YLE:n on parannettava EU-seurantaa, koska ihmiset eivät tiedä mepin työstä mitään, IL-blogi
28.5.2019
Ajoin EU-vaalikampanjani aikana 11 000 kilometriä ja tapasin yhtä monta ihmistä Suomen toreilla ja turuilla. Yksi asia nousi tapaamisissa aina esiin: äänestäjät eivät tiedä parlamentista mitään eivätkä pääse käsitykseen siitä, mitä meppi tekee. Olen 11 000 kertaa tämän kevään aikana selittänyt, miten EU:n päätöksenteko toimii ja miten yksi suomalainen meppi voi vaikuttaa suuriin asioihin, jos osaa.
Työskentelin Ylen TV-uutisten ulkomaantoimituksen päällikkönä vuosina 1997-2002. Olin Ylen kirjeenvaihtajana Washingtonissa 2002-2006. Olin A-studiossa toimittajana monta vuotta. Kaikkiaan Yle-vuosia on takanani yli 20. Uskallan väittää, että talo on minulle tuttu ja tiedän sen vahvuudet ja heikkoudet.
Ylellä on kaksi vahvuutta: Ylen kokeneet toimittajat ja loistava tekniikka. Vetäessäni TV-uutisten ulkomaantoimitusta tai Washingtonin konttoriamme näin kerta toisensa jälkeen, miten Ylen toimittaja kestää kansainvälisen vertailun koska tahansa. Ylen kuvaajat ja tekninen osaaminen olivat nekin loistavaa tasoa. Ylen ongelma on se, että keskittyessään organisaatiomuutoksiin ja väliportaan johdon uudelleenjärjestelyihin, pääasia unohtuu. Ylen parasta osaamista on asioiden kertominen silloin kuin on asioiden kertomisen aika.
Seuraan joka päivän Ylen uutistarjonnan Ylen nettisivulta. Huomaan Ylen lähteneen klikkien jahtaamisen tielle niin, että samassa salaatissa uivat hallitukset, nälänhädät, alapäät ja joskus myös yläpäät. On päiviä, jolloin Ylen uutistarjonnan pääsivulla on pari uutista ja parikymmentä juttua mindfullnesista. Sinänsä mindfulness ei ole mitenkään huono asia, mutta Ylen tehtävä ei ole ensisijaisesti palvella mindfullness -maailmaa, koska se maailma tulee palveltua muissa lähteissä paremmin. Ylen vahvuus on uutis- ja ajankohtaisosaaminen, joka hukkuu sälän alle. Kun Yle hakee epätoivon vimmalla nuoria kuluttamaan Yleä, Yle unohtaa, että myös nuoret ovat kiinnostuneita hyvin tehdystä uutistyöstä – alapään kuviot nuoret löytävät ihan muualta kuin Ylen kanavilta.
Me päätämme Euroopan parlamentissa karkeasti puolesta Suomen lainsäädännöstä. Kun pidämme täysistunnon aikaan vakituisen lehdistötilaisuuden toimittajille, huomaan, että Ylen toimittaja on paikalla korkeintaan joka toisella kerralla. Siis muutaman kerran vuodessa.
Tällä nyt päättyvällä kaudella Ylen toimittaja kysyi minulta mitään kameran edessä 5 kertaa. Eli kerran vuodessa, josta katsojille asti päätyi yhteensä 1 minuutti materiaalia viittä vuotta kohti. Verrokkina tähän esimerkiksi Politicon toimittaja, joka soitti minulle joka viikko. Puhuin BBC:lle useammin kuin Ylelle, koska kansainväliset toimittajat halusivat saada tietoa päätöksistä vaikutusvaltaiselta mepiltä.
Veronmaksajien oikeus on saada tietää, mitä meppi tekee. Ylellä pitäisi olla viikottainen Brysselin katsaus, jossa joka viikko kerrottaisiin ne asiat, joilla on Suomen kannalta merkitystä. Tämä korostuu eritoten EU-puheenjohtajakautena, mutta on aivan yhtä tärkeää kaikkina aikoina, koska EU:n systeemissä parlamentti on yhtä tärkeä lainsäätäjä kuin jäsenmaiden neuvosto. Mepit varmasti avaavat Ylelle työtänsä ja tekemisiään, jos niistä halutaan ihmisille kertoa.
Euroopassa on menossa muutoksen aika, jossa ääriliikkeet nostavat aaltoja ja meidän täytyy olla valppaina Euroopan vakauden edessä. Tästä syystä ihmisten oikeus saada tietoa Brysselistä on tärkeämpää kuin koskaan.
Julkaistu IL-blogissa 28.5.2019.