Työttömyysturva kuuluu myös yrittäjälle – autetaan yksinyrittäjiä hädässä, Uusi Suomi

19.3.2020

Työmarkkinajärjestöjen esittämät toimet koronaviruksen aiheuttamien taloushaasteiden selättämiseksi ovat tervetulleita. Työnantajamaksujen alentaminen auttaa yrityksiä pitämään useamman ihmisen töissä ja ehkäisee tarvetta suurille irtisanomisille.

Järjestöjen esittämät kriisitoimet eivät kuitenkaan auta yksinyrittäjiä, joita on kaksi kolmasosaa kaikista yrittäjistä. Koronaviruksen aiheuttama asiakaskato puree pahiten juuri tähän 180 000 hengen joukkoon. Yksinyrittäjien on maksettava laskut ja esimerkiksi liiketilojen vuokrat, vaikka asiakkaita ei kävisi enää lainkaan.

Yksinyrittäjien määrä on 2000-luvulla jatkuvasti kasvanut, mutta heidän asemansa on yhteiskunnassa edelleen heikko. Yrittäjä jää usein kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Ongelma korostuu kriisitilanteissa, kuten nyt.

Selkeä ratkaisu olisi yrittäjien työttömyysturvan parantaminen ja päästäminen osaksi työttömyystukijärjestelmää. Suomen Yrittäjät ovat kutsuneet tätä yrittäjäturvaksi, joka takaisi yrittäjälle peruspäivärahan ja työmarkkinatuen eli 724 euron suuruisen kuukausitulon. Nykytilanteessa yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyystukiin, ja tuen saamiseksi on lopetettava yritystoiminta. Hinta yhteiskunnalle tästä toimenpiteestä olisi huomattavasti alhaisempi kuin lukuisten yritysten alasajaminen yrittäjien toimeentulon romahtamisen myötä.

Hallituksen tulisi harkita myös arvonlisäveron alarajan nostamista, mikä olisi tärkeä toimi yksinyrittäjien aseman helpottamiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ideologiset lasit on otettava silmiltä pois ja pyrittävä yhdessä löytämään vaikuttavia tekoja kriisin selättämiseksi. Esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiöt voisivat tulla yksinyrittäjiä vastaan tarjoamalla mahdollisuutta maksaa madallettua vuokraa kriisin ajan.

Myös jo moneen kertaan todettu neuvo pienyritttäjien palveluiden käyttämisestä on edelleen ajankohtainen: hanki lahjakortti lähikampaamosta ja ravintolasta! Tunnustetaan yrittäjyyden arvo yhteiskunnallemme näyttämällä kriisissä esimerkkiä.

Luonnonvoimien armoilla kaikki tuki tarpeen, Maaseudun Tulevaisuus

7.9.2018

Kuivuus sai aikaan rumaa jälkeä kuluneen kesän aikana, kun Eurooppaa riivanneet ennätyshelteet ja sateettomuus tekivät tuhojaan aina pohjoisilla leveyspiireillä asti. Luonnonvarakeskus LUKE arvioi Suomen viljasadon jäävän poikkeuksellisen vajaaksi, pahimmillaan jopa pienimmäksi yli 30 vuoteen.

Viljasadon heikko tulos pahentaa viljelijöiden jo ennestään huonoa taloudellista tilaa. Vaikka heikko saatavuus nostaa hintaa, ei nousu riitä tasaamaan menetyksiä ruokaketjussa, varsinkaan tuottajan osalta. Hinnannousu rokottaa ikävästi myös kotieläintiloja, joilla rehun tarve on yhtä suuri kuin hyvinäkin satovuosina.

Suomessa hallituksen budjettiriihi toi tervetulleita uutisia viljelijöille. Kannattavuusongelmiin kohdistettavia tukia luvattiin jakaa tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä lähes 90 miljoonan euron edestä. Julkinen tuki onkin ensiarvoisen tärkeää vaikeina aikoina.

EU:ssakaan ei olla suljettu silmiä viljelijöiden ahdingolta. Euroopan komissio nosti viime viikolla pöydälle oman kädenojennuksensa. Komission esittelemällä täydentävällä paketilla voidaan tuoda joustoa viherryttämissääntöjen soveltamiseen ja siten helpottaa erityisesti kotieläinten rehunsaantia.

Komissio antoi myös siunauksensa korotetuille ennakkomaksuille jäsenmaissa. Suomessa Maaseutuvirasto onkin luvannut tilittää jo loka–marraskuussa ennakoitua suuremman osuuden luonnonhaitta-, ympäristö- ja luomukasvintuotantokorvauksista. Kassavirran paranemista ei siis tarvitse odotella joulukuulle asti.

Hieman huonompia uutisia saatiin EU:n neuvostosta, jossa jäsenmaat olivat jälleen jokseenkin ahdasmielisiä rakentaessaan EU:n budjettia ensi vuodelle. Maataloustukien osalta vuodelle 2019 neuvosto esitti komission ehdottamiin lukuihin leikkauksia satojen miljoonien eurojen edestä.

Tämä on järjetöntä, erityisesti kun tuelle olisi akuutti tarve. EU:lla on ollut jo nykyisellään vaikeuksia vastata kriisien aiheuttamaan hätään kriisirahastojen pienuuden vuoksi. Kesän kuivuus osoitti jälleen, ettei tarjolla ole paljoa sympatiaa enempää, kun tarvitsijoita olisi enemmän kuin riittävästi.

EU:n ensi vuoden budjettia käsitellään vielä Euroopan parlamentin budjettivaliokunnassa. Ehdotin parlamentissa neuvoston tukileikkauksien kumoamista, ja vielä päälle 140 miljoonan euron lisäyksiä maatalousbudjettiin. Pyrin nyt taistelemaan reilut korotukset erityisesti kriisivarautumiseen sekä maa- ja metsätalouden innovaatioiden tukemiseen.

Maatalouden kannattavuus on ongelma, johon tarvitaan pitkäjänteisiä panostuksia. Hienointahan toki olisi, jos järjestelmä toimisi omavaraisesti, eikä edes luonnonvoimien yllättäessä tarvitsisi poiketa veronmaksajan kukkarolle. Todellisuus ei kuitenkaan ole niin ruusuista.

Koska kotimaisen tuotannon jatkuvuus on turvattava, maatalouden kriiseissä on väkisinkin nojattava yhteiskunnan tukeen. Huono vuosi saattaa helposti ajaa viljelijän konkurssiin, kansainvälinen kilpailu kun ei anna armoa Suomen olosuhteille, eikä ruokaketjun hinnoittelussa löydy juurikaan joustovaraa – keskittynyt vähittäiskauppa pitää huolen katteiden valumisesta muiden kuin tuottajien laariin.

Viljelijöitämme ei saa jättää oman onnensa nojaan. Kriisinsietokyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan edelleen panostusta yhteisistä varoista ja enemmän joustoa ruokaketjun muilta toimijoilta. Suosikaamme ja tukekaamme siis kotimaista tuotantoa, hyvillä mielin ja hymyssä suin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2018