Ajankohtaista

Tahtoo Tampereelle – tunnissa!, IL-blogi

25.4.2019

Tunnin junayhteydet Tampereelta ja Turusta Helsinkiin olisivat kaikkien mielestä erinomainen juttu. Hiilidioksidipäästöt pienenisivät, bisnes luistaisi, ihmiset liikkuisivat entistä jouhevammin. Ratojen kunnostaminen supernopeille yhteyksille kuitenkin maksaa. Rahanreikiä on tunnetusti enemmän kuin rahaa.

Mutta eipä hätää – EU tulee apuun! Erityisesti pääradan kunnostamiseen Helsingistä Tampereelle ja pidemmällekin, Oulun kautta aina Tornioon saakka olisi saatavilla runsaastikin EU:n rahoitusta. Suomalaiset virkamiehet, maakuntalobbarit ja mepit ovat työnsä Brysselissä tehneet: Suomen pääratayhteys on saatu EU:n ns. TEN-T -infrakartalle.

Euroopan unionin ydinverkko yhdistää unionin alueella olevia talouden ja väestön solmukohtia toisiinsa, ideana tietysti tavaran ja ihmisten nopea liikkuminen yli jäsenvaltioiden rajojen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Mutta Suomi ei ainakaan tänä vuonna rahaa hakenut. Miksi ihmeessä?

Suomesta puuttuu ratayhtiö, joka hoitaisi keskitetysti hankkeen suunnittelemisen ja myös EU-rahoituksen hakemisen. Ilman ratayhtiötä rahaa ei kannata lähteä hakemaan. Hallituksen eron myötä hanke jäi tältä hallitukselta kesken, eikä virkamieshallitus ole pystynyt asiaa viemään eteenpäin. Ihmettelin hetken, että miksi ei? Kunnes saman tien tajusin, että ensin ministerit kirmasivat vaalikentille ja nyt vaalien jälkeen ministerit (puolueet) keskittyvät pohtimaan seuraavaa hallitusta.

Tämä on sääli, koska Brysselissä komission virkamiehet istuvat sormiaan pyöritellen ja odottavat Suomen rahoitushakemusta.

Ei olisi varmaan pahitteeksi, jos heinäkuussa työnsä aloittavassa EU-parlamentissa olisi kokeneita meppejä työtä jatkamassa. Voitaisiin vaikka katsoa sen perään, etteivät komission virkamiehet unohda Suomea, josta sitä hakemusta ei kuulu. Vaikka rahat on jo kartalle pistetty.

Tarttis tehrä jotain, koska tarttis päästä Tampereelle tunnissa, nääs.

Julkaistu IL-blogissa 25.4.2019

Ajankohtaista

Tervehdys Brysselistä, Uutiskirje

9.4.2019

Maaliskuuhun mahtui kaksi Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja useampi Suomen kannalta mielenkiintoinen äänestys, kuten päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta. Poliittisessa ryhmässäni EPP:ssä päätimme Unkarin Fidesz-puolueen jäsenyyden jäädyttämisestä. EU:n ydinarvoista piittaamattoman Viktor Orbánin hyllyttäminen EPP:stä oli merkittävä askel.

Vastuullisen rahankäytön vahtikoirana

Euroopan parlamentissa pidämme huolta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. 32 EU-viraston vastuuvapausmenettelyt saatiin päätökseen, kun parlamentti äänesti kirjoittamistani loppuraporteista Strasbourgissa. EU-virastoissa saadaan aikaan tuloksia ja käytetään rahaa kohtuullisen järkevästi. Ainoa poikkeus on turvapaikkavirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin epäsäännönmukaisuuksien takia.

Myös talousarvion valvontavaliokunnan puolella linjani voitti, kun äänestimme asetuksesta, jolla sujuvoitetaan EU:n talousrikoksia tutkivien virastojen välistä yhteistyötä. Toimin myös esittelijänä Euroopan syyttäjänvirastoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Olen vastuussa poliittisen ryhmäni EPP:n kannan muodostamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uusien jäsenten valinnassa. Tähän valmistautuakseni tapasin Romanian varapääministeri Viorel Stefania, joka on maansa ehdokas.

Ympäristö huomioon tulevaisuutta rakennettaessa

Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa tulisi huomioida ympäristövaikutukset ja tukea ilmastohaasteisiin vastaavia innovaatioita. Puhuin TEN-T -konferenssissa Itämeren alueen liikenneverkoston laajentamisesta. Kävin lisäksi Kajaanissa erittäin mielenkiintoisella vierailulla ajoneuvojen tietojärjestelmiä valmistavassa Sunit Oy:ssä, jonka tuotteet vähentävät liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Myös siirtymistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon on kannustettava. Vierailin Keravan biovoimalaitoksella ja keskustelin Energiateollisuus ry:n markkinavaliokunnan jäsenten kanssa energiantuotannon tulevaisuudennäkymistä. Suomen mainetta ympäristöasioiden edelläkävijänä vahvistaa myös Lahden ehdokkuus Euroopan Vihreä pääkaupunki 2021 -kilpailussa, jonka tiimoilta tapasin Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta.

Suomalaisia kuulemassa

Mepin täytyy kansalaisten kuuntelemisen lisäksi selvittää laajasti käsiteltävien lakien vaikutuksia yhteiskuntaan tehdäkseen parhaita mahdollisia päätöksiä. Maaliskuussa tapasin Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja suomalaisten maantiealan liikennejärjestöjen edustajia, Kaupan liiton EU-asiantuntija Janne Koivistoa sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtajaa Antti Viitasta.

Keskustelin parlamentin maaliskuussa hyväksymästä tekijänoikeusdirektiivistä Musiikkituottajat–IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen sekä Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikön Riikka Railimon kanssa. Lakiuudistukseen liittyi paljon pelottelua julkisuudessa, minkä vuoksi oli erityisen tärkeää saada faktat pöytään. Direktiivi varmistaa, että luovien alojen toimijat saavat reilun korvauksen työstään myös netissä.

Suomessa tapasin työministeri Jari Lindströmiä, jonka kanssa puhuimme Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen neuvotellut rahastosta Suomeen jo yhteensä yli 14 miljoonaa euroa tukea esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Olen myös tavannut tiuhaan tavallisia suomalaisia. Hyviä keskusteluja ja innokasta väkeä on riittänyt vieraillessani Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Pääsin maaliskuussa myös isännöimään Brysselissä Kansallisen Sivistysliiton Eurooppaopiskelijoita sekä joukkoa Kokoomuksen jäseniä Nokialta ja Espoosta. Kaikkien kanssa on ollut ilo pohtia Euroopan tulevaisuutta.

Terveisin,

Petri