Ajankohtaista

Mitä olen saanut aikaan Euroopan parlamentissa?

20.5.2014

Olen noussut parlamentin suurimmassa ryhmässä, Euroopan kansanpuolueessa (EPP:ssä) tunnetuksi tekijäksi. Tämä on edellyttänyt väsymätöntä verkostoitumista.

Onko tästä näyttöä?

On. Minut valittiin ryhmämme varapuheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan vain puolitoista vuotta parlamentissa toimittuani.

Onko tässä kaikki?

Ei todellakaan. Ajoin viime syksyn aikana läpi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkumisen seitsemällä vuodella. Ensin parlamentin maatalousvaliokunnassa murskaenemmistöllä ja sen jälkeen parlamentin täysistunnossa. Tämä ratkaisi tärkeältä osalta ongelman, joka oli hiertänyt Suomea jo vuosikausia.

Vieläkö muuta?

Olen hoitanut yhteensä yli 70 neuvottelutehtävää. Näistä 33 on omia mietintöjä. Olen siis toiminut vaikutusvaltaisessa raportöörin tehtävässä useammin kuin yleensä toimitaan kokonaisella parlamenttikaudella. Tämän olen tehnyt vajaassa puolikkaassa toimikaudessa, koska nousin parlamenttiin varasijalta vasta maaliskuussa 2012.

Onko vielä jotain?

Itse asiassa kyllä on. Olen vaikuttaja talousarvion valvonnan ja maatalouden lisäksi myös kolmannessa valiokunnassa. Liikennevaliokunnan jäsenenä olin mukana parlamentin neuvottelutiimissä, kun päätimme EU:n uudesta katsastuslainsäädännöstä. Neuvottelutiimin jäsenenä vaikutin voimakkaasti siihen, että parlamentti luopui vaatimuksestaan tehdä kaikkien moottoripyörien katsastuttaminen pakolliseksi. Suomalaisille moottoripyöräilijöille tämä oli varsin mieluisa ratkaisu. Meidän olosuhteissamme pakkokatsastuksesta ei olisi ollut hyötyä.

Tämän lisäksi olin ryhmäni pääneuvottelija ns. rekkamietinnössä. Onnistuin toimillani varmistamaan sen, että Suomen vientiteollisuus voi jatkossakin kuljettaa tavaroitamme Manner-Eurooppaan myös maanteitse.

Tämä on muuten kaiken EU-toimintani keskiössä. Että Suomi voisi toimia unionissa parhain mahdollisin edellytyksin. Siksi yritin kerätä heti parlamentissa aloitettuani keväällä 2012 vastarintaa myös ns. Rikkidirektiivin lykkäämiseksi.

Suomi tarvitsee Euroopan unionissa ennen kaikkea hihankäärijöitä.