Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU haluaa mennä syvemmälle metsään

8.5.2020

 

Kovan väännön tuloksena syntynyt lulucf-lainsäädäntökin avataan osana valmisteilla olevaa Euroopan vihreän kehityksen lainsäädäntöä (Green Deal). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ennakoi, että tulossa on vielä vaikeampi vääntö kuin viimeksi. Hänen mielestään EU:n instituutioissa ei tiedetä metsistä vieläkään tarpeeksi. (MT 20.3.)

Sarvamaan mukaan keskustelussa unohdetaan usein, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa ei voi hänen mukaansa keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Komission alustavan lainsäädäntötekstin mukaan ”Vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Ne ovat myös merkittäviä hiilidioksidin varastoja.” Sarvamaan arvio komission käsityksestä metsien merkityksestä näyttää pitävän paikkansa.

 

Lue koko pääkirjoitus täältä >

Ajankohtaista

Metsien merkitys on ymmärrettävä EU:ssakin, Maaseudun Tulevaisuus

20.3.2020

Me suomalaiset elämme metsistä, ja metsillä on suuri rooli kulttuurihistoriamme ja identiteettimme rakentumisessa. Metsäteollisuus on maamme kolmanneksi suurin teollisuudenala, ja sen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 20 prosenttia.

Metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan kansallisen toimivallan piiriin. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä EU-tasolla metsistä päätetään muilla aloilla, kuten energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, koska niillä on myös suoria käytännön vaikutuksia metsien käyttöön ja hoitoon Suomessa.

Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n metsästrategian loppuvuodesta 2020. Myös Euroopan parlamentti muodostaa kantansa strategiaan, jonka valmistelussa saan kunnian toimia parlamentin pääneuvottelijana.

Luonnosraportti on nyt valmis, ja neuvottelut sen lopullisesta muodosta käydään tulevan kevään aikana.

Painotan raportissani kestävän metsänhoidon, metsien monikäytön ja biotalouden tärkeää roolia aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti.

EU:n uuden metsästrategian tulisi ottaa huomioon tutkimukseen ja innovaatioihin investoimisen tärkeys, sektorin luomat työpaikat sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Puupohjaisten materiaalien luomat mahdollisuudet tulisi nostaa esiin fossiilisten vaihtoehtojen korvaajina niin pakkauksissa kuin tekstiili-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessakin.

Suomessa tiedetään, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten tärkeää on kestävä ja aktiivinen metsänhoito. Lisäksi Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Miksi metsät sitten aiheuttavat hampaiden kiristystä EU-areenoilla?

Metsiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita komission vihreän kehityksen ohjelman takia.

On selvää, että metsillä ja biotaloudella on olennainen rooli komission Green Dealin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. On kuitenkin hämärän peitossa, ymmärretäänkö tämä EU-tasolla todella. Esimerkiksi viime viikolla julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi.

Suomen metsätalouden intressien kannalta tämä on vasta alkusoittoa. Komission esitykset ilmastolaista, kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja ensi viikolla julkaistavasta EU:n monimuotoisuusstrategiasta vaikuttavat myös osaltaan Suomen metsiin.

Lisäksi kestävän rahoituksen strategia, uusiutuvan energian direktiivi sekä Suomen kannalta erityisen tärkeä lulucf-asetus avataan uudelleen.

Usein myös unohdetaan, että vastuuta muiden sektoreiden päästöjen kompensoimisesta ei voida sysätä metsäsektorille. Lisäksi ilmastokeskustelussa emme voi keskittyä ainoastaan hiilinieluihin, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hiiltä varastoivat tuotteet, hiilivuodon estäminen sekä fossiilisten vaihtoehtojen korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla.

Jatkuvat muutokset EU:n sääntely-ympäristössä eivät myöskään helpota investointien jatkuvuutta. Yrityksille tarvitaan näkyvyyttä ja vakautta.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n uudesta metsästrategiasta tulee tasapainoinen ja metsien koko arvoketjun huomioiva kokonaisuus. Sillä tulisi myös olla ohjausvaikutus muun EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin.

Meidän täytyy taata elinvoimaisen metsäsektorin, työpaikkojen, metsien monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin jatkuvuus tulevaisuudessakin.

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Petri Sarvamaa varoittaa hiilinielulainsäädännön avaamisesta

6.3.2020

Hiilinielulainsäädäntö pitää päivittää vastaamaan EU:n 2050-ilmastostrategiaa. Tässä piilee Suomelle haasteita, Sarvamaa uskoo.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa haluaa muuttaa EU-komission metsänäkemyksiä

22.1.2020

”Aion rakentaa metsistä pyramidin, jonka huipulla on talouskäyttö, sekä kulmissa sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus”, metsästrategiasta vastaava meppi Sarvamaa kertoo työstään Euroopan parlamentissa. ”Nyt esityksessä ympäristö ohjaa ja talous tulee vasta perässä. Jos keskustelua ei käännetä, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan. Tämä on täysin järjen vastaista.”

Lue uutinen >

Ajankohtaista

Metsämeppi Sarvamaa kokosi metsäpolitiikan asiantuntijat laatimaan parempaa metsästrategiaa

21.1.2020

Sarvamaa isännöi 21.1. parlamentissa metsäpolitiikan asiantuntijaseminaarin. Sarvamaa peräänkuulutti kestävää metsänhoitoa ja korosti metsien tärkeää taloudellista, sosiaalista että ekologista roolia yhteiskunnassa.

”Metsiä ei voi kohdella pelkkinä hiilinieluina tai suojelukohteina, vaan ne myös tuottavat taloudellista hyvää elinkeinon ja työpaikkojen muodossa sekä ovat tärkeitä virkistäytymispaikkoja. Liian usein julkisuudessa puhutaan vain metsien rappeutumisesta tai niiden pelkästään kaupallisesta hyödyntämisestä. Todellisuudessa metsänomistajat- ja hoitajat pyrkivät varmistamaan metsien kestävän kehityksen ja mahdollisimman suuren hyödyn niin ihmisille, luonnolle kuin ilmastollekin. Luotetaan tässäkin ihmisiin ja osaamiseemme.”

Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaa ampuu valkoposkihanhilla komission suuntaan

23.9.2019

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on jättänyt Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen jäsenmaiden puuttumisesta valkoposkihanhiongelmaan. Komissiolta odotetaan vastausta noin kolmen viikon kuluessa.

Sarvamaa kysyy komissiolta seuraavat kysymykset:

Mitä keinoja komissio tarjoaa / aikoo tarjota jäsenmaille, jotta hanhien suureen populaatiokokoon voidaan puuttua vahinkojen ehkäisemiseksi?

Aikooko komissio seurata hanhipopulaation kehittymistä jäsenmaissa, jotta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehdä ajoissa?

Mitä jäsenmaiden viranomaiset voivat tehdä torjuakseen valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja, ottaen huomioon lintudirektiivin säännökset?

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, ja se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Mikään EU:n jäsenmaa ei siis voi säätää lajia riistalinnuksi.

”Tulokaslajina valkoposkihanhi aiheuttaa merkittäviä haittoja eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Kaupungeissa hanhet aiheuttavat haittaa tekemällä puistojen siivouksesta kalliimpaa ja hankalampaa sekä heikentämällä viheralueiden viihtyvyyttä. Keskustelussa esillä olevan ilmiselvän puistoviihtyvyyden lisäksi lintujen vielä merkittävämpi taloudellinen haitta kohdistuu maanviljelijöille”, Sarvamaa sanoo.

Pääkaupunkiseudulla kesän viettävien hanhien määrä on taas lähtenyt kasvuun. Vuoden 2019 BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston syyslaskennassa havaittiin 7.–8.9. yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea. Määrä on 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2018. Pääkaupunkiseudun kanta kasvoi yli 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön.

”Muuttomatkoillaan levähtävät valkoposkihanhet ruokailevat Itä- ja Kaakkois-Suomen viljelyalueilla sekä kevät- että syysmuuton aikana. Syksyisin Itä- ja Kaakkois-Suomen kannat ovat satoja tuhansia yksilöitä. Elimäellä tavattiin lokakuussa 2017 jopa 300 000 yksilön hanhilauma ruokailemassa pellolla, jolloin hanhet syövät valtavia määriä syysviljoja. Pelkkä pellolta toiselle karkottaminen vain siirtää ongelmaa eteenpäin”, Sarvamaa sanoo.

Julkaistu Lännen Median lehdissä 23.9. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4711259/Sarvamaa+vaatii+EUkomissiolta+keinoja+puuttua+suojeltuun+tulokaslajiin++sotkee+puistot+syo+syysviljaa

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Maaseutu jätti taas valtaansa käyttämättä

30.5.2019

Maaseutukuntien huono äänestysaktiivisuus eurovaaleissa johtaa siihen, että maaseudun ääni ei kuulu sille kuuluvalla painolla. Euroopan parlamenttiin lähtee kuitenkin useita kokeneita ja maaseudun elinkeinoihin sitoutuneita edustajia, kuten paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP).

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Moni maaseudun puolustaja ylsi EU-parlamenttiin

29.5.2019

Eurovaaleissa paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on keskittynyt viime vuosina maatalousasioihin. ”Painopisteet EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ovat vielä selkeytymättä seuraavan rahoituskauden osalta. Siellä on heti luvassa vääntöjä. Suomen kannalta erittäin tärkeä asia on esimerkiksi torjua tilakohtainen tukikatto”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU:n metsäpolitiikka ei saa kannatusta

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) arvelee Suomen kärsivän, jos EU:ssa laaditaan yhteiset säännöt metsien käsittelystä. ”Olen käynyt riittävän monta keskustelua keskieurooppalaisten ja eteläeurooppalaisten EU-vaikuttajien kanssa. Tiedän, miten paljon suomalainen metsätalous ja metsänhoito kärsisivät, jos EU saisi toimivallan metsäpolitiikassa. Olisimme aivan liian pienessä vähemmistössä”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MTV uutiset: Helena Petäistön kolumni: EU-parlamentti ei ole mikään lepokoti

18.5.2019

Suomalaismeppi voi pelastaa meille elintärkeitä asioita, jos hän on maamme asioiden kannalta tärkeässä valiokunnassa, kirjoittaa Helenä Petäistö kolumnissaa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on pelastanut suomalaiset maanviljelijät ahkeralla lobbauksellaan ja voittamalla muiden maiden ymmärryksen Suomen erikoisolosuhteille. Petäistö suosittelee äänestämään meppiä, jolla on poliittista pelisilmää, sosiaalisia taitoja, kansainvälistä kokemusta, kielitaitoa, uutteruutta ja valmiutta pistää itsensä likoon.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU-parlamentin maatalousvaliokuntaan olisi tunkua eurovaaliehdokkaiden keskuudessa

16.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) suosikkivaliokunta on maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. ”Suomalainen ruuantuotanto on edelleen sydämenasiani”, kertoo Sarvamaa. Sarvamaa antaisi EU:lle lisää toimivaltaa metsäpolitiikassa ainoastaan, jos suomalainen metsäasiantuntijuus otetaan uudella tavalla huomioon ja muita jäsenvaltioita velvoitetaan metsittämään ja nurmettamaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MTV uutiset: Heidi Hautala ja Petri Sarvamaa lukeutuvat Euroopan vaikutusvaltaisimpiin meppeihin – mikä on vallan salaisuus?

25.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vieraili Huomenta Suomessa keskustelemassa meppien vallankäytöstä. Votewatch-järjestön tekemän selvityksen mukaan Sarvamaa on Euroopan 14. vaikutusvaltaisin meppi. Sarvamaa kertoo olleensa täysin tuntematon EU-parlamentissa saapuessaan sinne vuonna 2012, mutta verkostoitui nopeasti olemalla aktiivinen ja tutustumalla sekä oman ryhmänsä että muiden ryhmien meppeihin.

Katso ohjelma ›