Tervehdys Brysselistä, Uutiskirje

9.4.2019

Maaliskuuhun mahtui kaksi Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa Strasbourgissa ja useampi Suomen kannalta mielenkiintoinen äänestys, kuten päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta. Poliittisessa ryhmässäni EPP:ssä päätimme Unkarin Fidesz-puolueen jäsenyyden jäädyttämisestä. EU:n ydinarvoista piittaamattoman Viktor Orbánin hyllyttäminen EPP:stä oli merkittävä askel.

Vastuullisen rahankäytön vahtikoirana

Euroopan parlamentissa pidämme huolta, että eurooppalaisten veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. 32 EU-viraston vastuuvapausmenettelyt saatiin päätökseen, kun parlamentti äänesti kirjoittamistani loppuraporteista Strasbourgissa. EU-virastoissa saadaan aikaan tuloksia ja käytetään rahaa kohtuullisen järkevästi. Ainoa poikkeus on turvapaikkavirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin epäsäännönmukaisuuksien takia.

Myös talousarvion valvontavaliokunnan puolella linjani voitti, kun äänestimme asetuksesta, jolla sujuvoitetaan EU:n talousrikoksia tutkivien virastojen välistä yhteistyötä. Toimin myös esittelijänä Euroopan syyttäjänvirastoa käsittelevässä tutkimuksessa.

Olen vastuussa poliittisen ryhmäni EPP:n kannan muodostamisesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uusien jäsenten valinnassa. Tähän valmistautuakseni tapasin Romanian varapääministeri Viorel Stefania, joka on maansa ehdokas.

Ympäristö huomioon tulevaisuutta rakennettaessa

Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa tulisi huomioida ympäristövaikutukset ja tukea ilmastohaasteisiin vastaavia innovaatioita. Puhuin TEN-T -konferenssissa Itämeren alueen liikenneverkoston laajentamisesta. Kävin lisäksi Kajaanissa erittäin mielenkiintoisella vierailulla ajoneuvojen tietojärjestelmiä valmistavassa Sunit Oy:ssä, jonka tuotteet vähentävät liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Myös siirtymistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon on kannustettava. Vierailin Keravan biovoimalaitoksella ja keskustelin Energiateollisuus ry:n markkinavaliokunnan jäsenten kanssa energiantuotannon tulevaisuudennäkymistä. Suomen mainetta ympäristöasioiden edelläkävijänä vahvistaa myös Lahden ehdokkuus Euroopan Vihreä pääkaupunki 2021 -kilpailussa, jonka tiimoilta tapasin Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta.

Suomalaisia kuulemassa

Mepin täytyy kansalaisten kuuntelemisen lisäksi selvittää laajasti käsiteltävien lakien vaikutuksia yhteiskuntaan tehdäkseen parhaita mahdollisia päätöksiä. Maaliskuussa tapasin Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja suomalaisten maantiealan liikennejärjestöjen edustajia, Kaupan liiton EU-asiantuntija Janne Koivistoa sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtajaa Antti Viitasta.

Keskustelin parlamentin maaliskuussa hyväksymästä tekijänoikeusdirektiivistä Musiikkituottajat–IFPI Finland ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen sekä Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikön Riikka Railimon kanssa. Lakiuudistukseen liittyi paljon pelottelua julkisuudessa, minkä vuoksi oli erityisen tärkeää saada faktat pöytään. Direktiivi varmistaa, että luovien alojen toimijat saavat reilun korvauksen työstään myös netissä.

Suomessa tapasin työministeri Jari Lindströmiä, jonka kanssa puhuimme Euroopan globalisaatiorahastosta. Olen neuvotellut rahastosta Suomeen jo yhteensä yli 14 miljoonaa euroa tukea esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Olen myös tavannut tiuhaan tavallisia suomalaisia. Hyviä keskusteluja ja innokasta väkeä on riittänyt vieraillessani Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Pääsin maaliskuussa myös isännöimään Brysselissä Kansallisen Sivistysliiton Eurooppaopiskelijoita sekä joukkoa Kokoomuksen jäseniä Nokialta ja Espoosta. Kaikkien kanssa on ollut ilo pohtia Euroopan tulevaisuutta.

Terveisin,

Petri

Näin Rail Baltica auttaa Suomeakin, Verkkouutiset

30.3.2019

Suomalaisin silmin katsottuna Eurooppa vaikuttaa joskus kaukaiselta, vähintäänkin lentomatkan päässä olevalta ulkomaalta. Vastaavasti toisista meren takana oleva Suomi saattaa helposti näyttää hieman eristyksissä olevalta saarelta. Suomi on kiistatta osa Eurooppaa, mutta liikennevaihtoehtoja ei todellakaan ole liikaa. Rail Baltica tulee kuitenkin helpottamaan tilannetta.

Ensi vuosikymmenellä Suomenlahden eteläpuolelta pääsee nopealla junalla Puolaan ja sieltä sujuvasti Varsovan kautta edelleen pidemmälle. Raiteet yhdistävät Viron, Latvian ja Liettuan vielä nykyistä tiiviimmin osaksi Euroopan sisämarkkinoita ja arvoyhteisöä. Mutta niin ne liittävät Tallinnasta lyhyen lauttamatkan päässä olevan Suomenkin. Uusi rata on meille suomalaisille paljon tärkeämpi kuin sille valittu nimi Rail Baltica antaa ymmärtää.

Rail Balticaa on kypsytelty ja valmisteltu 90-luvun puolivälistä saakka ja sen rakentaminen aloitettaneen viimeistään ensi vuonna. Kyseessä on mittava lähemmäs kuuden miljardin euron ja noin 900 kilometrin pituinen infrastruktuurihanke, jonka toteutukseen osallistuminen on mielenkiintoinen tilaisuus Suomen rakennusalan yrityksille. Rata on tavoitteena saada valmiiksi viimeistään 2026, minkä jälkeenkin se tarjoaa suomalaisille uuden vientiväylän ja ympäristöystävällisen matkustusreitin.

Parempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi Rail Baltica ehkä hieman yllättäen mahdollistaa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen myös Suomessa.

Nyt käydään nimittäin viimeisiä neuvotteluita Euroopan kaikkein tärkeimmät liikennekäytävät kartalle piirtävästä ja niiden rahoitusta linjaavasta lakiesityksestä. Helsinki-Tornio -välin lisääminen tälle Euroopan liikennekartalle jo nykyisin mukana olevan Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle kulkevan reitin lisäksi alkaa olla varmaa. Lopputulos vaikuttaa siis Suomen kannalta erittäin lupaavalta.

Pohjoisen ulottuvuuden parempi huomioiminen on tulosta monien suomalaisten tahojen yhdessä tekemästä pitkäjänteisestä vaikutustyöstä. Mutta ilman Rail Balticaa ja sen takaamaa rajat ylittävää linkkiä tehtävä olisi ollut täysin mahdoton. Tämä tarkoittaa sitä, että Rail Baltican ansiosta Suomen on mahdollista saada näiden kahden liikennekäytävämme parantamiseen vuodessa jopa 80 miljoonaa euroa enemmän EU-tukea kuin nykyisin.

Käytännössä lisääntynyt EU-rahoitus kääntyneekin esimerkiksi Turun tunnin junaksi ja nopeammaksi Suomi-radaksi Tampereelle ja siitä pohjoiseen. Rail Baltican vuoksi myös Helsinki-Tallinna -tunneli ja Jäämeren rata voivat olla tulevaisuudessa todellisuutta.

Syrjäisen pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen takia liikenneyhteyksien parantaminen ja monipuolistaminen on Suomelle paljon tärkeämpää kuin monelle muulle valtiolle. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivaton liikkuminen kotimaassa ja kansainvälisesti merkitsee lopulta lisääntyvää kauppaa, talouskasvua ja hyvinvointia. Rail Baltican merkitystä Suomelle ei voi aliarvioida.

Julkaistu Verkkouutisissa 30.3.2019

EPP: Sarvamaa: Tavalliset eurooppalaiset kärsivät kaatuneesta budjettisovusta

20.11.2018

Sopua vuoden 2019 EU-budjetista ei löytynyt parlamentin, komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan jäsenmaat halusivat parlamenttiin verratuna rahoittaa vähemmän erityisesti koulutusta, tutkimusta sekä liikenneyhteyksiä. ”Parlamentilla ei neuvotteluissa ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa veronmaksajien etua jäsenmaiden lyhytnäköisyyttä vastaan”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Suomen on tartuttava EU:n liikennerahaan, Nykypäivä

31.8.2018

Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen elinehto. Ne muuntuvat työpaikoiksi, talouskasvuksi, kilpailukyvyksi ja ennen kaikkea hyvinvoinniksi. Tätä realiteettia ei kuitenkaan otettu Suomessa moneen vuoteen tosissaan, vaikka olemme harvaan asuttu ja syrjäinen maa. Sen takia esimerkiksi tieverkon kunto ja korjausvelka ovat kasvaneet järkyttäviin mittoihin. Kehittyneillä yhteyksillä, ja tässä tapauksessa niiden uupumisella, on seurauksensa.

Merkkejä myönteisestä muutoksesta on kuitenkin ilmassa. Korjausvelan kasvu saatiin viime vuonna pysäytettyä 2,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna hallitus on budjetoinut sen vähentämiseen noin 450 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle esitetään 90 miljoonaa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi viime viikolla luonnoksen hyvässä kunnossa pidettävästä maanteiden ja rautateiden runkoverkosta, jonka hoitoon ja parannuksiin tarvittaisiin vuosittain noin 440 miljoonaa euroa.

Liikenneprojektit ovat usein suuria ja pitkäjänteistä rahoitusta vaativia.  Siksi on ongelmallista, että niihin käytettävät varat määräytyvät pitkälti valtion vuosibudjetin mukaan. Onneksi ministeriön runkoverkkoesityksessä kuitenkin otetaan huomioon EU-komission kesäkuun alussa antama ehdotus Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä EU:n seuraavalla vuodet 2021-2027 kattavalla rahoituskaudella. Näyttää vahvasti siltä, että Suomen runkoverkolle olisi tulossa iso potti EU:n liikennerahaa.

Suomelle komission ehdotus Euroopan liikennekartasta on erävoitto. Nykyisellä 2014-2020 rahoituskaudella ainoastaan aivan eteläisin reitti Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle on sisällytetty Euroopan liikkeessä pitäviin strategisiin väyliin. Seuraavalla vuosikymmenellä mukaan laskettaisiin lisäksi Helsinki-Tornio -väli. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioi, että Suomen olisi tulevaisuudessa mahdollista saada näille reiteille EU-tukea yhteensä 85 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä tuki jää 5-10 miljoonaan.

Pohjoisen ulottuvuuden nimeäminen Euroopan tärkeimpien liikennereittien osaksi on tulosta aktiivisesta vaikutustyöstä. Olemme monien suomalaisten tahojen kanssa muistuttaneet komissiota nykyisen mallin puutteista, kun suurin osa Suomea ja iso osa myös Ruotsia on jätetty liikennekartan ulkopuolelle. Paremmat rajat ylittävät yhteydet Pohjolassa tiivistäisivät osaltaan koko Eurooppaa ja linkittäisivät maanosamme toimivammin Jäämerelle, Norjaan ja Venäjälle.

Toinen syy Helsinki-Tornio -välin sisällyttämiselle Euroopan tärkeimpiin liikennereitteihin on varmasti Varsovasta Tallinnaan ulottuva Rail Baltica -junarata. Myös sen rakentamiselle olisi komission ehdotuksen mukaan tiedossa EU-tukea. Rail Baltican myötä yhteydet koko Suomesta Eurooppaan parantuisivat, mikä voi ehkä aikanaan johtaa jopa Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamiseen.

Suomen liikenneverkkojen parantamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta, mutta niihin pitää myös tarttua.  Seuraavaksi meidän europarlamentaarikkojen, ministereiden ja virkamiesten on hoidettava neuvottelut kunnolla Brysselissä. Kukaan muu ei tule hoitamaan hommaa kotiin meidän puolestamme. Ennen kuin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä komission ehdotuksista saadaan sopu, ei ole varmuutta myöskään liikenneprojektien rahoituksesta.

Samalla Suomessa on heti aloitettava rahoituskelpoisten liikenneprojektien suunnittelu, jotta niille voidaan hakea EU-tukea jo vuoden 2021 alusta alkaen. Rahoitusta tulee olemaan tarjolla, mutta se on itse osattava ottaa.

Julkaistu Nykypäivässä 31.8.2018

Siniset Ritarit: Haastattelu liikenneturvallisuudesta

1.8.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo EU:n pyrkivän parantamaan liikenneturvallisuutta erityisesti ajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin puuttumalla. ”Suomessa turvalisuutta uhkaavat vanha autokanta sekä liikennekulttuurin muutos. Näihin pystymme vaikuttamaan autoveron asteittaisella laskemisella, asennekasvatuksella sekä aktiivisella valvonnalla”, Sarvamaa toteaa. Haastatelu lehden sivuilla 2 – 3.

Lue uutinen ›

Pussin pohjalta pitää päästä liikkumaan, Nykypäivä

24.11.2017

Ihmisten, tavaroiden ja tiedon kuljettaminen paikasta toiseen on nykymaailmassa koko ajan yhä tärkeämpää. Liikenne synnyttää ajatuksia, erikoistumista ja talouskasvua. Syrjäisen pohjoisen sijainnin takia siihen on välttämätöntä panostaa varsinkin Suomessa. Pussin pohjalta ei ole turhan helppo päästä liikkeelle.

Perusrakenteisiin, olivat ne sitten teitä, raiteita tai terminaaleja, on satsattava tosissaan ensi vuosikymmenellä. Tämä pitää ymmärtää myös Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi väylien korjausvelan olevan tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Sen verran tarvittaisiin rahaa, jotta tiet, radat ja vesiväylät saataisiin tarpeeksi hyvään kuntoon.

Näitä asioita kannattaa miettiä myös yhdessä. Rajat ylittävät hankkeet ovat välttämättömyys nykymaailmassa. Koko liikennesektori ja infrastruktuuri ovat tärkeitä ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle. Myös talouskasvun edistäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy vaativat kansainvälistä yhteistyötä.

Hyvien kulkuyhteyksien rakentaminen ja ylläpito Eurooppaan, Norjaa ja Venäjää unohtamatta, merkitsevät itseasiassa Suomelle paljon enemmän kuin keskieurooppalaisille valtioille. Ne kun ovat maantieteellisen sijaintinsa ansiosta automaattisesti hyvällä paikalla.

Eurooppalaiseen liikenneverkkoon tehdyt investoinnit ovat hyvä esimerkki järkevästä EU-rahoituksesta. Tavoitteena on kehittää Euroopan laajuinen toimiva teiden, raiteiden, vesiväylien, satamien ja lentokenttien verkosto. Komissio on laskenut sen kasvattavan bruttokansantuotetta 1,8 %, tuovan 13 miljoonaa työvuotta ja vähentävä hiilidioksidipäästöjä seitsemän miljoonaa tonnia Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Lyhyesti sanottuna siis hyvinvointia.

Liikenneverkkojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi on katsottava tulevaisuuteen, edistettävä innovaatioita ja panostettava yksityisten investointien houkuttelemiseen. Uusien teknologioiden käyttöönottoa, puhtaiden polttoaineiden kehittämistä ja automaatiota pitää edistää. Myös yksityinen raha on saatava työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen. Se edellyttää tarkoituksenmukaista ja ennustettavaa lainsäädäntöä sekä Suomessa että EU:ssa.

Liikenteen rakenteet ovat kuitenkin julkisia hyödykkeitä, joten myös niiden rahoitus on asianmukaista hoitaa julkisin varoin. Silloin suunnittelu ja valinta tehdään liikennepoliittisin perustein.

Suomen tavoin myös EU:ssa jäsenvaltiot ovat budjettineuvotteluissa olleet valmiita vuosi toisensa jälkeen nipistämään ja höyläämään liikenteestä. Ymmärrän, että esimerkiksi turvallisuus ja maahanmuutto aiheuttavat budjettipaineita. Muuttuvalla kansainvälisellä ympäristöllä ei kuitenkaan voi hyvällä omallatunnolla perustella kestävän yhteiskunnan rakenteiden ylläpidon ja kehittämisen laiminlyömistä.

Neuvottelut EU:n seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista käynnistyvät ensi vuonna. Viimeistään silloin Suomen ja muiden jäsenvaltioiden olisi hyvä muistaa, että perussopimusten mukaan liikennepolitiikka kuuluu sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siihen pitää panostaa rohkeasti kaikilla tasoilla.

Pitkäjänteinen eurooppalainen liikennepolitiikka ja -rahoitus tuottavat tulosta. Oikeasti hyödyllisiä hankkeita olisi paljon enemmän, kuin mitä voidaan tällä hetkellä rahoittaa.

Julkista rahaa pitää tietenkin käyttää harkiten ja hyvin perustein. Eurooppalaisen liikenneverkon kehittäminen on mielestäni sitä kaikkein parasta ja hyödyllisintä rahankäyttöä. Toimiva ja nykyaikainen eurooppalainen liikenneinfrastruktuuri hyödyttää kaikkia jäsenmaita. Mutta erityisesti Suomea.

Julkaistu Nykypäivässä 24.11.2017.

EPP: Sarvamaa: Liikenteeseen investoiminen hyödyttää eurooppalaisia

15.11.2017

Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa (kok, EPP) esittää rohkeaa panostusta liikenteen perusrakenteisiin ensi vuosikymmenellä. Sarvamaan mukaan liikenteeseen satsaamisen tärkeys pitäisi ymmärtää paremmin myös Suomessa. ”Liikenteen kehittäminen on tarpeellista sekä talouskasvun edistämisen että ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta”, muistuttaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›

MP-Maailma: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa: Moottoripyörien rooli liikenteessä tärkeämpi kuin mikä painoarvo niille EU:ssa annetaan

6.6.2017

Euroedustaja Petri Sarvamaa (kok., EPP) puhui Prätkällä Töihin-päivän lehdistötilaisuudessa moottoripyöräilyn roolista liikennepolitiikassa. EU on tehnyt vain vähän moottoripyöräilyyn liittyvää lainsäädäntöä, mikä voi olla Sarvamaan mukaan hyväkin asia. Sarvamaa kannustaa moottoripyörjäjrestöjä olemaan aktiivisia EU:n tasolla, sillä vain siten voidaan valvoa lajin etua. Moottoripyörien merkitys voi nousta ketteryytensä vuoksi, erityisesti kun Suomessa tehty Helsinki Mobility Test on havainnut kaksipyöräiset järkevimmiksi ruuhkakulkuneuvoiksi.

Lue uutinen ›

Iltalehti: Pitäisikö moottoripyörien saada ajaa autojen välissä?

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi voisi ottaa mallia Kaliforniasta, jossa autojonojen ohittaminen moottoripyörällä on laillistettu. Moottoripyörien splittauksesta eli moottoripyörien kaistojen välissä ajamisesta on keskusteltu jo useampi vuosi, mutta laki sen sallimisesta on epäselvä. Erityisesti eteläisen Euroopan maissa se on käytäntö, vaikka laki ei sitä suoranaisesti sallikaan.

Lue uutinen ›