Musiikkiluokkien alasajo tuhoaa vientituotteen, HS Mielipide
22.1.2017
New Yorkin Metropolitan Operassa tapahtui viime joulukuussa ihme. Siellä kuultiin ensimmäistä kertaa sataan vuoteen naisen säveltämän oopperan kantaesitys ja vielä naiskapellimestarin johtamana.
Säveltäjä oli suomalainen Kaija Saariaho ja kapellimestari suomalainen Susanna Mälkki. Urheilutermeille käännettynä tapahtuma vastaa sitä, että Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas nousevat ensi kauden F1-sarjan mestariksi ja kakkoseksi.
Suomalaisten kapellimestarien ja säveltäjien maailmanmarssi ei ole sattumaa. He ovat saaneet kylpeä musiikinopetuksessa, jota Suomessa on pidetty Jean Sibeliuksen kunniaperintönä. Heidän ulottuvillaan ovat lisäksi olleet musiikkiopistot, joissa opiskelu on ollut mahdollista myös tavallisille perheille.
Tyttäreni aloitti klarinettiharrastuksen Itä-Helsingin musiikkiopistossa, eteni Sibelius-Akatemiaan, valmistui sieltä ja myöhemmin Saksasta. Nyt hän soittaa Lontoossa. Harrastuskulut lapsena olivat murto-osa esimerkiksi jääkiekkoa harrastavien perheiden maksuista.
Tyttäreni lontoolaiset kollegatkin ovat nykyään yhä enemmän tavallisten perheiden lapsia, koska sielläkin on ymmärretty saattaa musiikkiharrastus kaikkien ulottuville.
Suomessa tämä pienen kansan suuri rikkaus vaarannetaan musiikkiluokkien alasajolla. Tuorein uhri on Helsingin Vuosaaressa, jossa ala-asteen musiikkiluokka lopetetaan. Vuosaaren musiikkiluokalta on lähtöisin muun muassa edellä mainittu Susanna Mälkki.
Musiikkiharrastuksella on tutkittu olevan käänteentekevä vaikutus lapsen älyyn, sosiaalisiin taitoihin sekä yleiseen koulumenestykseen.
Soittoharrastusten myönteinen vaikutus on erityisen selvä lasten sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Saksalaisen Günther Bastianin laajan tutkimuksen mukaan musiikkiluokissa oli selvästi vähemmän muiden lasten luokkayhteisöstä syrjäyttämiä ja kouluyhteisöön vain vaikeasti sopeutuvia lapsia kuin soittoa harrastamattomissa luokissa.
Musiikki vähentää koululaisten aggressioita ja varsinkin hallitsemattomia aggression purkauksia. Jo ekaluokkalaisilla tutkimuksessa todettiin soittoharrastuksen älyä kehittävä vaikutus. Mitä pidemmälle soittoharrastus eteni, sitä enemmän kohosi samalla yleinen älykkyysosamäärä.
Laajennettu musiikinopetus kehittää myös oppilaiden keskittymiskykyä.
Kun musiikkiluokat ajetaan alas, hukataan samalla musiikin hyvää tekevä vaikutus yleiseen oppimisilmapiiriin. Tuhotaan siis juuri sitä, mistä nyt on huutavin puute.
Kaikilla Suomen lapsilla tulisi olla mahdollisuus päästä perusopetuksessa musiikille alttiiksi, koska musiikki on jokaisessa. Sille pitää antaa mahdollisuus, ei viedä sitä pois.
Sibelius on jo takuulla kääntynyt haudassaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotena.
Julkaistu Helsingin Sanomen Mielipide-osastolla 22.1.2017