Ajankohtaista

Suomenmaa: Komissio haluaa yhä jäädyttää Unkarille kaavaillut rahat –  miljardit EU-eurot uhkaavat nyt todella valua maan sormien läpi

30.11.2022

Jäsenmaiden ministerien täytyy vielä hyväksyä jäädyttäminen. Unkari voi pyrkiä kiristämään mieleistään päätöstä Ukraina-avun jarruttamisella.

Käytännössä komission keskiviikkoinen näkemys tarkoittaa, että miljardit Unkarille kaavaillut EU-eurot uhkaavat nyt toden totta valua maan sormien läpi.

Komission mielestä on riski, että EU:n maksamaa rahaa käytettäisiin Unkarissa väärin.

–  Unkari ei ole valitettavasti toimeenpannut korjaavia toimia niin, että voisimme sanoa riskien poistuneen, budjettikomissaari Johannes Hahn sanoi asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Asia etenee seuraavaksi jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston päätettäväksi. Tuon päätöksen odotetaan tulevan myöhäisimmilläänkin ennen joulukuun 19. päivää, joten Unkarin kannalta riski rahojen menetyksestä on nyt todellinen.

Komission syynissä ovat olleet toimet, joilla Unkarin pitäisi muun muassa vahvistaa maansa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja korruption torjuntaa.

Komission arvion jälkeen Unkaria uhkaa ensiksikin 7,5 miljardin euron varojen jäädyttäminen koheesiorahastosta. Koheesiorahasto on tarkoitettu valtioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa Unkaria koskeva uhka. Komissio ilmoitti keskiviikkona hyväksyneensä suunnitelman Unkarille varattujen vajaan kuuden miljardin euron elpymisrahojen käyttämiseksi, mutta nämäkään rahat eivät etene maksuun ilman korjaavia toimia.

Rahojen jäädyttämisen mahdollistaa ehdollisuusmekanismi, jossa oikeusvaltion tila ja EU-rahoituksen saaminen on kytketty yhteen. Euroopan parlamentin puolella pääneuvottelijana tuota asiaa koskevassa neuvotteluryhmässä on ollut EPP:n kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Sarvamaa sanoo STT:lle, että kovin moni ei uskonut alkumetreillä, että ehdollisuusmekanismista voisi tulla mitään. Myös asetuksen hyväksymisen jälkeen monet suhtautuivat hänen mukaansa varautuneesti siihen, johtaako se oikeasti mihinkään.

Sarvamaa kuitenkin katsoo, että komission keskiviikon linjauksen jälkeen Unkarille kaavailtujen rahojen jäädyttämistä olisi hankalaa kaataa joulukuussa jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa.

Unkarin toimintatapa EU:ssa on usein ollut riitaisa. Tälläkin kertaa on uumoiltu sitä, pyrkiikö Unkari tavalla tai toisella aiheuttamaan seurauksia mahdollisesta EU-rahojensa jäädyttämisestä.

Yksi mahdollinen kiristyksen paikka olisi Ukrainalle kaavailtu 18 miljardin euron lainapaketti, joka jäsenmaiden pitäisi vielä yksimielisesti hyväksyä.

Unkarin rahoja koskeva päätös pyritäänkin ilmeisesti nyt viemään jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston käsittelyyn mahdollisimman nopeasti, jotta myös Unkarin täytyy laittaa korttinsa pöytään pikaisesti.

Ilmeisesti tavoitteena olisi, että jäsenmaiden valtiovarainministerit käsittelisivät Unkarin rahojen jäädytystä jo Suomen itsenäisyyspäivänä järjestettävässä kokouksessa.

Artikkeli julkaistu Suomenmaassa 30.11.2022.

Ajankohtaista

TE: Jäädyttääkö EU Unkarin miljardit? – Petri Sarvamaa: ”Jos ette pistä asioita kuntoon, seuraavaksi otetaan lisää”

17.11.2022

Kokoomusmeppi uskoo, että EU-komissio tulee suosittelemaan jäsenmaiden neuvostolle Unkarin koheesiorahojen jäädyttämistä.

Europarlamentaarikot ovat huolissaan siitä, että Unkari ei ole vienyt läpi oikeusvaltion tilaa parantavia uudistuksia tarpeeksi tehokkaasti.

Kyse on oikeusvaltion ehdollisuusmekanismista, joka kytkee EU-rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen toisiinsa.

EU-komissio ilmoitti syyskuussa, että se jäädyttää 65 prosenttia Unkarin saamasta koheesiorahoituksesta, jos Unkari ei tee korjaavia toimenpiteitä 17 eri osa-alueella.

Tämä tarkoittaisi, että Unkarilta voidaan jäädyttää jopa 7,5 miljardin euron rahapotti.

Takaraja uudistusten toteuttamiselle on lauantaina 19. marraskuuta. Suurin osa vaadituista korjaustoimenpiteistä painottuu korruption kitkemiseen, julkisiin hankintoihin ja läpinäkyvyyden lisäämiseen hallinnossa.

Jos komissio on tyytyväinen Unkarin tekemiin toimiin, se voi lopettaa ehdollisuusmenettelyn. Jos se kuitenkin katsoo korjausliikkeiden olevan riittämättömiä, EU-maiden valtiovarainministerit äänestävät koheesiovarojen jäädyttämisestä joulukuun alkupuolella.

Ehdollisuusasetuksen neuvottelijat Euroopan parlamentissa ovat huolissaan siitä, että komissio tulee arvioimaan Unkarin tekemiä uudistuksia liian myönteisessä valossa.

”Jos komissio vapauttaa nämä varat, Ursula von der Leyen on henkilökohtaisesti syyllinen siihen, että Unkari vajoaa korruption suohon”, Renew-ryhmän europarlamentaarikko Moritz Körner toteaa.

Neuvottelijoiden arvion mukaan vain kolme vaadituista 17 uudistuksesta on toteutettu Unkarissa riittävällä tasolla. Toisaalta aikaa uudistusten tekemiselle on ollut vain muutamia kuukausia.

Orbán pelaa peliä

Ehdollisuusasetuksen pääneuvottelijana parlamentissa toiminut suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok) uskoo, että komissio tulee suosittelemaan jäsenmaiden neuvostolle varojen jäädyttämistä.

”Sitä en osaa arvioida, miten äänet tulevat jakautumaan neuvostossa. Itse olen keskittynyt vaikuttamaan komissioon ja painanut päälle kuin Viitamaan susi.”

Sarvamaa on sitä mieltä, että jos ehdollisuusasetusta ei nyt viedä Unkarin kohdalla läpi ja saada aikaiseksi ennakkotapausta, koko asetus uhkaa menettää merkityksensä.

”On paljon syitä pelätä, että asetus vesittyisi. Jos tällä kapealla fokuksella ei saada päätöstä aikaan, millä se sitten saadaan? Siksi tämä on äärimmäisen tärkeä hetki.”

Sarvamaa tarkoittaa kapealla fokuksella sitä, että komissio on vaatinut Unkarilta toimenpiteitä, jotka tähtäävät korruption kitkemiseen ja julkisten hankintojen eettisyyteen. Se ei ole vaatinut esimerkiksi oikeuslaitoksen tilan parantamista.

Mikä on käsityksesi siitä, kuinka tosissaan Unkari on?

Viktor Orbán ja hänen lähipiirinsä pelaavat peliä. Ei se ole sen kummempaa. He pelaavat korttejaan niin pitkään kuin heillä on toivoa saada pelipöydästä jotain.”

Sarvamaan mielestä EU:n täytyy katsoa Orbánin pelin läpi ja jättää koheesiovarat maksamatta.

”Nato-kortti kytkeytyy tähän tilanteeseen. Totta kai Unkari on Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin kannalla. Mutta se pelaa peliään loppuun asti.”

Riittääkö muutaman miljardin euron jäädyttäminen siihen, että Unkarin oikeusvaltion tilassa tapahtuisi muutosta positiiviseen suuntaan?

”Nyt lähetetään viesti, että jäädytämme nämä varat, ja jos ette pistä asioita kuntoon, seuraavaksi otetaan lisää”, Sarvamaa sanoo.

Unkarilta on edelleen saamatta myös sille kuuluva osuus EU:n elpymispaketin varoista.

Uutinen on julkaistu Talouselämässä 18.11.2022.

Ajankohtaista

HS: EU-parlamentissa Unkarin toimia ei pidetä riittävinä – miljardien EU-varat saattavat joutua jäädytetyiksi

EU-komissio kertoo arvionsa ensi viikolla. Petri Sarvamaan mukaan EU-rahojen kohtalolla on kytky Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin.

EU-MAA Unkari ei ole tehnyt riittävästi korjauksia turvatakseen sen, että EU:n budjetista annettavat varat jaetaan Unkarissa asiallisesti eteenpäin.

Näin sanoo Petri Sarvamaa (kok), joka oli EU-parlamentissa pääneuvottelija niin sanotussa oikeusvaltiomekanismissa. Mekanismin avulla EU voi jäädyttää EU-tukirahat mailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta vastaan.

EU-tukirahat jaetaan EU:n budjetista, josta suomalaisetkin maksavat 175 euroa asukasta kohti.

Unkarin piti tehdä korjaukset 19. marraskuuta eli tulevaan lauantaihin mennessä. Sen piti muun muassa parantaa korruption torjuntaa ja varmistaa, että julkiset hankinnat eli valtion ja kuntien tekemät tarjouskilpailut ja ostot hoidetaan asianmukaisesti.

Sarvamaa ja parlamentin muu neuvotteluryhmä esittävät oman kielteisen arvionsa torstaina. He edustavat parlamentin suurimpia poliittisia ryhmiä. Varsinainen Unkarin toiminnan arvioija on EU-komissio, joka ilmeisesti ensi tiistaina kertoo, miten se suhtautuu Unkarin tähänastisiin lupauksiin.

Sarvamaan mukaan kyse ei ole siitä, että toimia olisi liian vähän. Enemmänkin kyse on siitä, mihin ne kohdistuvat.

EU-KOMISSIO ilmoitti syyskuussa, että se jäädyttää osan Unkarin EU:lta saamasta rahoituksesta, jos maa ei tee lupaamiaan uudistuksia muun muassa korruption torjumiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi.

”En voi mitenkään uskoa, että komissio toteaisi ensi tiistaina peruvansa koko homman ja Unkarin panneen kaiken täytäntöön”, Sarvamaa sanoo.

Unkari on luvannut esimerkiksi itsenäisen ”integriteettiviranomaisen”, jonka tehtävänä on valvoa EU-varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sen piti olla toiminnassa jo nyt marraskuun puolivälissä.

”Tosiasiassa sinne on nimitetty pääjohtaja ja varapääjohtaja, mutta missään tapauksessa se ei ole toiminnassa vielä.”

UNKARI on luvannut tehdä kaikkiaan 17 uudistusta, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja korruption torjuntaan. Oikeuslaitoksen uudistukset eivät ole mukana, koska komissio rajasi tarkastelun kapeaksi.

Komissio tekee parhaillaan omaa arviotaan siitä, onko Unkari tehnyt tarpeeksi toimia sisällyttääkseen uudistukset lakeihinsa ja saattaakseen ne myös voimaan.

Parlamentin arviosta käy ilmi, että lakeja on kyllä viety eteenpäin, mutta niiden toimeenpano on vasta useiden vuosien päässä.

Komission arvio menee seuraavaksi jäsenmaiden päätöksentekoon. EU:n valtiovarainministerit päättävät ilmeisesti 6. joulukuuta, mitä Unkarin rahoituksen kanssa tehdään. Varojen jäädytys ei vaadi yksimielisyyttä, vaan määräenemmistön.

Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Sarvamaa uskoo, että sillä on kytky EU-rahoitukseen: hänen mukaansa Nato-ratifiointi on pääministeri Viktor Orbánille pelikortti, jota Orbán pelaa niin kauan kunnes näkee, jäädyttävätkö jäsenmaat Unkarin EU-rahoituksen.

UNKARILLA pelissä ovat myös isot rahat, joita sen valtiontalous tarvitsisi kipeästi. Julkiseen talouteen on revennyt alijäämä, koska maan hallitus on muun muassa pyrkinyt hillitsemään energian hinnan nousun vaikutuksia kansalaisille. Inflaatio on muiden EU-maiden tavoin kovassa vauhdissa, mitä hillitäkseen maan keskuspankki on nostanut korkoja.

Syyskuussa komissio uhkasi jäädyttävänsä 65 prosenttia rahoituksesta, jota se on myöntänyt EU:n koheesio­rahaston kautta kolmelle Unkarissa meneillään olevalle rahoitusohjelmalle. Yhteensä se olisi Unkarille noin 7,5 miljardin euron lovi EU:n budjetista tulevaan rahoitukseen.

Komissio voi tulla puoliväliin vastaan ja todeta, että Unkari on edennyt, mutta ei riittävästi. On mahdollista, että komissio esittää jäädytettäväksi uuden, pienemmän summan, Sarvamaa arvioi.

UNKARI hakee rahaa myös koronapandemian jälkeen sovitusta yhteisestä elpymis- ja palautumistukivälineestä RRF:stä.

Se on eri asia kuin vuosittaiset koheesiorahat, mutta oikeusvaltiomekanismi koskee myös RRF:ää. Komissio saattaa hyväksyä Unkarin kansallisen elvytyssuunnitelman, mutta ei välttämättä aloita maksatuksia, ennen kuin Unkari on tehnyt sen mielestä riittävät uudistukset.

Jos komissio ei tee päätöstä elvytysrahoituksesta ennen tämän vuoden loppua, Unkari menettää elpymisvälineen sääntöjen mukaan 70 prosenttia luvatuista avustuksista eli noin neljä miljardia euroa.

Unkari pyysi alun perin elpymisvälineestä 7,2 miljardin euron avustuksia, mutta maan tuoreimpien talouslukujen perusteella osuus on laskenut 5,8 miljardiin euroon. Avustusten lisäksi Unkari voisi saada elpymisvälineestä kaikkiaan yhdeksän miljardia euroa lainamuotoista tukea.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.2022.

Ajankohtaista

Uutiskirje 10/2022

7.10.2022

Syysterveiset Strasbourgista! Juuri päättyneen täysistuntoviikon asialistalla olivat esimerkiksi unionin yhteinen yleislaturi ja oikeusvaltiomekanismi. Näiden lisäksi uutiskirjeessä asiaa jälleen Venäjän aggressiosta ja EU:n seuraavasta pakotepaketista, unionin seuraavan vuoden budjetista sekä EU:n torjunta-aine-esityksestä.

Venäjän aggressiot vaativat uskottavan vastauksen

Viime päivinä uutisotsikoita on hallinnut Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja Venäjän valloittamilla Ukrainan alueilla järjestetyt valekansanäänestykset. Molemmat ovat esimerkkejä Venäjän lisääntyvästä arvaamattomuudesta sen sotamenestyksen takkuillessa. Valekansanäänestykset ja Ukrainan alueiden laiton liittäminen Venäjään ovat tuttuja taktiikoita jo Krimin konfliktin ajalta, eikä niitä pidä hyväksyä. EU ja kansainvälinen yhteisö ovat suorilta käsin tuominneet Venäjän toimet, ja hyvä niin.

Myös jäsenmaat pääsivät viimein sopuun kahdeksannesta pakotepaketista. Sen tarkka sisältö ei ole vielä julkinen, mutta puheenjohtajamaa Tšekin mukaan paketti sisältää laajennettuja tuontikieltoja, hintakaton venäläiselle meriteitse kuljetettavalle öljylle sekä laajempia IT-alan kieltoja. Kolikon ikävämpi kääntöpuoli on kuitenkin se, miten tietyt jäsenmaat onnistuivat vesittämään komission alun perin tiukempaa linjaa. Esimerkiksi Maltan, Kreikan ja Kyproksen tiedettiin jo pakotteiden neuvotteluvaiheessa hamuavan poikkeuksia itselleen.

Kun pakotteiden keinot kovenevat, myös jäsenmaiden rivit rakoilevat. Kiistelyn sijaan sanktioita olisi kuitenkin määrätietoisesti kovennettava. Seuraavaksi pakotteita tulisi harkita ydinvoimayhtiö Rosatomia sekä ohjelmistojätti Yandexia kohtaan ₋₋ yhtiöiden johtohahmojen lisäksi tulisi sanktioida myös yrityksiä suoraan.

Uutisia oikeusvaltiomekanismista, EU:n budjetista ja latureista

Strasbourgin täysistunnossa käsiteltiin Unkarin demokratian tilaa, ja unionin budjettikomissaari Johannes Hahn oli kuultavana budjetin valvontavaliokunnassa. Keskustelujen keskiössä oli neuvottelemani oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla ollaan mahdollisesti jäädyttämässä Unkarin EU-varoja 7,5 miljardin edestä. Kun aiheesta debatoitiin täysistuntosalissa, korostin puheenvuorossani jäsenmaiden neuvoston olevan historiallisen päätöksen edessä ₋₋ jäädytetäänkö Unkarin varat vai ei. Yhtä tärkeään rooliin nousee myös se, miten komissio pystyy arvioimaan Unkarin käytännössä tekevän muutoksia oikeusvaltion parantamiseksi.

Viikon aikana pääsin käymään myös rakentavan keskustelun Unkarin aluekehitysministeri Tibor Navracsicsin kanssa (kuvassa). Olimme yhtä mieltä siitä, että Unkari pitää saada takaisin EU:n sisäkehälle, kun nyt tilanne muistuttaa molemmille enemmän ulkopoliittista suhdetta. Tämä edellyttää tietysti myös muutoksia Orbanin politiikassa, emmekä olleet siitäkään kovin erimielisiä.

Budjettivaliokunnassa äänestettiin parlamentin kannasta seuraavan vuoden budjettiin. Budjettineuvottelut unionin eri elinten välillä ovat vielä kesken, ja neuvosto on esittänyt budjettiin merkittäviä leikkauksia. EPP-ryhmä on painottanut neuvotteluissa sitä, että budjetin on autettava kansalaisia ja yrityksiä jatkuvien kriisien keskellä. Budjetti tulee suunnata erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen, puolustukseen, sekä pk-yritysten ja nuorten tukemiseen.

Viikon hyvät uutiset tulevat elektroniikkarintamalta: parlamentti hyväksyi selvin äänin kauan odotetun lain yleislaturista unionin alueelle. Vuodesta 2024 alkaen käytössä on yksi ja sama USB-C-laturi kaikille matkapuhelimille ja laitteille, eikä kuluttajan tarvitse ostaa uutta laturia jokaisen laitteen mukana. Päätös vähentää elektroniikkajätettä ja helpottaa kuluttajien elämää.

Komission toimet energia- ja ruokakriisin ratkaisuksi hakusessa

Tulevana talvena Eurooppaa uhkaa ennennäkemätön energiakriisi, ja EU:lta odotetaan yhtenäisiä ratkaisuja energiansaannin turvaamiseksi. Valitettavasti komission kannanotot ovat tuoneet tilanteeseen hyvin vähän konkretiaa: esimerkiksi ydinvoiman rooli vaikuttaa komissiolta unohtuneen, vaikka panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa.

Lannoitekustannusten kasvaessa komissiolta edellytetään myös toimia ruokakriisin ratkaisemiseksi ja ruoan hinnannousun rajoittamiseksi. Maatalousyrittäjät tarvitsevat tukea pian. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilannetta silmällä pitäen. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.

Torjunta-aine-esitykseen vaikuttamisen aika on nyt

Suomen kannalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulee Euroopan komission viime kesänä julkaisema ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloite on Suomen kannalta ongelmallinen niin sen asettamien tavoitteiden kuin puutteellisen vaikutustenarvioinninkin vuoksi.

Huomattavan suuri ongelma komission omaperäisessä laskentamallissa on se, että Suomella mukaan on laskettu urea, jota käytetään havumetsien juurikäävän torjuntaan. Suomen laskennallinen tavoite on urean mukaanoton vuoksi likimain samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan, jossa torjunta-aineita tosiasiassa käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän. Lisäksi komission vaikutustenarviointi on jäänyt puolitiehen, ja jättää huomiotta esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutukset sekä jäsenmaiden vaihtelevat olosuhteet.

Valitettavasti Suomen hallitus ei ole vielä herännyt aloitteen ongelmallisuuteen. Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että parlamentin suomalaisilta jäseniltä.

Poimintoja mediasta:

Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta ensinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”

”Suomi on venäläisturisteille ainoa maareitti” – yli 30 meppiä vetoaa Sanna Mariniin, myös Suomen mepit kirjelmöivät

E.U. proposes suspending $7.5B in funding for Orban’s Hungary over corruption

Europarlamentaarikko pelkää metsäkatoasetuksesta olevan haittaa Suomelle

Karu näkymä energiapuulle EU:ssa: ”Päädytään joka tapauksessa tulokseen, että EU:n mukaan on puuta, joka ei ole uusiutuvaa”

Petri Sarvamaa: Komission esitys uhkaa perunoita

Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa lokakuuta.

Ystävällisin terveisin
Petri

Ajankohtaista

Unkarin rahahanat katkolla

28.9.2022

Euroopan unionin uskottavuus on koetuksella, kun Unkari edelleen haastaa toiminnallaan unionin demokratian perusarvoja. Strasbourgin syyskuun täysistunnossa EU-parlamentti tuomitsi mietinnössään Unkarin demokratiaa heikentävät toimet ja julisti, ettei maata enää voi pitää demokratiana. Myös komissio tarttui viimein toimeen, ja päätyi sunnuntaina 18.9. ehdottamaan Unkarin EU-rahoituksen leikkaamista 7,5 miljardilla neuvottelemani budjettilain avulla maan oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.

Kyseessä on hyvin historiallinen hetki, sillä ensimmäistä kertaa Euroopan unioni on keskeyttämässä jäsenvaltionsa rahoitusta sääntörikkomusten vuoksi. Päätös oli odotettu, mutta vasta alkusoittoa Unkarin palauttamiseksi oikeille raiteille.

On muistettava, että Unkarin tapahtumissa on kyse myös paljon muusta kuin abstraktin oikeusvaltioperiaatteen hylkäämisestä. Tosiasiassa koko Unkarin demokratia on uhattuna. Median itsenäinen toiminta on estetty, vähemmistöjen oikeuksia poljetaan ja maan demokratian kantimia on heikennetty systemaattisesti jo vuosien ajan.

Asioista onkin tärkeää puhua niiden oikeilla nimillä: Unkarin autokraattinen kehitys on uhka niin unionin uskottavuudelle, toimintakyvylle kuin unkarilaisille itselleenkin. Yksi syy siihen, miksi Unkarin tilanne on päässyt kehittymään näin vakavaksi, on komission toimien hitaus. Jos Unkari todellakin laittaa täytäntöön siltä vaadittavat muutokset, pitää tukien keskeyttämisen tarvetta tarkastella uudelleen. Todellisuus on kuitenkin tällä hetkellä se, että Unkarin oikeusvaltiorikkomukset ovat erittäin syvällä rakenteissa.

Komission esittämiin vaatimuksiin sisältyivät esimerkiksi korruptionvastaisen elimen perustaminen, julkisten hankintojen kilpailuttaminen ja viranomaisten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen.

Lupauksia on kuultu Orbanin suusta ennenkin. Komission onkin pidettävä tiukasti kiinni sunnuntaina esitetyistä vaatimuksista. Itse ajattelen, että Unkari tulee varmasti täyttämään vaatimukset paperilla, mutta komission on pidettävä huoli siitä, että Unkarin lupaamat toimet toteutuvat myös käytännössä. Näyttöä korruptiosta ja EU-tukien päätymisestä vääriin käsiin on paljon, ja unionin uskottavuuden kannalta on elintärkeää, että rahojen väärinkäyttö todella estetään. Veronmaksajien varoilla ei pidä rahoittaa korruptiota ja oligarkkien toimia.

Syksyn aikana tulemme varmasti näkemään uusia käänteitä asiassa, ja täällä Euroopan parlamentin päädyssä aion tehdä kaiken edistääkseni sitä, että komission selkäranka kestää loppuun saakka. Unkarilla on marraskuun 19. päivään asti aikaa tehdä vaadittavat lakimuutokset kansallisella tasolla. Tämän jälkeen jäsenmaat päättävät määräenemmistöllä, keskeytyykö Unkarin EU-rahoitus vai ei.

Petri Sarvamaa 

Julkaistu Kokoomuksen Eurooppa-verkoston Mietteitä Brysselin ytimestä -blogissa.

Ajankohtaista

Yle: EU odottaa Unkarilta pikauudistuksia miljarditukien vastineeksi – suomalaismepin mukaan erkaneminen perusarvoista vie arvaamattomalle tielle

20.9.2022

EU:n ei tulisi antaa periksi Unkarille oikeusvaltion periaatteisiin liittyvässä kiistassa, sanovat Ylen haastattelemat mepit. Pelissä on tukimiljardien lisäksi myös unionin perusarvot ja uskottavuus.

EU:n perusarvojen rikkominen käy kukkarolle. Unkaria uhkaa miljarditukien menettäminen, jos EU:n esittämiin huoliin ei reagoida.

Sunnuntaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa EU-komissio määritteli ensi kertaa hintalapun oikeusvaltion periaatteiden rikkomiselle. Unkarin tapauksessa kyseessä on yli seitsemän miljardin euron potti.

– Jos Unkari todellakin laittaa täytäntöön nämä lakimuutokset ja nämä vaaditut asiat, niin silloin tämä asia raukeaa, näin sen pitää mennä. Mutta tähän mennessä Unkari on pikemmin toiminut päinvastoin, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo.

Sarvamaa oli EU-parlamentin pääneuvottelija, kun EU:ssa päätettin unionin budjetin suojelemiseen tähtäävästä oikeusvaltiomekanismista.

Asetusta sovelletaan ensimmäistä kertaa Unkariin, jonka demokraattinen kehitys on herättänyt huolta EU-maiden keskuudessa. Viime viikolla hyväksytyssä mietinnössä EU-parlamentti linjasi, että maata ei voi pitää täytenä demokratiana.

Unkari sai armonaikaa

Unkari sai komissiolta kaksi kuukautta aikaa korjata oikeusvaltion periaatteisiin ja EU-varojen käyttöön liittyvät puutteet.

Komissio on muun muassa huolissaan Unkarissa tehtävistä julkisista kilpailutuksista, budjettivarojen väärinkäytösten puutteellisesta tutkinnasta ja korruptiosta.

Jos Unkari ei tee vaadittuja uudistuksia, EU:n jäsenmaat voivat päättää tukien leikkaamisesta komission esityksen pohjalta.

Budjettikomissaari Johannes Hahnin mukaan tavoitteena on edelleen yhteisymmärryksen löytäminen Unkarin kanssa, ilman että tukiin puututaan.

Hänen mukaansa Unkarin esittämät 17 toimenpidetta tilanteen parantamiseksi ovat askel oikeaan suuntaan.

Voiko Orbánin kanssa neuvotella?

EU-parlamentin keskustaliberaalia Renew-ryhmää edustava unkarilaismeppi Katalin Cseh pitää Viktor Orbánin hallituksen esittämiä parannuksia kosmetiikkana.

Hänen mukaansa ei ole takeita sille, että Unkari olisi jatkossa valmis puuttumaan budjettivarojen väärinkäyttöön.

– Toivon, että komissio pysyy lujana ja vaatii Unkarilta todellisia uudistuksia. Muuten maa jatkaa Euroopan ensimmäisen autokratian rakentamista eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla.

Brysseliäisen EPC-ajatuspajan analyytikko Sophie Pornschlegel ei usko Unkarin ja komission välisten neuvottelujen johtavan läpimurtoon.

– Komissiossa uskotaan edelleen, että Orbánin ja Unkarin kanssa voi neuvotella. He tietävät kuitenkin Orbánin vähät välittävän neuvotteluista.

Pornschlegel muistuttaa, että Orbánilla ja hänen johtamallaan Fidesz-puolueella on vuosien varrella ollut lukuisia mahdollisuuksia puuttua EU:n esittämiin huoliin. Demokraattisten instituutioiden on kuitenkin annettu rapautua.

– Vakavasti ottaen en voi uskoa, että he tulisivat palauttamaan demokratian, kun he eivät ole muuta tehneetkään kuin lipsuneet demokraattisista periaatteista viimeiset kaksitoista vuotta.

EU:n arvot ja uskottavuus mitataan

Kookomusmeppi Sarvamaa kantaa myös huolta jatkoneuvottelujen tuloksesta. Pelissä on miljarditukien lisäksi myös EU:n perusarvot ja uskottavuus.

– Jos tämä hoidetaan löperösti, niin se vahingoittaa vuosia tehtyä työtä EU:n uskottavuuden vahvistamiseksi. Sitä, että me valvomme rahankäyttöä ja toimimme samojen periaatteiden mukaisesti.

Sarvamaan korostaa, että neuvottelut Unkarin kanssa käydään oikeusvaltiomekanismin edellyttämällä tavalla.

– Hyvin moni täällä Brysselissä kulissien takana näkee, että Unkari on jo menetetty tapaus. Mutta me emme voi toimia tältä pohjalta. Me emme voi lähteä hutkimaan ja ja sanomaan, että teistä ei enää koskaan tule kunnollista EU-jäsentä.

Sarvamaan mukaan Unkarille tarjotaan vielä viimeistä mahdollisuutta tehdä suunnanmuutos suhteessa EU:hun.

– Jos saamme Unkarin palaamaan perusarvojen noudattamiseen niin se on äärimmäisen tärkeää Euroopalle. Jos emme, niin silloin edessä on arvaamattomat ja vaaralliset ajat.

Unkarin panosta tarvitaan

Oikeusvaltion periaatteisiin liittyvistä ongelmista huolimatta Unkaria tarvitaan EU:n päätöksenteossa. Yksimielisyyttä vaativia ulkopoliittisia päätöksiä ei ole mahdollista tehdä ilman Unkarin myötävaikutusta.

Kaikkien jäsenmaiden on myös hyväksyttävä Venäjälle asetettavat pakotteet.

– EU:ssa jäsenmailla on äärimmäisen tärkeä rooli. Unkarin panosta tarvitaan monessa asiassa, ja komissio on tästä hyvin tietoinen, Sophie Pornschlegel sanoo.

Sarvamaan mukaan Unkari osaa hyödyntää tilannetta edukseen.

– On ihan selvää, että Unkari lypsää ja neuvottelee hyvin tietoisena omasta asemastaan neuvostossa, jossa on yksimielisyysvaatimus monissa kysymyksissa. He tulevat aina käyttämään sen lypsynsä loppuun asti.

Unkari hyötyy EU-jäsenyydestä

Unkari on vastavuoroisesti riippuvainen EU:lta saatavasta taloudellisesta tuesta. Seitsemän miljardin jäädyttäminen tekisi ison loven Unkarin valtiontalouteen.

– Tilanne Unkarissa on hyvin vaikea. Ihmiset kamppailevat laskujensa kanssa, valuuttamme arvo laskee ja ruoan hinta on koholla, unkarilaismeppi Cseh kuvailee.

Csehin mukaan Unkarin olisi tehtävä vaaditut uudistukset turvatakseen EU:n rahoitus. Haluttomuus puuttua korruptioon ei voi olla EU-tukia tärkeämpää, hän pohtii.

Csehin mukaan lipsumista demokraattisista periaatteista on nähtävissä eri puolilla Eurooppaa, ei pelkästään Unkarissa.

– Jos emme aseta jäsenmaita vastuuseen toimistaan EU:n tulevaisuus vaarantuu.

Julkaistu Yle Uutisissa 20.9.2022.

Ajankohtaista

Washington Post: E.U. proposes suspending $7.5B in funding for Orban’s Hungary over corruption

18.9.2022

BRUSSELS — The European Commission on Sunday proposed the suspension of billions of dollars in funding for Hungary over concerns about corruption, a first-of-its kind move that could deepen the standoff between Brussels and Budapest — if it goes ahead.

The commission will ask European Union countries to approve the suspension of 65 percent of funding from three programs, amounting to roughly $7.5 billion, according to E.U. officials. But the commission seemed to leave the door open for Hungary to make reforms and keep the money in the end.

This is the first time the E.U. is using a new measure aimed at protecting its budget by making funding conditional on certain standards. “Today’s decision is a clear demonstration of the Commission’s resolve to protect the E.U. budget, and to use all tools at our disposal to ensure this important objective,” Johannes Hahn, commissioner in charge of budget and administration said in a statement.

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Nyt se tapahtui: Euroopan komissio esittää, että Unkarilta jäädytetään 7-8 miljardin euron potti

EU on ensimmäistä kertaa pysäyttämässä jäsenvaltionsa rahoitusta. ”Unkarin on aika lunastaa lupaukset”, kokoomuksen europarlamentaarikko ja oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelija Petri Sarvamaa sanoo.

Euroopan komissio esittää 7-8 miljardin euron leikkausta Unkarin EU-varoihin oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.

”Päätös on selkeä osoitus siitä päättäväisyydestä, jolla komissio suojelee EU:n talousarviota ja käyttää kaikkia mahdollisia välineitä tämän tärkeän tavoitteen varmistamiseksi”, budjettikomissaari Johannes Hahn kommentoi tiedotteessa.

Taustalla on komission ja Unkarin välinen riita oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta Unkarissa. Komissio varoitti Unkaria jo huhtikuussa ja maa vastasi 17 korjausehdotuksella. Komissio sanoo nyt odottavansa näiden ehdotusten täytäntöönpanoa. Mikäli Unkari ei onnistu toteuttamaan sille asetettuja vaatimuksia 19. marraskuuta mennessä, se menettää 7-8 miljardia euroa koheesiovaroista.

Nyt komissio aikoo keskeyttää 65 prosenttia Unkarin saamasta rahoituksesta kolmen EU:n koheesiorahaston kautta, jos maa ei ryhdy toimenpiteisiin komission vaatimusten mukaisesti. Vuosina 2014–2020 Unkari sai koheesiorahoitusta 21,9 miljardia euroa.

EU-maiden valtiojohtajista koostuvalla Eurooppa-neuvostolla on nyt kuukausi aikaa päättää, tukeeko se komission ehdotusta. Päätös voidaan tehdä määräenemmistöllä, eli Unkari ei voi kaataa sitä.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on tyytyväinen komission ehdotukseen.

”Unkarin ehdottamat 17 korjaustoimenpidettä ovat hyvä alku, mutta komission ei tule mennä halpaan. On päivänselvää, että Unkari tulee täyttämään vaatimukset paperilla. Keskeinen kysymys on, miten komissio varmistaa, että toimet todella implementoidaan Unkarin järjestelmään, ja pieneneekö riski EU-varojen väärinkäytöksille käytännössä”, oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelija Sarvamaa kommentoi tiedotteessaan.

Unkarilta vaaditaan esimerkiksi korruptionvastaisen viranomaisen perustamista ja julkisiin hankintoihin liittyvien käytäntöjen parantamista. Linjauksien myötä EU on ensimmäistä kertaa pysäyttämässä jäsenvaltionsa rahoitusta.

”Unkari on luvannut vuosi toisensa jälkeen parantaa oikeusvaltionsa tilaa, mutta konkreettinen kehitys on ollut päinvastaista. Komission ei tule hellittää otettaan oikeusvaltioperiaatetta rikkovista maista, ja myös Euroopan parlamentti tulee olemaan tarkkana koko prosessin ajan. Unkarin on aika lunastaa lupaukset”, Sarvamaa korostaa.

Julkaistu Uusi Suomessa 18.9.2022.

Ajankohtaista

Uutiskirje 7/2022

8.7.2022

Viimeisiä viedään Strasbourgissa ennen kesätauolle siirtymistä. Heinäkuun helteisen istuntoviikon agendaa hallitsi muun muassa taksonomia sekä EU-puheenjohtajuuden siirtyminen Ranskalta Tšekille. Tässä uutiskirjeessä asiaa ensimmäiseksi mainitusta, mutta myös vuoden MEP -palkinnosta, Ukrainasta ja Venäjästä sekä Unkarin EU-varojen jäädyttämisestä.

Vuoden Meppi!

Pitkäaikainen työni metsien ja maataloustuottajien puolesta noteerattiin, sillä voitin hiljattain vuoden europarlamentaarikko -palkinnon maatalouden ja ruokaturvallisuuden sarjassa.

Palkinto oli osoitus siitä, että vaikka suomalaisten osaamisen ja sekä hiljaisen että tutkitun tiedon tuominen neuvottelupöytiin ei aina ole helppoa, sitä tarvitaan nyt ja tulevina vuosina enemmän kuin koskaan.

En usko, että olisin voittanut tätä palkintoa ilman suomalaisten metsäosaajien ja viljelijöiden tukea. Työni jatkuu sekä metsästrategian että muiden metsiin ja maatalouteen liittyvien aloitteiden parissa. Tässä työssä suomalaisten metsäasiantuntijoiden sekä tuottajien kullanarvoinen tuki on ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Länsi ei saa unohtaa Ukrainaa

Alkuviikosta kuulimme kohtalokkaita uutisia, kun Ukrainan armeija ilmoitti, että se on viikonlopun aikana vetäytynyt kaupungeista Itä-Ukrainassa. Tämä tapahtui viikkoja jatkuneiden kovien taisteluiden jälkeen. Ukraina tarvitsee edelleen kaiken mahdollisen avun länsimailta, sillä maan omat joukot ovat tällä hetkellä maksimivahvuudessaan. Sodan loppua ei näytä olevan näköpiirissä, joten Ukraina tarvitsee entisestään enemmän asetoimituksia. Tämän suhteen Suomella ja muilla EU:n jäsenvaltioilla on paljon parantamisen varaa.

Venäjän hyökkäyksestä alkaen jäsenvaltiot ovat onnistuneet neuvottelemaan jopa kuudesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Tempoa täytyy pitää yllä, ja kovasti ihmettelen, missä seitsemäs pakotepaketti viipyy.

Kiristettävää nimittäin vielä löytyy. Esimerkiksi Puola on vaatinut teknologian vientikieltoa sekä lisätoimia Venäjän pankkijärjestelmää ja disinformaatiokanavia vastaan. Suomen kannalta hyvin konkreettinen pakotteiden kohde voisi olla venäläinen digijätti Yandex, jonka konesalit edelleen jylläävät Suomen maaperällä.

Unkarin EU-varat tulee jäädyttää täysimääräisesti budjettilain avulla

Euroopan parlamentin suurimmat puolueet ovat teettäneet selvityksen, jonka mukaan Unkarin oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset ovat niin merkittäviä, että maan EU-varat tulee jäädyttää täysimääräisesti. Neuvottelemani budjettilain mukainen menettely on aloitettu Unkaria vastaan huhtikuussa, mutta avoimeksi kysymykseksi on jäänyt, kuinka suuri osuus Unkarin saamista EU-varoista pitäisi jäädyttää.

Selvityksen myötä meillä on nyt mustaa valkoisella. Unkarin saamista EU-varoista pitäisi jäädyttää sata prosenttia budjettilain avulla. On nurinkurista, että Unkari on yksi EU:n suurimpia rahallisia hyötyjiä, vaikka sen oikeusvaltiorikkomukset ovat järjestelmällisiä ja toistuvia.

Oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset vaarantavat EU-varoja, eli käytännössä veronmaksajien varat valuvat korruptioon ja oligarkkien taskuun. Lisäksi Unkarin viranomaiset jättävät järjestelmällisesti tutkimatta korruptiota, etenkin jos kyseessä ovat valtion korkeat virkamiehet. Samalla Unkarin oikeuslaitos ja tuomarit ovat yhä enemmän alttiina poliittiselle paineelle. Myös tuomarien nimityksissä korostuu valtapuolueelle ystävämieliset henkilöt.

Jäädytettävien varojen määrä on lopulta kuitenkin komission ja neuvoston käsissä. Selvityksen perusteella komissiossa ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan sen olisi tultava samaan päätelmään – siis täysimääräiseen EU-varojen jäädyttämiseen – myös itse.

Ydinvoima sisällytetään taksonomiaan

Kuluneella viikolla äänestimme ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä taksonomian piiriin. Taksonomia on osa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä, ja sen tarkoituksena on auttaa sijoittajia ohjaamaan pääomaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin. Ydinvoiman sisällyttäminen tämän sääntelykehikon piiriin on erinomainen uutinen tulevaisuuden energiantuotannolle etenkin Suomessa, sillä meidän energiatarpeesta tyydytetään noin kolmannes kyseisellä energiamuodolla. Ydinvoimaloiden ylläpitäminen on hyvin pääomaintensiivistä toimintaa, joten on tärkeää, että sijoittajilla säilyy luottamus alan rahoittamisen suhteen.

Poimintoja mediasta

Petri Sarvamaa valittiin vuoden europarlamentaarikoksi

Petri Sarvamaa: Kaikki Unkarin EU-varat jäädytettävä

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kootaan jatkuvasti uudelleen – uusi metsästrategia etenee

Konsulttien käyttö Euroopan unionissa ei saa aiheuttaa riskejä

Mukavaa heinäkuuta, Brysselistä lisää kuulumisia jälleen syyskuussa.

Ystävällisin terveisin

Petri

Ajankohtaista

Uutiskirje 4/2022

7.4.2022

Huhtikuun uutiskirje

Keväiset terveiset Brysselistä. Tässä uutiskirjeessä hyviä uutisia muun muassa sen suhteen, että komissio on vihdoin ryhtynyt toimiin neuvottelemani oikeusvaltio-budjettilain kanssa. Lisäksi asiaa Venäjästä sekä EU-varojen suojaamisesta petoksilta.

Nyt se on virallista – Komissio lähettää notifikaatiokirjeen Unkariin

Komission puheenjohtaja ilmoitti tällä viikolla Strasbourgissa, että oikeusvaltioperiaate kytketään Unkarin saamaan EU-rahoitukseen. Tämän neuvottelemani lain käyttöönottoa on odotettu yli vuosi. Sen tarkoituksena on suojata veronmaksajien varoja väärinkäytöksiltä niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät noudata yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. 

EU:ssa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, onko nyt otollinen aika mekanismin käyttöönotolle, sillä se saattaisi vahingoittaa jäsenmaiden yhtenäisyyttä Venäjän sotatoimien keskellä. Itse olen ehdottoman solidaarinen kaikkien jäsenvaltioiden sotaponnisteluille ja Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten auttamiselle, mutta tämän budjettilain käyttöönotto on itsessään aivan eri asia. Siinä on kyse meidän veronmaksajien rahojen suojaamisesta väärinkäytöksiltä.

EU:n täytyy itse seurata vain lain kirjainta – ei poliittisia arvioita siitä, mikä nyt on sopivaa ja mikä ei. Unkarin tapauksessa aineisto on kiistaton ja siksi budjettilain mukainen menettely sen kanssa täytyy käynnistää.

Budjettilain mekanismi on hyvin suoraviivainen – Unkarin tulee vastata notifikaatiokirjeeseen kolmen kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen asia siirtyy komissiolle, joka edellyttää Unkarilta selkeitä lakimuutoksia tilanteen korjaamiseksi. Jos Unkari ei niihin määräajan kuluessa suostu, tekee komissio ehdotuksen mahdollisesta budjettivarojen jäädyttämisestä neuvostolle. Saimme onneksi neuvoteltua lain siten, että neuvosto pystyy tekemään päätöksensä määräenemmistöllä. Yksittäinen jäsenvaltio ei tätä torppaa. 

Moni on kysynyt, miksi juuri nyt Unkari mutta ei Puola? Vastaus on yksinkertainen. Unkarista on riittävästi tutkinta-aineistoa siitä, miten korruptio on vaikuttanut EU-varojen väärinkäyttöön. Sen sijaan Puolan tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden rapauttamista ja EU-varojen väärinkäytöksiä ei vielä ole kytketty suoraan toisiinsa. 

Myös muissa jäsenvaltioissa korruptio on lähimpänä laukaisemaan oikeusvaltio-budjettiasetuksen käyttöönoton.

Suomen on tunnustettava tosiasiat Venäjästä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kirjoittanut historiaan uuden, hyvin synkän luvun. Sellaisen luvun, jota emme olisi uskoneet enää ikinä näkevämme. Raakalaismaiset sotarikokset siviilejä kohtaan ovat järkyttäneet ympäri maailmaa. Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että läntinen yhteisö on jäänyt kiusalliseen välitilaan, ja sodan alussa löytynyt yhtenäisyys on unohtumassa.

Vaikka Butšan verilöyly tuomittiin usean päättäjän toimesta, niin tässä kohtaa teot puhuvat enemmän kuin sanat. EU:n vastaisku loistaa poissaolollaan, vaikka jykevimmät päätökset ovat silmiemme edessä – Euroopan on kivihiilen lisäksi irtauduttava venäläisestä öljystä sekä kaasusta ja Venäjältä ostettavan fossiilisen energian maksujenvälityksen keskiössä olevat pankit on suljettava SWIFT:in ulkopuolelle.

Kyseisten keinojen käyttöönotto on välttämätöntä, ja niiden seuraukset heijastuvat varmasti myös EU:n jäsenvaltioihin. Tätä ei pidä kuitenkaan pelätä, eikä se ole millään tavalla perusteltu syy olla ottamatta käyttöön kyseisiä pakotteita, sillä niiden vaikutukset tuntuvat monin kerroin kiperämmin Putinin ja hänen moraalittoman hallintonsa selkänahassa.

Esimerkiksi Saksa on yksi merkittävimmistä toimijoista, joka ei ole tätä tosiasiaa halunnut sisäistää. Sen vastaanhangoittelu aiheuttaa EU:n sisällä juuri sitä, mitä Putin haluaa – erimielisyyksiä. Erimielisyydet eivät puolestaan auta Ukrainaa ja Eurooppaa millään tavalla, vaan päinvastoin. Ahneuden ja omien kansallisten intressien suojelun sijaan on ymmärrettävä, että jokaisesta tekemättä jätetystä päätöksestä ukrainalaiset ovat ne, jotka maksavat lopulta kovimman hinnan. Siis juuri he, jotka tällä hetkellä puolustavat omalla verellään meitä kaikkia eurooppalaisia.

Myös Suomessa on viimein hetki ryhdistäytyä ja tunnustaa tosiasiat Venäjästä. Baltian maat ovat oppineet menneisyydestään Venäjän kanssa, ja johtavat tällä hetkellä esimerkillä. Muun muassa Liettua on kuun alussa ilmoittanut luopuvansa täysin venäläisestä kaasusta, ja Viro tukee Ukrainaa suhteellisesti Suomeen verrattuna monikymmenkertaisesti. Lisäksi Viron parlamentin puhemies ja entinen pääministeri Jüri Ratas esitti jo helmikuussa Naton peruskirjan artikla neljän mukaisia turvallisuuskonsultaatioita.

Sen sijaan Nesteen öljyntuonti Venäjältä Suomeen ei yksinkertaisesti kestä päivänvaloa. Huomionarvoista on se, että Nesteen suurimpien osakkeenomistajien paalupaikalla on valtioneuvoston kanslia, eli suomalaiset veronmaksajat. Putinin sotakassan rahoittaminen öljyntuonnilla tai se, että pihtaamme aseellista ja taloudellista tukea, ei tule olla niitä tekijöitä joista meidät tämän kriisin jälkeen muistetaan. Ollaksemme aidosti historian oikealla puolella, meidän on myös kyettävä tekemään vaikuttavia toimia. Venäläiset diplomaatit olisi pitänyt karkottaa Suomesta jo päiviä sitten, ja tukeamme Ukrainalle, oli se sitten aseita tai euroja, pitäisi kasvattaa huomattavasti.

EU:n budjetin suojaaminen petoksilta ja oligarkeilta 

Maaliskuussa äänestettiin neuvottelemastani mietinnöstä, jonka tarkoituksena on lopettaa EU:n tukirahojen valuminen oligarkkien käsiin. Mietinnön tarkoituksena on ottaa jälleen yksi askel eteenpäin veronmaksajien rahojen turvaamisessa. Olen halunnut tuoda raportissa useamman kerran ilmi, miten tietyissä jäsenmaissa poliitikot ja hallinnon eri toimijat ovat osa oligarkkisia rakenteita.

EU:n budjettivarojen kannalta on olennaista tunnistaa lopulliset edunsaajat sekä ne henkilöt, jotka osallistuvat jäsenvaltioissa EU-varojen käsittelyyn ja ohjaamiseen eteenpäin. Olenkin vaatinut komissiota muuttamaan varainhoitoasetusta ja sisällyttämään siihen ”ammattiin liittyvän eturistiriidan” täsmällisemmän määritelmän. Raportissa tuodaan myös esiin se, että komissiolla on jo nyt käytössään lukuisia välineitä EU-varojen suojaamiseksi. Näitä pitäisi vain uskaltaa käyttää. 

 

Tässä kaikki tältä erää, voit vielä lukea lisää kannanotoistani eri medioissa:

Maaseudun tulevaisuus: Energiariippuvuuden aika on ohi

Iltalehti: Nämä suomalaismepit veisivät Suomen Natoon ehdoitta – muilla varaumia

Yle: Euroopassa on oligarkkeja omastakin takaa – nyt EU-parlamentti haluaa heidän näppinsä irti yhteisistä varoista

Yle: EU aloittaa kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta – Sarvamaa: ”Unkarilla on vielä mahdollisuus korjata tilanne

Uusi Suomi: Painava vetoomus Euroopan parlamentista: Venäjä-pakotteita kiristettävä välittömästi – energiatuonti seis, satamat kiinni venäläisiltä ja Ukrainalle toimitettava raskasta aseapua

 

 

Ajankohtaista

Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

27.5.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

 

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Lue koko tiedote täältä > 

Ajankohtaista

Open letter: the EU must not sit idly by while a Member State’s democracy is in jeopardy

15.4.2020

The recent actions of Viktor Orbán’s government in Hungary are a flagrant attack on the cornerstones of the rule of law and the values of the Union.  Last week, the government overrode the objections of the opposition and civil society, granting the Prime Minister indefinite powers to rule by decree. This law has also mandated draconian prison sentences for spreading ‘misinformation’ which could be used to stifle independent journalism.  

 

We urge the European Commission and the European Council to:

  • unequivocally condemn the Hungarian government’s misuse of the coronavirus crisis to erode democratic values.
  • more strictly control the spending of EU funds, and
  • enhance current measures that prevent the creation of an illiberal system within our Union.

Read the whole letter from here >

 

Respectfully,

Transparency International EU 

Transparency International Hungary  

Access Info 

Africa Solidarity Centre Ireland 

Alliance4Europe 

AMARC Europe: World Association of Community Radio Broadcasters 

ARTICLE 19 

Association of European Journalists  

Campaign for Freedom of Information Scotland 

Citizens Network Watchdog Poland 

Civil Society Europe 

Corporate Europe Observatory 

Danes je nov dan / Today is a new day  

The Daphne Caruana Galizia Foundation 

Defend Democracy 

Democracy International 

EU DisinfoLab 

European Centre for Press and Media Freedom

European Federation of Journalists 

European Humanist Federation 

EuropeanMay 

European Movement International 

European Youth Forum 

Staffan Dahllöf (Freelance reporter) 

Antonis Ventouris (Freelance) 

Freemuse

Free Press Unlimited 

Fundacja Miasto Obywatelskie Lubartów 

Funky Citizens 

Global Forum for Media Development 

Gong 

The Good Lobby  

Human Rights Watch 

Hungarian Civil Liberties Union 

Hungarian Europe Society 

Hungarian Helsinki Committee  

International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association, Europe 

International Press Institute 

JEF Europe (Young European Federalists) 

Lawyers for Human Rights 

Vigjilenca Abazi (of Maastricht University) 

Mertek Media Monitor 

Netherlands Helsinki Committee 

Open Society European Policy Institute

Osservatorio Balcani e Caucaso Transeuropa 

The Oslo Center 

Professor Laurent Pech  (of Middlesex University) 

Poets, Essayists and Novelists International 

Reporters Without Borders  

Solidar and Solidar Foundation 

Unhack Democracy

 Vouliwatch 

 WeMove Europe 

 

Daniel Freund MEP, Co-ChairAnti-Corruption Intergroup

Petri Sarvamaa MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup  

Lara Wolters MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup 

Ramona Strugariu MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup 

Stelios Kouloglou MEP, Bureau Member, Anti-Corruption Intergroup 

Abir Al-Sahlani MEP 

Anna Donath MEP 

Benoît Biteau MEP 

Brando Benifei MEP 

Caroline Roose MEP 

Claude Gruffat MEP 

Damien Carême MEP 

David Cormand MEP 

Dimitrios Papadimoulis MEP 

François Alfonsi MEP 

Gwendoline Delbos-Corfield MEP 

Karen Melchior MEP 

Karima Delli MEP 

Marie Toussaint MEP 

Michèle Rivasi MEP 

Mounir Satouri MEP 

Pascal Durand MEP 

Reinhard Bütikofer MEP 

Rosa D’Amato MEP 

Sabrina Pignedoli MEP   

Salima Yenbou MEP 

Sándor Rónai MEP 

Saskia Bricmont MEP 

Tineke Strik MEP 

Yannick Jadot MEP