Tuleeko suvivirrestä tällä menolla suruvirsi?, IL-blogi

11.5.2019

Koulun vointi on yhteiskunnan voinnin kuva ja me laskemme ja nousemme koulumme mukana. Minusta meillä ei mene nyt kovin hyvin.

Muutokset yhteiskunnassa ja yhteiskunnassa vallitseva arvomaailma heijastuvat suoraan kouluun.

Suomalainen peruskoulu luotiin välttämään kansan kahtiajakautumista, eriarvoisuutta. Se takasi kaikille samat mahdollisuudet kouluttautua sukupuolesta tai perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Näin tapahtuikin pitkään. Nyt näyttää, että koulu on kriisissä ja liian suurissa muutospaineissa. Poliittiset päätökset leikata koulutuksen määrärahoja eivät ole olleet kauaskatseisia. Määrärahaleikkaukset näkyvät suurina luokkakokoina, opetusmateriaalin puutteina ja riittämättömänä tukena erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Jos yhteiskunta voi huonosti ja jakautuu, sama tapahtuu myös kouluissa. Opiskelijat jakautuvat nyt kouluissa helpommin menestyjiin ja putoajiin. Perheiden henkinen pahoinvointi tai vähäosaisuus näkyy. Maahanmuutto on myös tuonut valtavan haasteen koulukentälle, maahanmuuttajalasten kotiuttamiseen ja kielenopiskeluun tulisi löytää rahaa ja resursseja.

Nykyinen opetuskäytäntö painottaa oppilaiden itseohjautuvuutta, opetusteknologiaa ja uusia opetusympäristöjä luokkahuoneiden sijaan. Vallalla on hieno ajatus inkluusiosta, jossa kaikki lapset, erilaisista oppimisvaikeuksista huolimatta, opiskelevat samoissa ryhmissä. Toimivia ja lasten etuja palvelevia erityiskouluja lakkautettiin erityisesti 2000-luvulla. Nyt lakkautetaan erityisluokkia, jossa pieni ryhmäkoko ja koulutettu erityisopettaja tukisi lasten monimuotoisuutta ja oppimisvaikeuksia. Opetusryhmistä tulee liian heterogeenisia, samassa ryhmässä voi olla useita erityistä tukea tarvitsevaa lasta, monella eri diagnoosilla. Opettajan aika menee ryhmän hallintaan ja erityisoppilaista huolehtimiseen eikä opettamiseen ja päivä venytetään opettajien ja oppilaidenkin selkänahasta.

Lukiolaisen elämä on stressin hikeä. Pojat on unohdettu pääsykoeuudistuksessa jonnekin marginaaliin. Näin pienellä kansalla ei ole tähän varaa, meidän toivomme on tulevaisuudessa, nuorissa ja viisaassa kasvatuksessa, jota voi ylpeänä Euroopassa ja maailmalla esitellä.

Juuri tulleen tutkimuksen mukaan ennen suositut opettajankoulutuslaitokset menettävät hakijoitaan. Tärkeä osa Suomen koululaitoksen menestystarinaa ovat olleet pätevät, koulutetut ja motivoituneet opettajat. Etenkin varhaiskasvatuksen puolella hakijamäärä opettajankoulutukseen on romahtanut. Palkka tuskin ennenkään on ollut suuri syy alalle hakeutumiseen, mutta nyt näyttää että itse työ ei houkuttele. Tieto koulujen olosuhteista on kantautunut ja se kuuluisa kutsumus on syystäkin kateissa. Opettajat vaihtavat alaa herkemmin ja jäävät myös ennenaikaisille eläkkeille.

Suomen koulutusjärjestelmää ollaan ainakin puheen tasolla markkinoimassa maailmalle yhtenä tärkeänä vientiartikkelina, mutta onko kohta, mitä viedä tai ylpeänä esitellä. Suomella ei ole varaa menettää näitä ammattikasvattajia eikä hienoa hyväksi todettua koulujärjestelmää. Koulun ja koulutuksen rooli yhteiskunnan, yhteisön, rauhan ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja rakentajana on edelleen merkittävä, ellei merkittävin.

Julkaistu IL-blogissa 11.5.2019

Kevätterveiset mepiltäsi, Uutiskirje

8.3.2019

Helmikuuta on tahdittanut vilkas valiokuntatyöskentely sekä Strasbourgin täysistunto, jossa äänestettiin muun muassa eläinkuljetuksista sekä EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta. Kokoomuksen poliittisessa ryhmässä EPP:ssä tunteita on kuohuttanut EU:n ydinarvoja halventava Unkarin Fidesz-puolue, joka olisi korkea aika erottaa ryhmän riveistä.

Asianmukaista ja tehokasta rahankäyttöä valvomassa

Kansalaisvapauksien ja talousarvion valvontavaliokunnissa tenttasimme ehdokkaita Euroopan ensimmäiseksi pääsyyttäjäksi, joka tulee Euroopan syyttäjänvirastossa tutkimaan EU-varoihin kohdistuvia petoksia ja rahanpesua. Keskustelin myös Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtajan Ville Itälän kanssa uuden viraston mahdollisuuksista parantaa talousrikollisuuden torjuntaa EU:ssa.

Talousarvion valvontavaliokunta tuki ajamaani linjaa äänestyksissä vastuuvapausraporteista, joiden avulla varmistetaan EU-rahankäytön sääntöjenmukaisuus ja tehokkuus. Painotin kannassani, että virastojen valvonnassa tulisi paremmin ottaa huomioon veronmaksajien rahoilla aikaansaadut konkreettiset tulokset. Raportit siirtyvät seuraavaksi parlamentin täysistunnon äänestykseen Strasbourgiin.

Turvallisuus etusijalle

Esitin talousarvion valvontavaliokunnassa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n vastuuvapauden lykkäämistä epäsäännönmukaisuuksista johtuen. Eurooppalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Siksi väärinkäyttöihin pitää tarttua järein keinoin, jotta turvapaikkajärjestelmän tehokkuus saadaan taattua. Tämän varmistamiseksi tapasin myös EASO:n pääjohtajaa Jamil Addouta sekä hänen seuraajaansa Nina Gregoria.

Ajan jatkuvasti vahvaa eurooppalaista rajavalvontaa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänesti 11.2. kannastaan eurooppalaisen raja- ja merivartiosto Frontexin vahvistamiseen. Valiokunta tuki muutosehdotuksiani, jotka tähtäävät ulkorajojen valvonnan lujittamiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa.

Asiantuntijoita ja kansalaisia kuulemassa

Helmikuuhun on mahtunut paljon hyviä tapaamisia järjestöjen, ryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Energia-asioissa olen ollut yhteydessä Nord Stream 2:n viestintäpäällikköön Tapio Pekkolaan. Kantani on ollut alusta lähtien Nord Streamia vastaan, eikä se ole muuttunut. Tapasin myös M&L Corporate Advisors Oy:n Peder Maneliuksen, joka esitteli minulle puhtaaseen teknologiaan ja päästöjen vähentämiseen keskittyviä suomalaisia yrityksiä. Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia innovaatioita, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Meppinä on tärkeää myös vaikuttaa Euroopan komissioon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaarin Phil Hoganin kabinetin edustajan kanssa keskustelin unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Budjettikomissaari Günther Oettingerin kanssa taas vaihdoimme mielipiteitä monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Brysselissä vieraanani kävi lisäksi ryhmä kokoomuslaisia tutustumassa EU:n toimintaan sekä kaksi edustajaa Iranin Kurdistanin demokraattisesta puolueesta ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisöstä, joiden kanssa keskustelin kurdien vaikeasta tilanteesta Iranissa.

Nuoret ja koulutus ovat lähellä sydäntäni. Esittelinkin suomalaista koulutusjärjestelmää Madridin itsehallintoalueen puheenjohtajaehdokkaalle Isabel Diaz Ayusolle.

Tapahtumia Suomessa

Kevät on polkaistu käyntiin. Helmikuussa tapasin äänestäjiä Hakaniemen markkinoilla ja olin mukana Kokoomusnuorten valtakunnallisessa kevätstartissa Helsingissä. Tulevina kuukausina tulen kiertämään ympäri Suomea kertomassa tavoitteistani.

Terveisin,
Petri

Sarvamaan ajamat lisäresurssit Venäjän valeuutisten torjuntaan hyväksyttiin

13.12.2018

Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2019 EU-budjetista keskiviikkona 12.12. Strasbourgissa. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan edellisen viikon tiistaina saavutettu budjettiyhteisymmärrys jäsenmaiden kanssa vahvistaa kolmen miljoonan euron rahoituksen Venäjän informaatiohyökkäysten torjumiselle.

”Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa vaaleihin länsimaissa on suhtauduttava vakavasti. Vääristelevällä tiedolla yritetään ruokkia poliittista järjestelmää kohtaan tunnettua epäluottamusta. Euroopan on pakko toimia ja varautua informaatiohyökkäyksiin varsinkin vaalivuonna. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaisten luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhdessä ajama, vuonna 2018 aloitettu StratCom Plus -toimi sisällytettiin myös Euroopan komission ja ulkosuhdehallinnon keskiviikkona 5.12. julkaisemaan disinformaation vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

”Tarkoituksena ei ole rakentaa EU:lle omaa propagandakoneistoa vaan seurata ja vastata Venäjän levittämään harhaanjohtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja. Käytössämme olevat rajalliset resurssit on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti”, Sarvamaa alleviivaa.

Euroopan komissio esitti ensi vuoden 2019 EU-budjetiksi yhteensä 165,6 miljardia euroa. Parlamentti ja jäsenmaat katsoivat kuitenkin, että rahaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan 165,8 miljardia euroa. Neuvotteluissa lisättiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelman Horisontin määrärahoja 150 miljoonaa euroa ja suositun korkeakouluvaihto-ohjelman Erasmuksen määrärahoja 40 miljoonaa euroa parlamentin vaatimuksesta.

”Tutkimus ja koulutus ovat juuri niitä asioita, jotka tuottavat suurinta lisäarvoa eurooppalaisille ja rakentavat meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Onneksi myös jäsenmaiden edustajat ymmärsivät tämän”, Sarvamaa kommentoi neuvotteluita.

Euroopan komissio antoi uuden esityksen vuoden 2019 EU-budjetiksi perjantaina 30.11., koska parlamentti ja jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen toukokuussa julkaistusta ensimmäisestä ehdotuksesta Lissabonin sopimuksessa määriteltyyn takarajaan eli maanantaihin 19.11. mennessä.

EPP: Sarvamaa: Tavalliset eurooppalaiset kärsivät kaatuneesta budjettisovusta

20.11.2018

Sopua vuoden 2019 EU-budjetista ei löytynyt parlamentin, komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan jäsenmaat halusivat parlamenttiin verratuna rahoittaa vähemmän erityisesti koulutusta, tutkimusta sekä liikenneyhteyksiä. ”Parlamentilla ei neuvotteluissa ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa veronmaksajien etua jäsenmaiden lyhytnäköisyyttä vastaan”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Terveiset Euroopan tulevaisuuden avainhetkiltä, Uutiskirje

31.10.2018

Viimeisten kuukausien aikana parlamentin työtahti on kiristynyt, koska haluamme saada tehdyksi tärkeät päätökset ennen vaalikauden loppua. Elämme Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviä hetkiä ja kansalaisten kiinnostus yhteisiin asioihin on tärkeää. On hienoa, että uusin eurobarometri kertoo ensi kevään eurovaalien kiinnostavan yhä enemmän Suomessa.

Kaksi täysistuntoa Strasbourgissa

Lokakuun alussa puhuttivat uusien autojen päästövaatimukset. Meidän eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan. Parlamentin päätös leikata uusien autojen hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä on merkittävä. Leikkaus tukee lisäksi eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa: uudet innovaatiot alalla ovat välttämättömiä. Täysistuntosalissa puhuin tullipetosten torjunnasta. EU:n sisäisiä käytäntöjä on yhtenäistettävä ja sisämarkkinoiden toimivuutta parannettava. Jokainen tullipetos on pois yhteisestä potistamme ja niihin on puututtava tiukasti. Viikon aikana keskustelin myös Iranin surkeasta ihmisoikeustilanteesta maan opposition kanssa.

Lokakuun lopulla tärkein asia Strasbourgissa oli vuoden 2019 EU-budjetti, johon myös käynnissä olevat Brexit-neuvottelut vaikuttavat. EU-jäsenmaat leikkaisivat EU-rahoitusta huomattavasti, mutta parlamentissa tiedämme, että voimme pitää esimerkiksi turvallisuudesta paremmin huolta yhdessä. Omat lähtökohtani ovat selvät: suomalaisen ruoantuotannon edellytykset on taattava, EU:n pitää ottaa vahvempi rooli valeuutisten kitkemisessä ja pk-yritysten mahdollisuuksia sekä innovaatioita on edistettävä.

Oikeusvaltio ja EU:n rahankäyttö

Eurooppalaisten arvojen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävä lakiesitys on nyt edennyt valiokuntakäsittelyyn. Toimin lakiesityksen esittelijänä eli raportöörinä ja esitin valiokunnassa oman näkemykseni komission ehdotuksesta. EU-maiden oikeusvaltioloukkauksiin on puututtava tehokkaasti. EU on rauhanprojekti, joka perustuu yhdessä sovituille ja hyväksytyille arvoille, joista jäsenvaltioiden ei voida antaa luistaa. Lisäksi suomalaisten veronmaksajien on voitava olla varmoja siitä, että heidän rahojansa käytetään sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Talousarvion valvontavaliokunnassa minua työllistää esittelijänä myös EU:n 32 viraston sääntöjenmukaisen toiminnan valvominen. Virastot saavat rahoituksensa veronmaksajilta. On ensisijaisen tärkeää, että nuo varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti eikä epäselvyyksiä rahankäytössä ole. Tämän varmistamiseksi olen tavannut runsaasti eri virastojen johtoporrasta ja puhuin virastojen pääjohtajien konferenssissa.

EU:n kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset luottavat enemmän EU-instituutioihin. Sen takia turhaa byrokratiaa on karsittava ja EU-virastojen toimintaa on valvottava järkevämmin. Nämä seikat toin esiin myös esitellessäni valiokunnassa lausuntoni Euroopan tulevaisuudesta.

Tärkeitä vieraita

Olen tavannut erityisen paljon suomalaisia viime aikoina. Suomen nuorkauppakamarin edustaja tutustui työhöni kolmen päivän ajan Brysselissä, Töölön yhteiskoululaiset tapasin Strasbourgissa ja SYL:n edustajien kanssa aiheena oli tulevaisuuden koulutuspolitiikka. Nuoriin on panostettava yhä enemmän: Erasmus vaihto-ohjelma pitää kolminkertaistaa ja koulutuksen rahoitusta kasvattaa.

Brysselissä vieraili myös some-seuraajistani koostunut ryhmä. Kaikki vieraat tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja ajatuksia. Tätä työtä tehdään suomalaisille ja on ensiarvoisen tärkeää kuulla, mitä te ajattelette.

Suomalaisten etua ajamassa

Järjestin kokouksen valtiovarainministeri Petteri Orpon ja vaikutusvaltaisten budjettimeppien välillä aiheenamme EU-rahoitus 2020-luvulla. Tulevaisuuden rahoituksesta olen käynyt laajasti keskusteluja myös valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa. Tavoitteenani on vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja liikenneyhteyksiä. Erityisesti siviilikriisinhallintaan Euroopan ulkopuolella on panostettava enemmän.

Merkittävä voitto meille suomalaisille kuluttajille oli EU-komission vastaus sosiaali- ja terveysministeriön notifikaatioon koskien oluen ja viinin etämyyntiä. Komissio totesi selvästi, että Suomessa suunniteltu kielto rikkoo EU:n perussopimuksia. Komission vastaus vahvistaa suomalaisten tasavertaista asemaa EU:n sisämarkkinoilla.

Toinen suuri uutinen oli Alexander Stubbin ilmoittautuminen mukaan EPP:n kärkiehdokaskisaan. Eurovaaleissa suurimman europuolueen kärkiehdokas on vahvoilla, kun seuraavan komission puheenjohtajaa valitaan vaalien jälkeen. Suomelle on valtava etu, jos Alex valitaan kärkiehdokkaaksi ja myöhemmin komission puheenjohtajaksi.

Edessä on monia tärkeitä päätöksiä ennen kevään vaaleja. Keskityn nyt saattamaan loppuun tämän vaalikauden esitykset, jotka vaikuttavat Euroopan tulevaisuuteen vielä pitkään.

Terveisin,
Petri

Maaseudun Tulevaisuus: MT kysyy eurovaaleista

19.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) hakee jatkokautta ensi kevään vaaleissa. Tällä kaudella Sarvamaa on saavuttanut paljon budjettikysymyksissä sekä puolustanut suomalaista ruoantuotantoa ja maataloutta. ”Seuraavalla kaudella haluaisin olla mukana EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa sekä vahvistaa koulutusta ja tutkimusta”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›