Ajankohtaista

IS: Petri Sarva­maata haukuttiin aikoinaan ”Nato-intoilijaksi” – nyt hän pääsi kohottamaan lasin kuohuvaa

5.4.2023

KUVA: ALEKSI JALAVA

Suomen liittyminen Natoon oli euro­parlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok) henkilökohtaisesti tärkeä hetki.

Sarvamaa seurasi Suomen suurta Nato-päivää Ilta-Sanomien suorasta lähetyksestä europarlamentin välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla aurinkoisella terassilla.

Lasissa oli kuohuvaa, juhlan kunniaksi.

– On kyllä mahtava hetki, iso hetki. Todella iso juttu suomalaisille. On tärkeää, että tämä päätös tuli kuin suomalaisten selkäytimistä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kansa tämän päätti, Sarvamaa sanoo.

– Tuntuu kauhean tärkeältä ja hienolta. Se on henkilökohtaista, eikä siten niin oleellista. Oleellisin asia on se, miten jäsenyys turvaa Suomen rauhan ja alueellisen koskemattomuuden. Se on 105-vuotiaalle kansakunnalle historiallinen hetki.

Sarvamaa on ollut Naton kannalla jo todella pitkään. Hän vieraili Naton päämajassa ensimmäistä kertaa 30 vuotta sitten.

Sarvamaa työskenteli tuolloin journalistina ja seurasi erityisesti ulko- ja turvallisuus­politiikkaa, sodan ja rauhan kysymyksiä. Siihen aikaan käynnissä oli Jugoslavian verinen hajoaminen, ja Sarvamaa raportoi tapahtumista paikan päältä.

– Olin kolmeen otteeseen yhdysvaltalaisella lentotuki­aluksella, muun muassa silloin, kun serbien raskas tykistö pommitettiin Sarajevon kukkuloilta. Minulle muodostui silloin täysi käsitys siitä, missä myös Suomen paikan täytyisi olla.

Kun Sarvamaa päätti lähteä politiikkaan vuonna 2009, Iltalehti teki jutun ”Suomen Nato-intoilijoista”, hän muistaa. Sarvamaa oli yksi mainituista intoilijoista.

– Silloin se harmitti vietävästi. Mutta aika oli silloin vielä ihan toisenlainen, hän sanoo.

Naton kannatuksesta kertovat luvut eivät muuttuneet juuri mitenkään vuodesta toiseen. Vuonna 2021 Evan kyselyssä 26 prosenttia vastanneista kertoi kannattavansa Suomen liittymistä Natoon, mutta juuri sen korkeammalle ei sotilasliiton suosio noussut. Ei ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

– Menee ehkä vuosi, ennen kuin suomalaiset tottuvat ajatukseen, että me olemme nyt oikeasti liittoutuneita, Sarvamaa arvioi.

Sarvamaa arvelee, että Nato-jäsenyyden konkretia kirkastuu suomalaisille jo hyvin pian. Esimerkkinä hän mainitsee, että Naton lipun – tai vaikka suoraan Yhdysvaltojen – alla lentävät valvontakoneet voivat kiitää pitkin Itä-Suomea.

Sarvamaa arvelee myös, että uusien liittolaisten läsnäolo tulee tavalla tai toisella lisääntymään Suomen alueella. Sotilaita nähdään esimerkiksi yhteisissä harjoituksissa.

– On vähän hassua, että ne ovat asioita, joilla aikanaan argumentoitiin jäsenyyttä vastaan. Nyt se päästään näkemään konkreettisesti. Menee ehkä vuosi, ennen kuin suomalaiset tottuvat ajatukseen, että me olemme nyt oikeasti liittoutuneita.

Se, minkä sisäistämisessä voi kestää kauemmin, on se tosiasia, että jäsenyys tuo Suomelle myös omat vastuunsa ja tehtävänsä.

– Meidän täytyy olla aktiivisesti yhdessä muiden mukana pitämässä huolta siitä, että rauha säilyy Suomen alueella.

Haastattelu on julkaistu Ilta-Sanomissa 4.4.2023

Ajankohtaista

Eduskuntavaalien kaksi kovaa teetä

1.3.2023

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat pian edessä. Nyt ratkaistaan Suomen suunta taloudessa ja turvallisuuspolitiikassa. Seuraavan hallituksen on vastattava taantumaan ja epävarmaan turvallisuustilanteeseen. Linjaton johto ja holtiton velaksi eläminen eivät ole ratkaisuja, vaan vievät Suomen yhä syvempiin ongelmiin.

Marin – Rinne sosialistihallitus syö tällä hetkellä vuositasolla noin 10 miljardin euron edestä talouttamme pakkaselle. Ylisyönnin syyksi hallitus on väittänyt koronaa ja Ukrainan sotaa. Kuitenkin esimerkiksi valtiovarainministeriö on kritisoinut väitteitä. Hallitusohjelmassa todettuja hankkeita tulee myös voida jättää toteuttamatta, mikäli ne eivät mahdu kehykseen. Toiminta kriisien keskellä vaatii kykyä tehdä vaikeitakin valintoja tulevaisuutemme eteen. Ministeriön laskelmien mukaan myös valtionvelan korkomenot ovat kasvamassa aiemmin budjetoidusta lähes miljardilla. Korkomenojen kasvu kasvattaa Suomen alijäämää ja velkaa entisestään.

Talouden raamit pitää laittaa takaisin kuntoon ja kehyksiin on palattava tulevan hallituksen toimikauden aikana. Valtiovarainministeriö on painottanut, että talouden tasapainottamisessa tarvitaan kaikkia mahdollisia työkaluja. Kokoomus ajaa talouden kasvun edellytysten, reilun kilpailun ja paremman sääntelyn edistämistä sekä uudistuksia työmarkkinoihin ja työelämään, verotukseen sekä sosiaaliturvaan.

Jotta voimme edistää Suomen asemaa, tulee tulevan hallituksen selkeästi paaluttaa Suomen EU-linjat jo kevään hallitusneuvottelujen aikana. Emme voi hyväksyä tulevaisuudessa samanlaista hallituksen tietämättömyyttä ja suoraviivattomuutta, kuin mitä olemme tällä hallituskaudella nähneet elpymispaketin ja erityisesti Suomelle tärkeiden metsäkysymyksien kohdalla. Pienenä EU-jäsenmaana emme voi jäädä jalkoihin pohtimaan ollako vai eikö olla. Meiltä vaaditaan päättäväisyyttä, selkeitä linjoja ja aktiivisuutta, jotta voimme vaikuttaa meille tärkeissä asioissa.

Turvallisuus on noussut vaalikevään keskeisimmäksi puheenaiheeksi, ja syystäkin. Jos jäsenvaltioiden ratifioinnit ovat kasassa, on kaikkien etu, että Suomi juhlii Nato-jäsenyyttä 12.7. järjestettävässä Naton huippukokouksessa Vilnassa. Natoon on mentävä, vaikka Ruotsi tulisikin perässä vasta seuraavalla junalla. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on samaa mieltä, tärkeää ei ole samanaikaisuus vaan se, että molemmat saadaan osaksi Natoa mahdollisimman nopeasti.

Natossa Suomen on oltava aktiivinen jäsenmaa. Natosta on otettava kaikki irti. Tämä vaatii Suomen seuraavalta hallitukselta aktiivista ja aloitteellista toimintaa. Maantieteellinen sijaintimme vaikuttaa roolimme Natossa. Meillä on ensiluokkaista ja ainutlaatuista osaamista, jota on käytettävä hyväksi osana Natoa. Arktinen sijaintimme ja puolustusvoimiemme osaaminen luo erinomaisen mahdollisuuden perustaa tänne pysyviä tukikohtia. Naton jäsenyys ei tarkoita pelkästään sitä, mitä Nato antaa meille, vaan myös sitä mitä me itse jäsenmaana tuomme pöytään. Ollakseen vahva jäsenmaa, Suomen on oltava aktiivinen myös Naton toiminnassa. Ulkopolitiikkaa tehdään sekä kansallisesti, että osana yhteisöä.

Vakaa arki on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vahva puolustus vaatii kestävää taloutta. Suomen on palattava kasvun uralle ja velkaantuminen on pysäytettävä. Äänestyskopeilla on mahdollisuus kääntää Suomen talous kohti parempaa ja tehdä turvallisuuspolitiikastamme entistä vahvempaa.

Kolumni on julkaistu Uuden Suomen puheenvuorossa 1.3.2023

Ajankohtaista

Lännen Media: Unkarin ennustetusta Nato-vitkutuksesta nähtiin vasta esinäytös – Aloite Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnista tuli ”väärältä puolueelta”

4.10.2022

Valtapuolue Fidesz torppasi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifioinnin Unkarin parlamentissa, koska pääministeri Viktor Orbán haluaa ja voi päättää marssijärjestyksen. Maanantai-iltana kaadettu esitys asian käsittelemisestä tuli opposition sosialisteilta. Unkarin politiikan tutkija näkee, että kaksi viimeistä Nato-ratifiointia panttaavaa maata – Unkari ja Turkki – liittyvät toisiinsa enemmän kuin Suomessa on huomattu.

Ei ole sattumaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteutumista vielä jarruttavat kaksi Naton jäsenvaltiota ovat nimenomaan Unkari ja Turkki.
Niin kauan kuin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan panttaa ratifiointia, myös Unkarin pääministerin Viktor Orbánin on helppo pidätellä omaansa, eikä kiirettä ole. Kumpikin johtaja kontrolloi vahvasti maansa parlamenttia.

Unkarista tietokirjaa viimeistelevä valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sanoo, että Suomessa on jäänyt huomaamatta Turkin suuri merkitys nyky-Unkarin ulkopolitiikassa. Meille on tuttua yhteinen suomalais-ugrilainen taustamme unkarilaisten kanssa, mutta Unkarin historiaan kuuluu pitkä turkkilainen vaikutus. Se on nyt nostettu etusijalle.

– Orbán piti alkuvuodesta 2016 yhden pitkistä puheistaan. Siinä hän määritteli Unkarin ulkopolitiikan kolmioksi, jonka kulmissa intressejä ei saisi sotkea. Ne kulmat olivat Berliini, Moskova ja Ankara. Yhdysvaltoja ei tuolloin mainittu edes nimeltä, mutta Turkki nousi tärkeäksi.

Nyyssönen muistuttaa, että Unkari ja Turkki ovat olleet läheisissä tekemisissä. Hän näkee maiden valtiojärjestelmät tavallaan samanlaisina, pehmeän autoritaarisina tai vaaliautoritaarisina. Orbánin termi on ”illiberaali demokratia”. Nato-viivyttelyä Nyyssönen pitääkin juuri sellaiselle järjestelmälle ominaisena tapana toimia.

Nato-ratifioinnin torppaus oli vasta alkua

Unkarin parlamentista levisi maanantai-iltana uutinen, jonka mukaan valtapuolue Fideszin kansanedustajat olivat äänin 117–39 torpanneet opposition sosialistien aloitteen käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-asiat jo seuraavana päivänä. Torppaus ei tarkoita Unkarilta lopullista ”eitä” Suomen ja Ruotsin hyväksymiselle Natoon.

– Ei missään nimessä, sanoo Unkaria pitkään oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen pääneuvottelijana tarkkaillut meppi Petri Sarvamaa (kok.)

– Luin eilistä niin, että siinä ei ollut mitään yllättävää. Sehän oli sosialistien työjärjestysehdotus. Eihän Fidesz nyt toki voinut mitään muuta tässä tapauksessa tehdäkään kuin äänestää sen kumoon. He haluavat tietenkin itse määritellä marssijärjestyksen, mihin heillä on Unkarissa täysi mahdollisuus.

– On täysin Orbánin ja Fideszin käsissä, miten homma tehdään ja mitä kaikkea sen yhteydessä framille halutaan tuoda.

Sekä Sarvamaa että Nyyssönen uskovat, että varsinainen tapahtumasarja Unkarin hyväksymispäätöksen syntymiseksi on vielä näkemättä. Ratifiointi tuodaan parlamenttiin, kunhan se Orbánille sopii.

Nyyssönen ei ”periaatteessa” näe mitään syytä, miksi Unkarin pitäisi torpata Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys. Sellaista ei ole tuotu esiin.

– Unkarin päässä ei ole syytä olla ryhtymättä ratifioimaan tätä, kun mietitään kansainvälistä mainetta ja kaikkia tällaisia asioita. Kun syytä ei ole ja jos näin kuitenkin tapahtuu, se on koulukiusaamista, Nyyssönen sanoo.

Unkarin suunnalta tulleet viestit ovat olleet ristiriitaisia. Suomen valtiojohto on ilmaissut, että se odottelee Unkarista luvattua myönteistä päätöstä. Viimeksi kuitenkin Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi, että periaatteessa me kyllä kannatamme avoimien ovien politiikkaa, mutta Turkin ”hienotunteisuus” on otettava huomioon.

”Harva on koulukiusaaja yksinään”

Sarvamaa sanoo koulukiusaamisen olevan tähän sopiva sana, koska harvoin kukaan on yksinään kiusaajana.
– Kiusaaja tarvitsee kavereita. Se vähän suojaa sitä omaa käytöstä, että on joku toinenkin, Sarvamaa kommentoi Euroopan parlamentin täysistunnosta Strasbourgista.

Orbánin Fidesz-puolueella on Unkarin parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö, joten oppositiota ei tarvitse ottaa huomioon. Nyyssönen puhuu totalitarismin perinteestä siinä, että oppositio voi kyllä kannattaa lakeja mutta sen on lähes mahdotonta saada omia esityksiään läpi.
Aloite Suomen ja Ruotsin Nato-käsittelystä tuli väärältä puolueelta.

– Tulkintani on, että tämä oli hyvin nokkela opposition eli sosialistien manööveri, jotta me voisimme keskustella tästä asiasta nyt. Melkein veikkaan, että sosialistit tekivät sen tietoisesti kyetäkseen näyttämään Euroopalle, kuinka ikävä hallitus on, Nyyssönen sanoo.

Sarvamaa ennusti jo viime viikolla jutussamme, että Unkari jättäytyy viimeiseksi ratifioimattomaksi maaksi – vieläpä Turkin jälkeen. Hän on yhä samaa mieltä. Sitä hän ei osaa aavistaa, millainen iltalypsy tai neuvotteluyritys vitkutukseen voi liittyä ja mihin suuntaan.

Unkarin saamaa oikeusvaltiokritiikkiä ja EU-rahojen menettämisen uhkaa Sarvamaa pitää eri asiana kuin Nato-jäsenyyksiä. Sama logiikka toimii kuitenkin myös niin päin, ettei Unkarilla ole painetta ratifioida.

– Tämä näytelmä nähdään vielä. En osaa tietenkään sanoa tarkalleen etukäteen, mitä kaikkea he yrittävät koplata, varsinkin kulissien takana, koska sehän tulee tapahtumaan täysin kulissien takana.

– Lopputuloksesta en ole huolissani. Kysymys on vain siitä, kauanko tämä prosessi kestää, Sarvamaa sanoo.

”Unkaria ei enää kiinnosta kansainvälinen maine”

Nyyssönen kuvaa Unkarin hallituksen ajattelua löysässä hirressä pitämiseksi: ”Annetaan vähän poikien odotella.”

– On esitetty spekulaatioita, josko Turkinkin kuvio venyisi heidän ensi kesän vaaliensa yli. Uskon kyllä, että kun pienestä valtiosta on kysymys, suuremmat valtiot pyrkivät sen verran painostamaan, että se voi tulla aikaisemminkin.

Sen Nyyssönen jättää arvailujen varaan, onko Unkarin Nato-asiasta kenties sovittu Vladimir Putinin ja Orbánin kesken tai missä määrin siitä on keskusteltu Erdoğanin kanssa. Kukaan johtopoliitikoista ei sano sellaista ääneen.

– Jos ajatellaan kansainvälistä mainetta, kyllähän tämän olisi voinut hoitaa paljon paremminkin. Miksi pitää olla kahden viimeisen joukossa? Ilmeisesti Orbán ja Unkari ovat menneet niin vuosia, ettei heitä enää ole pitkään aikaan kiinnostanut se kansainvälinen maine.

Uutinen julkaistu Lännen Mediassa 4.10.2022.

Ajankohtaista

Suomi jättää hakemuksensa Natoon kevään aikana – ei kiirehtien, mutta huolellisesti toimien

20.4.2022

Ennen pääsiäistä kirjoitin Puheenvuoron blogissani siitä, miten Suomen tulee tunnustaa tosiasiat Venäjästä. Kuin tilauksesta valtioneuvosto sai vajaa viikko sitten valmiiksi ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.  Viimeistään nyt jokaiselle selonteon lukevalle valtioneuvoston sanoma sotilasliittoon liittymisestä on kristallinkirkas. Aikaisemmat turvallisuuspoliittiset, optioihin ja Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät rakenteet on nyt purettu ja ympäripyöreät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kulmat on hiottu.

Pitkään turvallisuuspolitiikkamme kulmakivinä on toiminut yhteistyö Euroopan unionin suuntaan ja mahdollinen NATO-optio. Euroopan unioni on toki Suomelle aina ja edelleen turvallisuusunioni ja Unionilla on työkalupakissaan Lissabonin sopimus, joka velvoittaa jäsenmaita antamaan tukea toisilleen aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa. Vaikka kirjaus on tärkeä, sen painoarvo on aina ollut pelotevaikutuksineen lähinnä teoreettinen.

Olen monissa yhteyksissä pitkäjänteisesti todennut, että uskottava suomalainen reserviläisarmeijaan nojaava puolustus yhdistettynä vaikuttavaan sotilaalliseen pelotevaikutukseen, eli NATO-jäsenyyteen, toimisi aidosti rauhan takeena.

Selonteossa alleviivataan suoraan ja kaunistelematta se tosiasia, miten EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaava strateginen kompassi ei sisällä esityksiä yhteisen puolustuksen ulottuvuuden tuomisesta Euroopan unioniin. Ei ole valtiosalaisuus todeta, että tällä hetkellä ilman NATO:n tuomaa viidennen artiklan turvaa olemme mahdollisen hyökkäyksen alla yksin. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Meillä on oikeus päättää itse omasta tulevaisuudestamme ja kohtalostamme. Ellemme toimi näin, joku muu varmasti on valmis päättämään puolestamme.

Nyt selonteko siirtyy eduskunnassa valiokuntakäsittelyyn ja myöhemmin eduskunnassa järjestetään lähetekeskustelu selonteon tiimoilta.  Koko prosessin tarkoitus on lopulta päättää, jättääkö Suomi hakemuksen sotilasliiton liittymisestä vai ei. Oman arvioni mukaan Suomi tulee jättämään hakemuksen kuluvan kevään aikana. NATO:n Madridissa kesäkuussa pidettävä huippukokous on myös aivan nurkan takana, mikä omalta osaltaan kirittää toimia hakemuksen jättämisen suhteen.

Julkaistun selonteon tarkoituksena on tukea valitsemaamme demokraattista polkua. Polkua, joka on vienyt meidät ensin Euroopan unioniin, sitoen meidät aidosti länteen ja läntisiin arvoihin. Nyt olemme kulkemassa tätä polkua pitkin kohti NATO-jäsenyyttä, eikä menneitä pidä enää haikailla. Valituilla askelmerkeillä saamme hakemuksesta vedenpitävän. Eduskunta on näin myös toteuttanut kansan selkeää tahtoa hyvin säädellyssä järjestyksessä, mikä omalta osaltaan pienentää mahdollisen hybridivaikuttamisen riskiä liittymisprosessin aikana.

Kolumni julkaistu Uudessa Suomessa 20.4.2022

Ajankohtaista

Sarvamaa, Kaleva, Heikkinen: Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?

2.4.2019

Turvallisuustilanne Itämeren alueella on viime vuosien aikana heikentynyt. Venäjä on toiminnallaan halunnut osoittaa, että sillä on legitiimi oikeus valvoa aluetta: uudet pitkän kantaman ohjukset muun muassa Kaliningradin alueelle, varuskuntien vahvistaminen lähialueilla ja sotilaskoneiden lennot ilman transpondereita ovat osa valittuja toimenpiteitä.

Krimin valtaaminen sekä sotatoimet Ukrainassa saivat länsimaat varpailleen ja ottamaan talouspakotteet käyttöön Venäjää vastaan. Luonnollisesti tämä sai Venäjän päättämään
vastapakotteista.

Turvallisuuden heikkeneminen on myös saanut Naton lähettämään pienen määrän joukkoja Puolaan ja Baltian maihin signaalina siitä, että puolustusyhteisö on viidennen artiklan mukaisesti valmis puolustamaan jäsenmaitaan mahdollisissa konfliktitilanteissa.

Suomi – poliittisen johtonsa vahvalla myötävaikutuksella – on päättänyt olla liittymättä puolustusyhteisö Natoon, heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta. Poliittinen johtomme
on ilmaissut vahvan kantansa siitä, ettei liittyminen ole ajankohtaista ja että Suomella on paras mahdollinen turvallisuusratkaisu nyt käytössään.

Leikkikäämme hetki tällä ajatuksella.

Suomen linja on paras puolustuksellinen valinta. Meillä on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa, kuten Virollakin. Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että Baltian maiden sekä erityisesti naapurimme Viron kannattaisi luopua Nato-jäsenyydestään (ja alentaa puolustusmenojaan kahden prosentin BKT-tasostaan Suomen 1,4 prosentin tasolle)?

Kuvitellaan tilanne, jossa Viro jättää puolustusliiton.

Voiko kukaan parhaalla tahdollakaan väittää, että Viron turvallisuustilanne kohenisi tämän muutoksen myötä? Vähenisikö Viroon kohdistuva painostus? Paranisivatko Venäjän ja Viron väliset suhteet, koska Viro olisi poistanut heihin kohdistuvan uhan rajoiltaan?

Voidaanko pitää luultavampana, että Viro tuntisi itsensä yksinäiseksi ja että painostus sitä kohtaan lisääntyisi? Olisiko maa konfliktitilanteessa ilman turvatakuita paremmassa asemassa kuin osana puolustusyhteisöä?

Jos reaktiosi on hämmentävää naureskelua, ihmetystä tai kysymys: Onko kirjoittajalla ”kaikki inkkarit kanootissa”, kysyn heti perään, miksi ihmeessä emme heti, välittömästi, nyt, juuri tällä
hetkellä hae Nato-jäsenyyttä?

Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat kärventävät nurkkia.

Haikailu jostakin EU-pohjaisesta turvallisuusratkaisusta on niin ikään pelkkää haihattelua. Euroopan Unionista ei rakenneta missään vaiheessa puolustusyhteisöä, sillä länsimailla on jo tätä varten Nato.

Ruotsi ei tule suostumaan puolustusliittoon Suomen kanssa. Sen ovat merkittävät päättäjät Ruotsin pääministerin johdolla ilmaisseet lukuisia kertoja.

Nyt on aloitettava vakava keskustelu: Suomen kansalla on oikeus odottaa ja velvollisuus vaatia päättäjiltä avoimuutta, johtajuutta ja johdonmukaisuutta.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa
Varakansanedustaja Atte Kaleva
Oulun kaupunginhallituksen jäsen Janne Heikkinen

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Miksi emme hakisi juuri nyt Naton jäsenyyttä?”

30.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo lausunnossaan Janne Heikkisen ja Atte Kalevan kanssa, että vakava keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on vihdoin aloitettava. ”Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia”, he toteavat.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Nato-jäsenyys takaisi rauhan

19.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää lähes uhkarohkeana, että Suomi on päättänyt pysytellä vakautta ja lisäarvoa tuottavan transatlanttisen puolustusyhteistyön ulkopuolella. ”Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Nato-jäsenyys takaisi rauhan Suomessa, IL-blogi

18.3.2019

Uskottava armeija ja kunnollinen sotilaallinen pelote ovat parhaat rauhan takeet nykymaailmassa. Itärajan taakse ei saa antaa aihetta edes leikitellä ajatuksella Suomen turvallisuuden uhkaamisesta. Järkevin puolustusteko olisi katkaista tällaisilta kuvitelmilta siivet jo etukäteen ja pysyvästi. Se tarkoittaa pelotteen kasvattamista mahdollisimman suureksi.

Vasta julkaistun puolustusvoimien, sisäministeriön ja ulkoministeriön yhteisen raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, puolustustoimintaan ja päätöksentekoon sitä enemmän mitä tiiviimmin olemme osa lännen puolustusjärjestelyjä. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole liittyminen Venäjän puolustusjärjestelyihin tai pesäeron tekeminen länsimaiden kanssa vaan uskottava puolustus.

Kansallisen puolustusjärjestelmämme suorituskyky riippuu olennaisesti paitsi sotilaiden osaamisesta myös puolustuksemme takana olevasta kokonaisvoimasta. Tarvitaan sekä laatua että määrää. Mutta liittoutumalla saadaan ennen kaikkea uskottava pelote.

Kansallisen itsemääräämisoikeuden sydämessä olevaan maanpuolustukseen on suhtauduttava vakavasti. Perinpohjaisen harkinnan lopputulema on kuitenkin selvä. Mitä enemmän teemme puolustusyhteistyötä länsimaiset arvomme jakavien maiden kanssa, sitä parempaan pystymme. Käytännössä se tarkoittaa EU- ja Nato-maita.

Molemmat perustettiin Euroopan raunioille toisen maailmansodan jälkeen. Molempien tehtävä on turvata maanosamme rauhaa ja luoda vakautta. Molemmat ovat demokraattisia kansainvälisiä järjestöjä. Molemmissa tehtävät päätökset koskettavat meitä suomalaisia. Vain yksi kuitenkin antaa jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Se, jonka jäseniä me emme ole.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toki ottanut pikkuhiljaa tulta alleen, mutta Natoon verrattuna se on hyvin vaatimatonta. Siitäkin huolimatta, että EU:lla on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja armeija, kun kansalliset puolustusbudjetit ja aktiiviset joukot lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Isoin budjetti on Yhdysvalloilla ja armeija Kiinalla.

Kylmä totuus on, että Nato on Suomelle paras paikka taata sotilaallinen koskemattomuutemme ja saada äänemme kuuluviin. Viimeiset 70 vuotta rauhaa ovat käytännössä perustuneet Yhdysvaltojen Euroopalle antamille takuille. Transatlanttinen puolustusyhteistyö edistää kiistatta vakautta ja tuo kaikille osapuolille lisäarvoa. On suorastaan uhkarohkeaa jättäytyä sen ulkopuolelle.

Suomen on sitouduttava sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön. Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Puolustuksesta puhuttaessa Suomen ja Ruotsin rinnastaminen toisiinsa ei ole paikallaan. Suomen nykyinen tilanne ja historia muistuttavat paljon enemmän Baltian maita. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille.

Suomessa on vihdoin ymmärrettävä, että me emme ole liittoutumattomia. Olemme EU-maa. Lisäksi meillä on lukuisia eri maiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia. Olemme puolemme valinneet ja hyvä niin. Meiltä kuitenkin puuttuu se pahan päivän varalta olennainen tapaturmavakuutus.

Erilaiset yhteistyösopimukset tai EU:n niin kutsutut turvatakuut eivät tiukan paikan tullen ole haitaksi. Mutta niissä on yksi ratkaiseva puute: Ne eivät takaa sotilaallista apua. Naton ulkopuolelle jäämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.

Julkaistu IL-blogissa 18.3.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa esitteli EU:n toimintaa suomalaiselle vierasryhmälle

5.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) isännöi vierasryhmää Brysselissä. Vierailijat olivat Kokoomuksen jäseniä Espoosta ja Nokialta. Kolmen päivän vierailun aikana ryhmä sai kattavan katsauksen EU-maailmaan.

Vierailun ensimmäisenä päivänä Sarvamaa esitteli ryhmälle EU-parlamentin toimintaa. Seuraavaksi vierailijat pääsivät tutustumaan Euroopan menneisyyden eri vaiheisiin Euroopan historian talossa. Komissiossa vieraat otti vastaan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki. Ryhmä pääsi myös tutustumaan Euroopan unionin neuvostoon interaktiivisen näyttelyn kautta. Matka huipentui vierailuun Suomen Nato-erityisedustustossa. Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä kävi vilkkaana, kun puolustuspolitiikan erityisasiantuntija Tiina Tarvainen sekä apulaissotilasedustaja Tommi Haapala esittelivät Suomen ja Naton välistä yhteistyötä.

Ajankohtaista

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

26.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen turvallisuutta, Maaseudun Tulevaisuus

23.3.2018

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoo Euroopan kansat yhteen. Vaikka emme ole sitoutuneet seisomaan toistemme rinnalla taistelussa, uhkamme ja intressimme ovat useimmiten yhteisiä. Viime vuosina etelästä kumpuava muuttoliike on luonut kasvavia haasteita koko Euroopalle ja Venäjän huolestuttava kehitys ylläpitää yhä varauksellisuutta itään.

EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. Varsinkin kun naiivisti edelleen pysyttelemme puolustusliitto Naton ulkopuolella, turvaa on haettava lähempää. Unionista emme saa Naton kaltaisia turvatakuita, mutta huomattavaa lisäarvoa se pystyy pohjoiselle kansallemme tarjoamaan.

Unionin puitteissa voimme keskittää resurssejamme niin ulkorajojen valvontaan, terrorismin torjuntaan kuin kyberturvallisuuteen. EU ansaitsee yhä vahvemman roolin turvallisuudessa ja tarvitsee riittävän rahoituspohjan yhteisiin haasteisiin vastaamiselle. Ilman taloudellisia resursseja yhteisiä tavoitteita on mahdoton saavuttaa.

Euroopan parlamentti antoi viime viikolla lähtölaukauksen EU-budjetin tulevaisuudelle. Päätimme kannastamme rahoituspohjan kehittämiselle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yksi keskeisimmistä haasteista on Brexitin aiheuttaman vajeen paikkaaminen samalla kun EU:lle pusketaan yhä suurempia tehtäviä – yhteiseurooppalaiselle puolustukselle on enenevissä määrin kysyntää ja muuttoliikettäkin pitäisi hillitä ja hallita keskitetysti.

Uusien haasteiden päälle EU:lla on toki vanhatkin tehtävänsä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäsenmaiden välistä koheesiota ja tutkimusrahoitusohjelmia on edelleen kehitettävä. Budjettirakenteissa on paljon modernisoinnin varaa, mutta ei loputonta kykyä kestää säästötoimia. Toimivaan unioniin on väkisinkin sijoitettava enemmän.

EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen ei saa jäädä jäsenmaiden nuukuuden jalkoihin. Saksa ja Ranska ovat jo vahvasti ilmaisseet valmiutensa kasvattaa osuuttaan brittien lähdön myötä, nyt pitäisi saada muutkin näkemään vahvemman unionin hyödyt.

Unionin budjetista neuvoteltaessa jäsenmaiden nettomaksajakeskustelu on harmillisen vahingollista. Keskeistä ei pitäisi olla se, kuka saa ja kuka antaa mitenkin paljon, vaan se, minkälaista lisäarvoa voimme yhteistyöllä tuottaa. Kaikille unionin tarjoamille hyödykkeille on edes mahdoton asettaa hintalappua. Minkä arvoista on vakaus ja rauha, jota eurooppalainen yhteistyö on meille jo vuosikymmenten ajan tarjonnut? Korvaamattoman arvokasta.

EU:n budjettia on uudistettava rohkeasti. Nykyisestä haamurajasta, eli jäsenmaiden asettamasta yhden prosentin BKTL-katosta on luovuttava. Prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ei riitä kattamaan sekä vanhoihin että uusiin tehtäviin tarvittavia resursseja. Kuten parlamentin kannassa painotamme, EU-maiden on ymmärrettävä, että uudet haasteet vaativat uusia panoksia.

Komissio tulee antamaan toukokuussa ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi. Jäsenmaat neuvottelevat ehdotuksen pohjalta paketista, jonka Euroopan parlamentti lopulta hyväksyy. Kehys tulee määrittelemään EU:n painopisteet ja budjetin enimmäistasot useaksi vuodeksi eteenpäin.

Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi otetut askeleet ovat toistaiseksi olleet verrattain pieniä. Seuraavaan rahoituskehykseen olisi aihetta saada alkua jollekin suuremmalle. Se olisi niin Euroopan kuin Suomen etu.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.3.2018.