentin ensimmäisessä luennassa. Tämän pohjalta aloitetaan kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenvaltioiden kanssa viimeistään heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella”, Sarvamaa kommentoi käsittelyn seuraavia vaiheita.

”Kyse ei ole maan nimestä, mutta jakolinjat kulkevat kuitenkin selvästi vanhojen jäsenvaltioiden ja 2000-luvulla liittyneiden välillä. Myös parlamentissa, vaikka uuden lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin puututtaisiin nimenomaan ilman politikointia ja tasapuolisesti. Samalla suojeltaisiin EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan eurooppalaisen arvoyhteisön rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Tarvitaan selkeästi parempaa kurinpitoa ja myös oikeita seuraamuksia”, Sarvamaa perustelee tarvetta uudelle EU-budjettilaille.

”Tällä hetkellä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, Sarvamaa kertaa EU-perussopimusten artikloita kaksi ja seitsemän.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaan oikeusvaltiolaki hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

4.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvottelema oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tuet yhdistävä budjettilakiesitys hyväksyttiin tänään Euroopan parlamentin kannaksi ensimmäisessä käsittelyssä. ”Tavallisten yhteisiä pelisääntöjä kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa painottaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti pyytää Sarvamaan aloitteesta EU-puheenjohtajamaa Romaniaa nopeuttamaan oikeusvaltiolain käsittelyä

12.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii jäsenmaita vastaamaan viivyttelemättä oikeusvaltioperiaatteen horjumiseen Euroopassa. Euroopan parlamentti lähetti keskiviikkona 6. maaliskuuta virallisen kirjeen EU-puheenjohtajamaa Romanian edustajalle ja pyysi nopeuttamaan EU-tuet ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistävän budjettilakiesityksen käsittelyä.

”Oikeusvaltioperiaatteen käynnissä oleva kyseenalaistaminen, demokratian heikentäminen ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat koko Euroopan tulevaisuutta. Nyt on yksinkertaisesti toimittava, kannettava lainsäätäjille annettu vastuu vakaudesta ja taisteltava oikeusvaltioperiaatteen puolesta”, painottaa Sarvamaa, joka on parlamentin pääneuvottelija kyseisessä lakiesityksessä. Sarvamaan mukaan esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa.

”Parlamentti hyväksyi mandaattimme komission ja jäsenmaiden kanssa käytäviä kolmikantaneuvotteluita varten tammikuussa. Käsittelyn olisi voinut kuvitella etenevän järkevää vauhtia myös toisella puolella ja yhteisen kompromissin haun jo alkaneen”, kommentoi Sarvamaa. Euroopan komissio antoi lyhyen kahdeksan artiklaa sisältävän esityksen viime vuoden toukokuussa.

”Onneksi Suomi on sitoutunut laittamaan oikeusvaltioperiaatteen etusijalle heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Silloin viimeistään voimme viedä tämän kunnialla loppuun”, Sarvamaa sanoo. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskeva budjettilakiesitys on osa EU:n monivuotista rahoituskehyspakettia ja ainoa, joka käsitellään yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

”Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen yhteisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua myös ilman yksimielisyyttä ja politikointia”, Sarvamaa selventää.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaan ja Gardiazabal Rubialin lisäksi kirjeen allekirjoittivat muut parlamentin neuvottelutiimin jäsenet eli budjettivaliokunnan puheenjohtaja Jean Arthuis (ALDE, Ranska) ja talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle (EPP, Saksa).

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Euroopan unioni on vedenjakajalla”

18.1.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP)  neuvottelema lakiehdotus oikeusvaltioperiaatteen suojaamisesta hyväksyttiin tammikuussa Euroopan parlamentissa suurella enemmistöllä. Mietintö koskee ensisijaisesti EU:n budjettia ja varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sillä on kuitenkin paljon laajempaa poliittista merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti tukee Sarvamaata yhteisiä arvoja rikkovien maiden EU-rahojen nopeassa jäädyttämisessä

17.1.2019

Euroopan parlamentin täysistunto äänesti kannastaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvottelemaan oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n tukirahat yhdistävään lainsäädäntöesitykseen torstaina 17.1.  Asetusehdotuksen mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Sarvamaan neuvottelema kanta hyväksyttiin äänin 397-158, 69 tyhjää.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa ja sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten lakia kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa perustelee käsittelyssä olevaa tehokkaampaa EU-lakia.

Sarvamaan mukaan on selvää, että yhteisistä säännöistä piittaamattomuuteen ja jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Yhteisiä rahoja ei saa käyttää väärin ja vastoin meidän kaikkien yhteistä etua. Nykyisessä tilanteessa osa EU-budjetista uhkaa valua hiekkaan eikä sillä saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille”, Sarvamaa huomauttaa.

”Jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa EU-budjetista, mutta lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida luottaa. Lisäksi se on altis esimerkiksi korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa sanoo. Uuden budjettilain avulla tilanteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Sarvamaa on valmis aloittamaan kompromissin etsinnän parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden muodostaman neuvoston välillä heti, jotta laki saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti.

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa EU-tukien sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen

Ajankohtaista

Ilman arvoja ei tule rahaakaan, Eurooppalainen Suomi

26.12.2018

Viimeiset kymmenen vuotta eivät ole olleet Euroopassa niin ruusuisia kuin kylmän sodan päättymisen jälkeen 90-luvulla tai vielä 2000-luvun alkupuolella EU:n laajentumishuumassa oletettiin. Finanssi- ja talouskriisi, arabikevät, Ukraina, Syyria, muuttoliikekriisi, terrorismi ja Brexit ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin. Kriisistä kriisiin kulkeminen on osoittanut myös, että vakaata ja itsenäistä oikeuslaitosta tai perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta ei voi ottaa annettuina edes maailman vauraimmissa kolkissa.

Euroopassa varsinkin Puolan ja Unkarin kehityssuunta on huolestuttava. Kummankaan maan oikeuslaitosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riippumattomana. Lisäksi Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Maltalta on tullut esiin hälyttäviä tietoja lehdistön vapauteen ja korruptioon liittyen. Useat toimittajat ovat joutuneet maksamaan hengellään työstä vallan vahtikoirana, minkä lisäksi poliitikkoja epäillään yhteiskunnan kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien haalimisesta itselleen. Myös Etelä-Euroopassa on älähdetty uudelle budjettilaille, joka sitoisi EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Juuri tässä lakialoitteessa toimin parlamentin pääneuvottelijana.

Oikeusvaltioon sitoutuminen on ennakkoehto EU-jäsenyydelle ja periaatetta edistetään myös Euroopan ulkopuolella erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla. Liittymisen jälkeen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-maissa ei kuitenkaan ole voitu järkevästi valvoa. Nykyisin EU:n perussopimukseenkin kirjattujen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä.

Näiden arvojen heikkeneminen on vakava uhka perustuslailliselle demokratialle. Varsinkin oikeusvaltiosta ollaan lipumassa yhä kauemmaksi. Vaaleilla valittujen päättäjien ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminta uhkaa muuttua mielivaltaisemmaksi ja ennustamattomammaksi kun lakien noudattamisesta ja asianmukaisesta valvonnasta ei piitata. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumista, korruptiota, yksilön ja vähemmistöjen oikeuksien tallomista sekä vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista.

EU-budjetti on veronmaksajien rahaa, jonka käyttöön ja hallinnointiin jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen täytyy noudattaa oikeusvaltion perussääntöjä. Kysymys ei ole EU:hun kriittisesti suhtautuvien vaientamisesta vaan siitä, että lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman, korruptioon, petoksiin ja oman edun tavoitteluun taipuvaisen hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti.

On selvää, että jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. Nyt käsittelyssä olevan uuden budjettilain mukaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Jos valtio ei noudata yhdessä vaalittuja arvoja, meidän muiden ei pidä sitä ainakaan rahalla tukea. Mekanismin laukaisu olisi myös helpompaa, koska se ei vaatisi jäsenmailta yksimielisyyttä. Parlamentin pääneuvottelijana tavoitteeni on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti.

Valistuksesta kumpuavien arvojen kyseenalaistaminen ei suinkaan ole yksin eurooppalainen ilmiö. Esimerkkejä välinpitämättömyydestä löytyy myös rapakon takaa. Länsimaiden ulkopuolella tilanne on vielä heikompi. Tällaisessa yhteistyötä vierastavassa ja sisäänpäin käpertyvässä maailmassa meidän on puolustettava suoraselkäisesti omia arvojamme kuten demokratiaa ja lakien noudattamista sekä muistutettava itseämme ja muita niiden tuomasta vakaudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vauraudesta.

Julkaistu Eurooppalaisen Suomen blogissa 26.12.2018.

Ajankohtaista

Euroopan parlamentin valiokunnat tukevat Sarvamaan oikeusvaltiorikkeitä hillitsevää budjettilakia

13.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, jolla voitaisiin EU-rahoituksen avulla puuttua tehokkaasti jäsenmaissa ilmeneviin oikeusvaltioperiaatteen rikkeisiin.

”Elämme huolestuttavia aikoja Euroopassa; oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia on havaittavissa yhä useammissa EU-jäsenmaissa. Sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kehtomme alkaa näyttää taantumuksen merkkejä – tähän on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein”.

”EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät sitä määräenemmistön voimin vastusta”, Sarvamaa summaa lakiesitykseen ehdottamiaan muutoksia. ”Samalla pitää kuitenkin suojella erityisesti EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”.

Nykyisin EU:n perussopimuksen artiklassa 2 määriteltyjen arvojen, kuten oikeusvaltion, loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan 7 mukaisesti. Uusi budjettimekanismi tekisi puuttumisesta helpompaa, ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat vahvasti EU-budjetin hallinnointiin. ”Lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällainen hallitus on erityisen altis korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa painottaa. ”EU-budjettia on pystyttävä tehokkaasti suojelemaan rikkomustilanteissa. Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti”.

Sarvamaa yrittää puskea lakiesityksen valmiiksi vielä ennen ensi kevään eurovaaleja. ”Tässä ovat uhattuna eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Mutta ennen kaikkea vaarassa on jaettujen arvojen varaan rakennettu keskinäinen luottamus, jota ilman ei voida toimia yhdessä”.

Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta äänestivät mietinnöstä 13. joulukuuta. Mietintö hyväksyttiin äänin 43-9. Parlamentin täysistunto äänestää lakiesityksestä tammikuussa Strasbourgissa. Tämän jälkeen alkaa kompromissin tavoittelu kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden välillä.

”Uusi budjettimekanismi olisi erittäin tervetullut lisä arvoyhteisömme sisäisen kurinpidon välineeksi. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä”, Sarvamaa korostaa.