Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU:n maatalousvaliokunta antoi vihreää valoa Etelä-Suomen kansallisille tuille

29.4.2020

Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatko sai vihreää valoa Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnalta. Tähän olen tyytyväinen. Meidän leveysasteillamme, kulurakenteellamme, verotuksellamme ja kaupan keskittymisellämme myös kansallisia maataloustukia tarvitaan. Koronaviruspandemia vain vahvistaa tarvetta ylläpitää omaa tuotantoa järkevässä mittakaavassa.

Jatketaan työtä suomalaisen maa- ja metsätalouden hyväksi.

Lue koko uutinen täältä >

Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaa ampuu valkoposkihanhilla komission suuntaan

23.9.2019

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on jättänyt Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen jäsenmaiden puuttumisesta valkoposkihanhiongelmaan. Komissiolta odotetaan vastausta noin kolmen viikon kuluessa.

Sarvamaa kysyy komissiolta seuraavat kysymykset:

Mitä keinoja komissio tarjoaa / aikoo tarjota jäsenmaille, jotta hanhien suureen populaatiokokoon voidaan puuttua vahinkojen ehkäisemiseksi?

Aikooko komissio seurata hanhipopulaation kehittymistä jäsenmaissa, jotta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehdä ajoissa?

Mitä jäsenmaiden viranomaiset voivat tehdä torjuakseen valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja, ottaen huomioon lintudirektiivin säännökset?

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, ja se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Mikään EU:n jäsenmaa ei siis voi säätää lajia riistalinnuksi.

”Tulokaslajina valkoposkihanhi aiheuttaa merkittäviä haittoja eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Kaupungeissa hanhet aiheuttavat haittaa tekemällä puistojen siivouksesta kalliimpaa ja hankalampaa sekä heikentämällä viheralueiden viihtyvyyttä. Keskustelussa esillä olevan ilmiselvän puistoviihtyvyyden lisäksi lintujen vielä merkittävämpi taloudellinen haitta kohdistuu maanviljelijöille”, Sarvamaa sanoo.

Pääkaupunkiseudulla kesän viettävien hanhien määrä on taas lähtenyt kasvuun. Vuoden 2019 BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston syyslaskennassa havaittiin 7.–8.9. yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea. Määrä on 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2018. Pääkaupunkiseudun kanta kasvoi yli 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön.

”Muuttomatkoillaan levähtävät valkoposkihanhet ruokailevat Itä- ja Kaakkois-Suomen viljelyalueilla sekä kevät- että syysmuuton aikana. Syksyisin Itä- ja Kaakkois-Suomen kannat ovat satoja tuhansia yksilöitä. Elimäellä tavattiin lokakuussa 2017 jopa 300 000 yksilön hanhilauma ruokailemassa pellolla, jolloin hanhet syövät valtavia määriä syysviljoja. Pelkkä pellolta toiselle karkottaminen vain siirtää ongelmaa eteenpäin”, Sarvamaa sanoo.

Julkaistu Lännen Median lehdissä 23.9. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4711259/Sarvamaa+vaatii+EUkomissiolta+keinoja+puuttua+suojeltuun+tulokaslajiin++sotkee+puistot+syo+syysviljaa

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Moni maaseudun puolustaja ylsi EU-parlamenttiin

29.5.2019

Eurovaaleissa paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on keskittynyt viime vuosina maatalousasioihin. ”Painopisteet EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ovat vielä selkeytymättä seuraavan rahoituskauden osalta. Siellä on heti luvassa vääntöjä. Suomen kannalta erittäin tärkeä asia on esimerkiksi torjua tilakohtainen tukikatto”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Suomen kansallinen etu, Maaseudun Tulevaisuus

17.5.2019

Hiljattain Suomessa on noussut esiin yllättävä maatalouspoliittinen näkemys. Ajatuspaja Libera julkaisi 7.5.2019 Fatim Diarran tekstin, jossa hän esitti 141-tuen lopettamisen olevan Suomen kansallinen intressi.

Siis sen EU:n luvalla Etelä-Suomen alueelle maksettavan kansallisen tuen, jolla on tärkeä rooli suomalaisen ruoantuotannon turvaamisessa. Sikatalouden ja siipikarjan lihan tuotannon kannalta tuki on erittäin tärkeä, myös kasvihuonetuotannolle se on varsin olennainen.

On vaikea ymmärtää näkemystä, jonka mukaan tuki olisi ongelmattomasti lakkautettavissa. Eiväthän Suomen tuotanto-olosuhteet ole muuttuneet ja kotimainen possunliha taistelee edelleen markkinoilla pysyäkseen houkuttelevana vaihtoehtona halvemmille ulkomaisille serkuilleen.

Juuri siksi olen jo useampaan otteeseen taistellut tuen jatkumisen puolesta. Tuoreimmat hyvät uutiset saatiin viime kuussa, kun europarlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi tuen jatkon yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalle toimintakaudelle eli vuosille 2021-27. Tämän vaalikauden osalta tarvittava työ on siis tehty.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei ole ollut avain helppoon huomiseen, kuten jokainen maatalouden harjoittaja tietää. En usko ylipäätään kenenkään ajattelevan, että CAP nykymuodossaan olisi ongelmaton paketti.

Siksi olisi toki hienoa, jos maatalouden kannattavuus saataisiin tasolle, joka mahdollistaisi markkinaehtoisen tuotannon ilman monimutkaista tukiviidakkoa. Todellisuus meidän leveysasteillamme, kulurakenteellamme, verotuksellamme, säädöksillämme ja kaupan keskittymisellämme on kuitenkin toinen.

Joskus maatalouspolitiikan kansallisia tukia moititaan tulonsiirtona verorahoista tuottajien taskuun. Tällainen sormella osoittelu kertoo yksinkertaisesti suomalaisen maatalouden merkityksen ja realiteettien ymmärtämättömyydestä.

Olen itsekin tiukka markkinaehtoisuuden kannattaja taloudenpidossa. On kuitenkin asioita, joiden kohdalla kolikon toinen puoli on painavampi. Ruoantuotannon vertaaminen mihinkään muuhun yritystoimintaan ei minun maailmassani ole kestävää. Siihen on kaksi painavaa syytä.

Ensimmäinen on se, että yhteisen maatalouspolitiikan nopealla alasajolla olisi tuhoisat seuraukset suomalaiselle ruoantuotannolle. Voisi melkein väittää, että viiden vuoden päästä lähikaupasta saisi etsimällä etsiä muuta kotimaista kuin perunaa, kaalia ja lanttua. Kaiken huipuksi se tuontiruoka olisi kotimaisen tarjonnan puuttuessa pian saman hintaista kuin sitä laadukkaampi kotimainen ruoka nyt.

Toinen ja sitäkin suurempi menetys olisi suomalaisen maaseudun katoaminen. Liian moni suomalainen ei enää ymmärrä, miten tärkeä asia maatalous eri muodoissaan Suomelle on. Paljonko maksaa kilo kansallisidentiteettiä?

Toisaalta viime vuosina on tullut myönteistä viestiä siitä, että kiinnostus ja arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on kasvussa. Esimerkiksi joidenkin kauppojen käyttöön ottamat lisämerkinnät kotimaista alkuperää oleviin tuotteisiin ovat saaneet kuluttajilta lämpimän vastaanoton. Trendi ei kuitenkaan yksin riitä tasaamaan kannattavuuden laajempia haasteita.

Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia, että tuottajalla on edellytykset harjoittaa elinkeinoaan. Mutta valitettavasti myös päättäjissä on liian paljon heitä, joille suomalaisen maatalouden tulevaisuus tuntuu olevan yhdentekevää.

Tästä syystä haluan jatkossakin olla vaikuttamassa suomalaisen ruoantuotannon puolesta. Se on minulle sydämen asia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.5.

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: EU-parlamentilla on huomattavaa valtaa ilmastokysymyksissä – Tällaisia kantoja suomalaisehdokkailla on

15.5.2019

”En usko tällaisen ’veroa veron päälle’ -politiikan ratkaisevan yhtään maailman ongelmaa”, europarla­mentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) perustelee kielteistä kantaansa EU:n lentoveroon. Äänestäjän kannattaa EU-vaaleissa ottaa ilmastoasiat huomioon, sillä Euroopan parlamentti on tärkeä  globaali ilmastopoliittinen toimija.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Iltalehti: Kysyimme mepeiltä suoraan, mitä he ovat tehneet Suomen hyväksi

20.4.2019

Europarlamentaarikko  Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo toimineensa tällä kaudella esittelijänä kaikista suomalaismepeistä eniten, yli 40 mietinnössä, neuvotelleensa Suomeen yli 20 miljoonaa euroa EU:n globalisaatiorahastosta ja edistäneensä Suomen maataloustukien jatkumista. Budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajana Sarvamaa on pystynyt turvaamaan suomalaisten etua  mm. Venäjän informaatiovaikuttamisen torjunnassa ja hiilinielujen laskentaa koskevassa LULUCF-asetuksessa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Suomi saanee jatkaa Etelä-Suomen kansallista maataloustukea”

31.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on laatinut Elsi Kataisen kanssa muutosesityksen, joka mahdollistaisi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkon. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen kehuu suomalaismeppien aktiivista vaikutustyötä, jota ilman komissiossa ei hänen mukaansa ymmärrettäisi Suomen maatalouden erityistarpeita.

Lue uutinen ›