Ajankohtaista

Sarvamaa, Kaleva, Heikkinen: Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?

2.4.2019

Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueilla ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valittuja toimenpiteitä.

Krimin valtaaminen sekä sotatoimet Ukrainassa saivat länsimaat varpailleen ja ottamaan talouspakotteet käyttöön Venäjää vastaan. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään
vastapakotteista.

Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viidennen artiklan mukaisesti valmis puolustamaan jäsenmaitaan mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä puolustusyhteisö Natoon, heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta. Poliittinen johtomme
on ilmaissut vahvan kantansa siitä, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on paras mahdollinen turvallisuusratkaisu nyt käytössään.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella.

Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta. Meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin. Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että Baltian maiden sekä erityisesti naapurimme Viron kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestään (ja alentaa puolustusmenojaan kahden prosentin BKT-tasostaan Suomen 1,4 prosentin tasolle)?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustusliiton.

Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne kohenisi tämän muutoksen myötä? Vähenisikö Viroon kohdistuva painostus? Paranisivatko Venäjän ja Viron väliset suhteet, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Voidaanko pitää luultavampana, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos reaktiosi on hämmentävää naureskelua, ihmetystä tai kysymys: Onko kirjoittajalla ”kaikki inkkarit kanootissa”, kysyn heti perään, miksi ihmeessä emme heti, välittömästi, nyt, juuri tällä
hetkellä hae Nato-jäsenyyttä?

Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua. Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustusyhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsi ei tule suostumaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Nyt on aloitettava vakava keskustelu: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa
Varakansanedustaja Atte Kaleva
Oulun kaupunginhallituksen jäsen Janne Heikkinen

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?”

30.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo lausunnossaan Janne Heikkisen ja Atte Kalevan kanssa, että vakava keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on vihdoin aloitettava. ”Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia”, he toteavat.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Nato-jäsenyys takaisi rauhan

19.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää lähes uhkarohkeana, että Suomi on päättänyt pysytellä vakautta ja lisäarvoa tuottavan transatlanttisen puolustusyhteistyön ulkopuolella. ”Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Nato-jäsenyys takaisi rauhan Suomessa, IL-blogi

18.3.2019

Uskottava armeija ja kunnollinen sotilaallinen pelote ovat parhaat rauhan takeet nykymaailmassa. Itärajan taakse ei saa antaa aihetta edes leikitellä ajatuksella Suomen turvallisuuden uhkaamisesta. Järkevin puolustusteko olisi katkaista tällaisilta kuvitelmilta siivet jo etukäteen ja pysyvästi. Se tarkoittaa pelotteen kasvattamista mahdollisimman suureksi.

Vasta julkaistun puolustusvoimien, sisäministeriön ja ulkoministeriön yhteisen raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, puolustustoimintaan ja päätöksentekoon sitä enemmän mitä tiiviimmin olemme osa lännen puolustusjärjestelyjä. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole liittyminen Venäjän puolustusjärjestelyihin tai pesäeron tekeminen länsimaiden kanssa vaan uskottava puolustus.

Kansallisen puolustusjärjestelmämme suorituskyky riippuu olennaisesti paitsi sotilaiden osaamisesta myös puolustuksemme takana olevasta kokonaisvoimasta. Tarvitaan sekä laatua että määrää. Mutta liittoutumalla saadaan ennen kaikkea uskottava pelote.

Kansallisen itsemääräämisoikeuden sydämessä olevaan maanpuolustukseen on suhtauduttava vakavasti. Perinpohjaisen harkinnan lopputulema on kuitenkin selvä. Mitä enemmän teemme puolustusyhteistyötä länsimaiset arvomme jakavien maiden kanssa, sitä parempaan pystymme. Käytännössä se tarkoittaa EU- ja Nato-maita.

Molemmat perustettiin Euroopan raunioille toisen maailmansodan jälkeen. Molempien tehtävä on turvata maanosamme rauhaa ja luoda vakautta. Molemmat ovat demokraattisia kansainvälisiä järjestöjä. Molemmissa tehtävät päätökset koskettavat meitä suomalaisia. Vain yksi kuitenkin antaa jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Se, jonka jäseniä me emme ole.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toki ottanut pikkuhiljaa tulta alleen, mutta Natoon verrattuna se on hyvin vaatimatonta. Siitäkin huolimatta, että EU:lla on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja armeija, kun kansalliset puolustusbudjetit ja aktiiviset joukot lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Isoin budjetti on Yhdysvalloilla ja armeija Kiinalla.

Kylmä totuus on, että Nato on Suomelle paras paikka taata sotilaallinen koskemattomuutemme ja saada äänemme kuuluviin. Viimeiset 70 vuotta rauhaa ovat käytännössä perustuneet Yhdysvaltojen Euroopalle antamille takuille. Transatlanttinen puolustusyhteistyö edistää kiistatta vakautta ja tuo kaikille osapuolille lisäarvoa. On suorastaan uhkarohkeaa jättäytyä sen ulkopuolelle.

Suomen on sitouduttava sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön. Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Puolustuksesta puhuttaessa Suomen ja Ruotsin rinnastaminen toisiinsa ei ole paikallaan. Suomen nykyinen tilanne ja historia muistuttavat paljon enemmän Baltian maita. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille.

Suomessa on vihdoin ymmärrettävä, että me emme ole liittoutumattomia. Olemme EU-maa. Lisäksi meillä on lukuisia eri maiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia. Olemme puolemme valinneet ja hyvä niin. Meiltä kuitenkin puuttuu se pahan päivän varalta olennainen tapaturmavakuutus.

Erilaiset yhteistyösopimukset tai EU:n niin kutsutut turvatakuut eivät tiukan paikan tullen ole haitaksi. Mutta niissä on yksi ratkaiseva puute: Ne eivät takaa sotilaallista apua. Naton ulkopuolelle jäämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.

Julkaistu IL-blogissa 18.3.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa esitteli EU:n toimintaa suomalaiselle vierasryhmälle

5.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) isännöi vierasryhmää Brysselissä. Vierailijat olivat Kokoomuksen jäseniä Espoosta ja Nokialta. Kolmen päivän vierailun aikana ryhmä sai kattavan katsauksen EU-maailmaan.

Vierailun ensimmäisenä päivänä Sarvamaa esitteli ryhmälle EU-parlamentin toimintaa. Seuraavaksi vierailijat pääsivät tutustumaan Euroopan menneisyyden eri vaiheisiin Euroopan historian talossa. Komissiossa vieraat otti vastaan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki. Ryhmä pääsi myös tutustumaan Euroopan unionin neuvostoon interaktiivisen näyttelyn kautta. Matka huipentui vierailuun Suomen Nato-erityisedustustossa. Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä kävi vilkkaana, kun puolustuspolitiikan erityisasiantuntija Tiina Tarvainen sekä apulaissotilasedustaja Tommi Haapala esittelivät Suomen ja Naton välistä yhteistyötä.

Ajankohtaista

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

26.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen turvallisuutta, Maaseudun Tulevaisuus

23.3.2018

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoo Euroopan kansat yhteen. Vaikka emme ole sitoutuneet seisomaan toistemme rinnalla taistelussa, uhkamme ja intressimme ovat useimmiten yhteisiä. Viime vuosina etelästä kumpuava muuttoliike on luonut kasvavia haasteita koko Euroopalle ja Venäjän huolestuttava kehitys ylläpitää yhä varauksellisuutta itään.

EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. Varsinkin kun naiivisti edelleen pysyttelemme puolustusliitto Naton ulkopuolella, turvaa on haettava lähempää. Unionista emme saa Naton kaltaisia turvatakuita, mutta huomattavaa lisäarvoa se pystyy pohjoiselle kansallemme tarjoamaan.

Unionin puitteissa voimme keskittää resurssejamme niin ulkorajojen valvontaan, terrorismin torjuntaan kuin kyberturvallisuuteen. EU ansaitsee yhä vahvemman roolin turvallisuudessa ja tarvitsee riittävän rahoituspohjan yhteisiin haasteisiin vastaamiselle. Ilman taloudellisia resursseja yhteisiä tavoitteita on mahdoton saavuttaa.

Euroopan parlamentti antoi viime viikolla lähtölaukauksen EU-budjetin tulevaisuudelle. Päätimme kannastamme rahoituspohjan kehittämiselle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yksi keskeisimmistä haasteista on Brexitin aiheuttaman vajeen paikkaaminen samalla kun EU:lle pusketaan yhä suurempia tehtäviä – yhteiseurooppalaiselle puolustukselle on enenevissä määrin kysyntää ja muuttoliikettäkin pitäisi hillitä ja hallita keskitetysti.

Uusien haasteiden päälle EU:lla on toki vanhatkin tehtävänsä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäsenmaiden välistä koheesiota ja tutkimusrahoitusohjelmia on edelleen kehitettävä. Budjettirakenteissa on paljon modernisoinnin varaa, mutta ei loputonta kykyä kestää säästötoimia. Toimivaan unioniin on väkisinkin sijoitettava enemmän.

EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen ei saa jäädä jäsenmaiden nuukuuden jalkoihin. Saksa ja Ranska ovat jo vahvasti ilmaisseet valmiutensa kasvattaa osuuttaan brittien lähdön myötä, nyt pitäisi saada muutkin näkemään vahvemman unionin hyödyt.

Unionin budjetista neuvoteltaessa jäsenmaiden nettomaksajakeskustelu on harmillisen vahingollista. Keskeistä ei pitäisi olla se, kuka saa ja kuka antaa mitenkin paljon, vaan se, minkälaista lisäarvoa voimme yhteistyöllä tuottaa. Kaikille unionin tarjoamille hyödykkeille on edes mahdoton asettaa hintalappua. Minkä arvoista on vakaus ja rauha, jota eurooppalainen yhteistyö on meille jo vuosikymmenten ajan tarjonnut? Korvaamattoman arvokasta.

EU:n budjettia on uudistettava rohkeasti. Nykyisestä haamurajasta, eli jäsenmaiden asettamasta yhden prosentin BKTL-katosta on luovuttava. Prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ei riitä kattamaan sekä vanhoihin että uusiin tehtäviin tarvittavia resursseja. Kuten parlamentin kannassa painotamme, EU-maiden on ymmärrettävä, että uudet haasteet vaativat uusia panoksia.

Komissio tulee antamaan toukokuussa ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi. Jäsenmaat neuvottelevat ehdotuksen pohjalta paketista, jonka Euroopan parlamentti lopulta hyväksyy. Kehys tulee määrittelemään EU:n painopisteet ja budjetin enimmäistasot useaksi vuodeksi eteenpäin.

Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi otetut askeleet ovat toistaiseksi olleet verrattain pieniä. Seuraavaan rahoituskehykseen olisi aihetta saada alkua jollekin suuremmalle. Se olisi niin Euroopan kuin Suomen etu.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.3.2018.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa isännöi vierasryhmää Brysselissä

2.3.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) isännöi vierasryhmää Brysselissä Euroopan parlamentissa. Vieraat edustivat suomalaista muoviteollisuutta ja muita Sarvamaan yhteistyötahoja.

Vierailun tarkoituksena oli esitellä Euroopan unionin toimintaa sekä erilaisia vaikutusmahdollisuuksia, joita europarlamentaarikoilla ja kansalaisilla on. Vierailu käynnistyi tutustumisella Euroopan parlamentiin Sarvamaan johdolla. Kärkiteemoja olivat työnjako Euroopan unionin eri toimielinten välillä ja sisällä. Keskustelut kääntyivät pitkin vierailua pohdinnoiksi siitä, kuinka EU:n toiminnasta voisi saada paremman käsityksen Suomesta käsin.

Parlamentin lisäksi vierailijoille esiteltiin komission toimintaa varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen toimeista. Komissiolla ryhmä tapasi myös Kataisen kabinettia edustavan Tatu Liimataisen, joka keskusteli ryhmän kanssa pitkään useiden vieraiden erityisosaamiseen keskeisesti liittyvästä komission muovistrategiasta.

Toisena päivänä ohjelmaan kuului vierailu Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa, jossa vieraille valotettiin, kuinka ministeriöidemme edustajat neuvottelevat Suomen kantaa eteenpäin Euroopan unionin neuvostossa. Viimeisen vierailun ajaksi siirryttiin EU:n puolelta  Suomen erityisedustustoon Natossa. Erityisedustuston vastuuvirkamies Tiina Hirvonen ja apulaissotilasjohtaja Mikael Salo avasivat vierasryhmälle Suomen Nato-kumppanuuden arkea ja puolustusliiton yleisiä toimintaperiaatteita.

Ajankohtaista

Deutsche Welle: Finns seek calm amid US and Russian unpredictability

27.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomella ei ole mahdollisuutta liittyä Natoon, jos se hakee jäsenyyttä vasta sitten kun maata uhataan. Sarvamaan mukaan Nato-jäsenyys ei noussut presidentinvaaleissa tärkeäksi kysymykseksi, koska puolueet eivät halua muuttaa vallitsevaa tilannetta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle Politiikkaradio: Euroopparadio: Onko liittoutumattomuuskeskustelu psykologista itsensähuijaamista?

14.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät, jos EU vahvistuu. Mepit keskustelivat EU:n integraatiosta, puolustusyhteistyöstä, Natosta, Brexitistä ja maahanmuutosta, jotka ovat loppuviikon EU-huippukokouksen aihena. ”Suomalaisessa liittoutumattomuuskeskustelussa on vallinnut itsehuijauksen psykologinen tila jo 27 vuotta, Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien”, Sarvamaa kommentoi viime päivien keskustelua Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Avioliiton ja avoliiton ero hämärtynyt” – mepit arvioivat Suomen sotilaallista asemaa

1.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Suomen puolustusyhteistyötä eri tahojen kanssa ei pidä sotkea siihen, etteikö Suomi olisi yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa. Hänen mukaansa tiivistynyt puolustusyhteistyö EU:n, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa toki vahvistaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Sarvamaa kuitenkin muistuttaa, että koko näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan Nato-jäsenyys on ainoa vaihtoehto, jossa liittoutuminen ja turvatakuut toteutuisivat.

Lue uutinen ›