EurActiv: 40 MEPs call for EU leaders to protect the news media sector

21.4.2020

An open letter to EU leaders from more than 40 MEPs calls for immediate actions to support Europe’s news media sector as it faces up to the sudden loss of advertising revenue caused by the COVID-19 crisis.

Read the full open letter from here > 

Dear President von der Leyen, Dear President Sassoli, Dear President Michel, Dear Vice-president Jourova, Dear Commissioner Breton, Dear Commissioner Gabriel,

Free, independent and sufficiently funded media are instrumental for a functioning democracy and for ensuring that citizens are well informed throughout this crisis. Authoritative and reliable news sources and quality journalism is an antidote to disinformation. People are currently relying on trustworthy news media more than ever, as reflected by growing readership and audience numbers.

Media pluralism and diversity were already decreasing before the COVID-19 outbreak. Many media outlets are still deeply scarred by the previous global financial crisis and have been too slow to recover. Furthermore, advertising is now primarily concentrating online, with US-based platforms taking the lion’s share of the pie.

Unless we act immediately, the current COVID-19 fallout will lead to failures of entire news organisations, which, in turn, may result in disastrous consequences for entire societies. We are already witnessing wage cuts, layoffs of staff and we are receiving signals from the media sector about possible bankruptcies within months if not weeks.

It is the responsibility of the European Union and the member states to address the situation without hesitation. We propose these immediate actions:

• The Commission should launch an emergency fund for media and journalism — a NEWS grant programme in order to directly support news media and quality journalism. Special attention in all of the initiatives should be paid to local and regional media as well as for news media operating in small markets;

• To fund the above programme, the Commission should explore the viability of redirecting from the ongoing programmes some of the unused funding due to COVID-19 outbreak;

• The Commission should also consider other tailored support mechanisms such as providing young people with vouchers for subscriptions to news media, which would not only support the news media but also strengthen media literacy at the same time;

• The Commission and the European Parliament should redirect communication budgets to national news media instead of global online platforms;

• The European Parliament should explore possibilities for directing more support towards news media using pilot projects;

• We encourage governments of the member states to provide direct and indirect support to media.

Yours Sincerely,

Dace Melbārde (ECR); Ramona Strugariu (Renew Europe); Irena Joveva (Renew Europe); Michaela Šojdrová (EPP); Niklas Nienaß (Greens/EFA); Victor Negrescu (S&D); Urmas Paet (Renew Europe); Roberts Zīle (ECR); Sandra Kalniete (EPP); Juozas Olekas (S&D); Inese Vaidere (EPP); Lídia Pereira (EPP); Andris Ameriks (S&D); Andrus Ansip (Renew Europe); Radan Kanev (EPP); Ivars Ijabs (Renew Europe); Anna Cavazzini (Greens/EFA); Petra Kammerevert (S&D); Andrey Slabakov (ECR); Marisa Matias (GUE/NGL); José Gusmão (GUE/NGL); David Casa (EPP); Monica Semedo (Renew Europe); Vlad-Marius Botoș (Renew Europe); Magdalena Adamowicz (EPP); Morten Løkkegaard (Renew Europe); Viola von Cramon-Taubadel (Greens/EFA); Tanja Fajon (S&D); Isabel Santos (S&D); Elena Yoncheva (S&D); Grace O’Sullivan (Greens/EFA); Laurence Farreng (Renew Europe); Łukasz Kohut (S&D); Klemen Grošelj (Renew Europe); Petri Sarvamaa (EPP); Ernest Urtasun (Greens/EFA); Ioan-Rareş Bogdan (EPP); Maria de Graça Carvalho (EPP); Ernest Urtasun (Greens/EFA); Anna Júlia Donáth (Renew Europe); Javier Nart (Renew Europe); Antonio López-Istúriz White (EPP)

EurActiv: ”Finnish MEP: ‘Political fight begins’ over Europe’s old-growth forests”

17.4.2020

Sarvamaa spoke to EURACTIV ahead of the publication of the European Commission’s biodiversity strategy for 2030 where forestry is expected to play a key role.

Read the whole article on forest conservation, commercial use of forests and global deforestation from here >

”There is no one size-fits-all solution [for commercial use of forests]. For example in my member state – Finland – there is no commercial exploitation of forests in protected areas. They are protected, period. Now, of course I’m all for protecting primary forests. Regarding old-growth forests we need to have definitions at EU level in place first. For example, what percentage of forests in Europe is “old growth”? That depends on the definition.”

”Bioenergy is part of the bio-economy, which is too often overlooked. It is a complex issue that has many aspects to it. Whether you buy your biomass from China or Sweden, makes a dramatic difference. We might be able to replace parts of oil imports with forest-based biofuels. At least 80% of global deforestation is caused by massive plantations like soy, coffee, and cacao in South America, Indonesia, and tropical countries. So yes, I think Europe should impose stricter criteria for imports of agricultural products coming from those countries.”

”From what I hear, the Commission’s environment DG wants to change the definition for sustainable forest management as part of the upcoming biodiversity strategy for 2030. I really hope that if DG environment will look at all three aspects of the equation: 1) environment and biodiversity, 2) the economy, and 3) social aspects. If we start to re-define sustainable forest management from one aspect only, we will definitely end up losing on all fronts. And from what I hear, this is unfortunately what DG environment has decided to do.”

Open letter: the EU must not sit idly by while a Member State’s democracy is in jeopardy

15.4.2020

The recent actions of Viktor Orbán’s government in Hungary are a flagrant attack on the cornerstones of the rule of law and the values of the Union.  Last week, the government overrode the objections of the opposition and civil society, granting the Prime Minister indefinite powers to rule by decree. This law has also mandated draconian prison sentences for spreading ‘misinformation’ which could be used to stifle independent journalism.  

We urge the European Commission and the European Council to:

• unequivocally condemn the Hungarian government’s misuse of the coronavirus crisis to erode democratic values.
• more strictly control the spending of EU funds, and
• enhance current measures that prevent the creation of an illiberal system within our Union.

Read the whole letter from here >

Respectfully,

Euranet Plus Politics Panel #1: EU’s economic response to crisis – is it sufficient?

10.4.2020

MEP Sarvamaa: The Woman Who Inspired Me the Most – International Women’s Day 2020

8.3.2020

Time for EPP to kick out Viktor Orbán, Politico

29.1.2020

Petri Sarvamaa is an MEP for Finland’s National Coalition Party, part of the European People’s Party and the Budgetary Control Committee rapporteur for the rule of law mechanism. 

Most of us agree that the European project is based on the principle of rule of law. We recognize that it is a prerequisite for democracy, stability and prosperity, and we know that, if we don’t defend it, the EU loses its credibility.

And yet for years we have watched as Hungarian Prime Minister Viktor Orbán has dismantled his country’s democracy and jeopardized European values from within the safety of the center-right European People’s Party (EPP), the largest group in the European Parliament.

His behavior has caused a rift in the group, which decided nearly a year ago to suspend his Fidesz party even while allowing its MEPs to remain part of the EPP in the Parliament. The party remains suspended, even as a three-man committee concluded its study on the situation in Hungary.

This limbo must end. Fidesz has become a corrupt, nationalistic, populist party under the control of a strongman. We can no longer stand behind them in good conscience and have to move quickly to kick them out.

Rather than revamping his agenda according to EPP values, Orbán has moved even further away from the group and shown no remorse.

To be sure, it will not be an easy decision. Many had hoped the party would change course and return to the fold. Indeed, Orbán was given plenty of opportunities to do so.

Instead, the route the Hungarian prime minister has chosen leaves the EPP no choice. Rather than revamping his agenda according to EPP values, he has moved even further away from the group and shown no remorse. If Fidesz were to remain a member of the EPP, we would be legitimizing Orbán’s dismantling of Hungarian democracy.

The prime minister and his party have devastated liberal democracy in Hungary over the last decade. His government has successfully destroyed the independence of the judiciary and changed electoral laws to their favor. It has dismantled the country’s independent media, by bringing TV stations and newspapers under the control of Orbán’s allies.

The Hungarian leader has used EU taxpayers’ money to consolidate his increasingly authoritarian regime, using agricultural subsidies as a patronage system that enriches his friends and family, protects his political interests and punishes his rivals. His nation-wide billboard campaign last year attacking George Soros and former European Commission President, and EPP colleague, Jean-Claude Juncker adds insult to injury.

For some time now, a number of EPP leaders have emphasized that those who do not believe in our common values and ideas for the future of Europe should not belong to the group. Last year, for example, the EPP group voted with a vast majority in favor of a new rule of law mechanism that would tie the distribution of EU funds to adherence to the rule of law.

It is high time to live up to these words. Under Orbán’s leadership, Fidesz has drifted too far from the core of what the EPP stands for.

Even as the EPP meets for its next political assembly, Orbán is expected to be sharing a stage in Italy with far-right figures like Matteo Salvini and Marion Maréchal. He has also praised U.S. President Donald Trump and British Prime Minister Boris Johnson for their policies.

At the end of the day, this is not about Hungary, Orbán or Fidesz. Taking a clear stance that we won’t stand for someone running roughshod over our values sends an important message to the rest of Europe too. There are plenty of MEPs in other political groups — whether on the left or the right — who undermine core EU values.

The EPP must realize that a shared commitment to democracy and the rule of law is far more important than concerns over how votes will be divided between political groups if a member leaves the group.

We can’t have it both ways. We can’t keep Fidesz as a member of the group and also lecture others about the importance of European values. If we want to be on the right side of history, we can no longer afford to compromise with an increasingly authoritarian strongman.

Published in Politico, 29th of January 2020.

Euroopan parlamentti ajaa vahvaa oikeusvaltiokytköstä EU:n budjettiin, Akava

24.1.2020

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus on edellytys EU:n perusarvojen toteutumiselle. Viime vuosina kehitys on ollut heikentyvää erityisesti Unkarissa ja Puolassa, mutta myös Romaniassa ja Maltalla. Sananvapautta ja demokratiaa on kavennettu ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikennetty vuosi toisensa perään. EU ja sen jäsenmaat ovat heränneet tähän kehitykseen, mutta suuret laivat kääntyvät hitaasti.

On tärkeää huomata, että nämä maat ovat hakeneet mukaan unioniin vapaaehtoisesti. Jos EU:sta ja sen sisämarkkinoista haluaa hyötyä taloudellisesti, yhteisiä sääntöjä on noudatettava. Jäsenmaat sitoutuvat liittyessään noudattamaan EU:n perussopimuksia ja siihen liittyviä lakeja. Jos viikkorahaa maksetaan nurmikon leikkaamisesta, ei viikkorahan voi olettaa jatkuvan, mikäli nurmikko jätetään rehottamaan.

Kehityssuunnan syitä voidaan etsiä historiasta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeistä maailmantilaa pidettiin läntisten arvojen lopullisena riemuvoittona. Rautaesiripun takaiset maat kiirehtivät joukolla mukaan läntisiin rakenteisiin, kuten Natoon ja lopulta Euroopan unioniin. Entinen sosialistileiri omaksui markkinatalouden nopeasti niin kutsutun shokkiterapian myötä. Vapaat markkinat olivat keskeinen edellytys EU-jäsenyydelle.

Liian vähälle huomiolle jäi demokratian aito juurtuminen. Maat, jotka satojen vuosien kuluessa olivat liikkuneet monarkioiden, maaorjuuden ja kommunismin vaiheiden kautta uudestaan itsenäisiksi eivät muutu demokratioiksi yhdessä yössä, vaikka valtion nimi vaihtuikin kansantasavallasta tasavallaksi.

Unkarissa Victor Orbánin Fidesz-puolue voitti vuoden 2010 vaaleissa tarpeeksi suuren enemmistön parlamenttiin muuttaakseen perustuslakia. Suhteellisesta vaalitavasta siirryttiin järjestelmään, jossa parlamenttiin sai 2/3 enemmistön alle puolilla äänistä. Enemmistön turvin oikeuskäytäntöjä lähdettiin muuttamaan, vaalikampanjointia rajoitettiin ja median vapautta kavennettiin. Samankaltainen kehityssuunta on alkanut Puolassa oikeuslaitoksen osalta.

Tuorein keinoista padota oikeusvaltion rapautumista on oikeusvaltion kunnioittamisen kytkentä EU:n budjettiin, josta neuvotellaan tällä hetkellä jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa osana monivuotista rahoituskehystä (MFF). Vuoden 2018 toukokuussa Junckerin komissio antoi esityksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Esitykseen liittyi mekanismi EU:n talousarvion suojaamiseksi taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa. Yleisinä puutteina pidetään esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vaarantamista.

Aiemmin unioni on pyrkinyt käyttämään myös muita sanktioita sääntöjä rikkoville jäsenmaille. Vaikutus on ollut maltillisempi. Perussopimuksen artikla 7.2 pohjalta aloitetun prosessin myötä EU:n arvoja jatkuvasti ja vakavasti loukanneelta jäsenmaalta voidaan evätä äänioikeus. Tämä kuitenkin edellyttää yksimielisyyttä jäsenmailta, mikä on lopulta johtanut siihen, että prosessin kohteina olleet Unkari ja Puola saavat aina viime kädessä tukea toisiltaan. Tämä taas vesittää koko mekanismin tarkoituksen jo ennen aikojaan.

Komission uusi esitys ottaa järeämmät keinot käyttöön ja koskee äänioikeuden sijaan EU:n talousarviota, sillä perusarvojen kunnioittaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden keskeinen ennakkoedellytys. Mekanismin hyväksyntä antaisi komissiolle käyttöönsä välineitä, joiden avulla unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat.

EU:n jäsenvaltiot kuluttavat ja hallinnoivat isoa osaa unionin budjetista, mutta laillisuudesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta piittamattomien hallitusten rahankäyttöön ei yksinkertaisesti voida aina luottaa.

Jäsenmaalla olisi oikeus esittää korjaavia toimenpiteitä komissiolle. Mikäli ne eivät olisi riittäviä, päätös esimerkiksi tiettyjen maksujen keskeyttämisestä tehtäisiin neuvostossa jäsenmaiden käänteisellä määräenemmistöllä. Toisin sanoen 4/5 jäsenmaista olisi vastustettava esitystä, jotta sen eteneminen voitaisiin pysäyttää. Asianomainen jäsenvaltio voi milloin tahansa esittää komissiolle näyttöä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuva yleinen puute on korjattu tai sitä ei enää ole.

Komission esitys eteni Euroopan parlamenttiin, jossa hankkeen raportoijana johdin neuvotteluita parlamentin puolelta. Lainsäädäntömietintö hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa viime vuoden keväällä. Mietinnön taakse asettautuivat kaikki keskeiset ryhmittymät, mukaan lukien parlamentin suurimmat EPP- ja S&D -ryhmät. Neuvoston kannanmuodostuksen jälkeen alkavat komission, parlamentin ja neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut, jossa lopullinen lainsäädäntö päätetään.

Neuvoston käsittelyssä on riskinsä. Jos asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, sekä komissiossa että parlamentissa tehty työ romuttuu ja koko budjettilain tarkoitus hupenee. Unkarille ja Puolalle onkin siis edullista, mitä enemmän ne pystyvät minimoimaan mahdollisen uuden mekanismin vaikutukset itseensä neuvoston kantaa muodostettaessa. Lähtökohtaisesti harva jäsenmaa kuitenkaan vastustaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. On tärkeää korostaa, että tämä budjettilaki ei kuitenkaan kohdistu erityisesti mihinkään tiettyyn jäsenvaltioon. Suomen puheenjohtajuuskaudella laki ei valitettavasti edennyt osana MFF-neuvotteluita. Kroatian suunnitelmat ovat myös kunnianhimoiset, mutta todennäköisesti oikeusvaltioasiat eivät ole prioriteettilistan kärkipäässä. Viimeistään Saksan puheenjohtajuuskaudella tulemme näkemään, mihin EU:n muskelit todella riittävät, ja millainen laki saadaan aikaan.

Esityksen hyväksyminen parlamentin kannan mukaisesti takaisi unionille roiman annoksen lisää uskottavuutta kansalaisten ja ulkomaailman silmissä. Ristiriidat EU:n perusarvojen kunnioittamisessa ovat nakertaneet unionia sisältäpäin ja luoneet jännitteitä jäsenvaltioiden välille. Budjetin oikeusvaltiomekanismin hyväksyminen ja läpimeno olisi askel oikeaan suuntaan ja osoitus siitä, että poliittisilla päätöksillä voidaan edelleen suojella yhteisiä arvoja.

Petri Sarvamaa
Euroopan parlamentin pääneuvottelija, talousarvion valvontavaliokunta

Julkaistu Akavan verkkojulkaisuna 24.1.2020.