Petri Sarvamaa: EU:n biljoonan euron elvytysohjelma vaarassa, jos parlamentin rooli sivuutetaan

7.5.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii Euroopan parlamenttia käyttämään veto-oikeuttaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (MFF), jos komission ehdottama biljoonan euron koronaviruksen elvytysrahasto laaditaan ilman parlamentin demokraattista ja parlamentaarista valvontaa.

”Komission kaavailemassa koronaviruksen elvytysrahastossa merkittävä osa unionin taloudellisista toimista siirtyisi yhteisen valvotun budjetin ulkopuolelle, ja siten myös parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin. Elvytysrahasto ei voi olla poikkeus demokratian ja legitimiteetin pelisääntöihin, ja siksi rahaston on oltava parlamentin valvonnassa kuten muunkin EU:n varainkäytön”

”Jos rahasto on vain hallitusten välinen, ei sen käyttöä voida valvoa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa eikä parlamentissa, jolle budjettivalvonta muuten kuuluu. Valvonta olisi kiinni vain jäsenmaista itsestään, jotka ovat myös rahoituksen vastaanottajia. Ulkopuolisen valvojan puute altistaa varat merkittävälle väärinkäytön ja tehottomuuden riskeille”

”Haluamme myös korostaa, että uuden elvytysrahaston on perinteisten paljon työllistävien politiikan sektoreiden lisäksi kohdistettava tukea tulevaisuusorientoituneille aloille kuten tutkimukseen ja teknologiaan. EU:lla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina hyväksyvät viikko toisensa jälkeen uusia tukipaketteja talouksilleen. Teollisuus, maanviljelijät, tutkimuslaitokset, työntekijät, sairaalat, yliopistot ja yritykset odottavat vahvaa signaalia Euroopasta.”

Tiedote on saatavilla täältä >

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Kiinan painostukselle ei tule alistua”

28.4.2020

– Suuri disinformaatiotaistelu on jatkunut jo vuosia, ja se on voimistunut COVID-19-pandemian aikana. Tämä on näkynyt koronakriisin aikana Venäjän ja Kiinan suurissa eleissä. Juuri nyt Euroopan yhtenäisyys on ratkaisevan tärkeää EU:n tulevan olemassaolon kannalta. Sekä Venäjä että Kiina omaavat hyvin kehittyneet propagandastrategiat koko EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen heikentämiseksi, Sarvamaa sanoo.

Lue koko uutinen täältä >

Sarvamaa Ylen aamu-tv:ssä: EU:n tulevaisuus koronakriisin jälkeen

20.4.2020

Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa EU:n tulevaisuudesta koronakriisin jälkeen.

Katso video täältä>

Euroopan unionia tarvitaan nyt ja jatkossa ratkomaan pandemian aiheuttamia ongelmia. Kriisi voidaan ratkaista vain yhteistyöllä, ja esimerkiksi suojavarustehankintoja, lääkekehitystä ja rajaratkaisuja on järkevää koordinoida yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Yksin meidän ei kannata tässä jäädä.

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

• Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

• Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

• Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

• Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

• Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

• EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

• EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

• Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Lisälaina ei yrittäjiä pelasta – nyt tarvitaan suoraa tukea, Uusi Suomi

24.3.2020

Hallituksen tukipaketti yrittäjille on tervetullut. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Valtaosa tuesta on takauksia ja uuden lainan myöntämistä, josta pankit tietenkin ottavat vakuudet ja korot. Pahimmillaan ongelmaa vain siirretään muutamalla kuukaudella eteenpäin ja konkurssin riski pysyy. Monien yritysten asiakasvirta on täysin tyrehtynyt ja liikevaihto voinut pudota käytännössä nollaan hyvin nopeassa ajassa. Lisälaina ei tässä tilanteessa välttämättä auta.

Euroopan komissio on antanut ohjeet jäsenmaille, jonka mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa aiemmin asetetuista budjettirajoista ja alijäämäsäännöksistä voidaan joustaa. Valtioilla on nyt käytännössä rajaton mahdollisuus pumpata talouteen euroja laman hillitsemiseksi. Keino on uusi eikä sitä ole koskaan aiemmin käytetty.

Tämän vuoksi hallituksen tulisi tarkastella tukipakettia uudelleen ja tarjota yrittäjille suoraa euromääräistä tukea. Ilman lisätoimia konkurssiaalto ja siitä seuraava massatyöttömyys on väistämättä edessä. Tähän verrattuna nykyiset paketit ja toimet ovat inhimillisesti ja taloudellisesti halpoja vaihtoehtoja. Ennusteiden mukaan koronaa seuraava talouskriisi voi leikata Saksan taloudesta jopa 20 prosenttia, ja nostaa työttömyyden Yhdysvalloissa 30 prosenttiin. Voimme vain kauhulla miettiä, mitä vastaavat luvut Suomessa saisivat aikaan.

Kiireellisimmät toimet ovat nyt tässä:

– Finnveralle täytyy osoittaa 3-5 miljardia elinkelpoisten yritysten suoraan tukemiseen. Pelkkä takauspotti jää osittain teoreettiseksi avuksi.

– Suorana tukena valtion tulisi maksaa myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksut koronakriisin ajan.

– Yksinyrittäjille tulisi tarjota peruspäivärahan suuruinen 724 euron kuukausituki, jos yrittäjä toimii alalla, jolla asiakkaiden nopea takaisin saaminen ei ole mitenkään mahdollista.

– Vuokrien maksuihin väliaikaisena ratkaisuna valtio voisi aloittaa nopeasti neuvottelut suurten vuokranantajien, kuten eläkeyhtiöiden kanssa. Tavoitteena olisi löytää lopputulos, joka kannattelee yritykset kriisin yli esimerkiksi alennetuilla liiketilojen vuokratasoilla. Pelkkään solidaarisuuteen ei voida luottaa, ja jo nyt esimerkiksi kauppakeskuksissa toimivat yrittäjät ovat saaneet huolestuttavia viestejä kiinteistösijoitusyhtiöiltä.

Pankit eivät yrittäjiä nyt yksin pelasta, jos ollenkaan. Valtion on aika ottaa se paljon puhuttu iso leka viimein käyttöön.

Työttömyysturva kuuluu myös yrittäjälle – autetaan yksinyrittäjiä hädässä, Uusi Suomi

19.3.2020

Työmarkkinajärjestöjen esittämät toimet koronaviruksen aiheuttamien taloushaasteiden selättämiseksi ovat tervetulleita. Työnantajamaksujen alentaminen auttaa yrityksiä pitämään useamman ihmisen töissä ja ehkäisee tarvetta suurille irtisanomisille.

Järjestöjen esittämät kriisitoimet eivät kuitenkaan auta yksinyrittäjiä, joita on kaksi kolmasosaa kaikista yrittäjistä. Koronaviruksen aiheuttama asiakaskato puree pahiten juuri tähän 180 000 hengen joukkoon. Yksinyrittäjien on maksettava laskut ja esimerkiksi liiketilojen vuokrat, vaikka asiakkaita ei kävisi enää lainkaan.

Yksinyrittäjien määrä on 2000-luvulla jatkuvasti kasvanut, mutta heidän asemansa on yhteiskunnassa edelleen heikko. Yrittäjä jää usein kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Ongelma korostuu kriisitilanteissa, kuten nyt.

Selkeä ratkaisu olisi yrittäjien työttömyysturvan parantaminen ja päästäminen osaksi työttömyystukijärjestelmää. Suomen Yrittäjät ovat kutsuneet tätä yrittäjäturvaksi, joka takaisi yrittäjälle peruspäivärahan ja työmarkkinatuen eli 724 euron suuruisen kuukausitulon. Nykytilanteessa yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyystukiin, ja tuen saamiseksi on lopetettava yritystoiminta. Hinta yhteiskunnalle tästä toimenpiteestä olisi huomattavasti alhaisempi kuin lukuisten yritysten alasajaminen yrittäjien toimeentulon romahtamisen myötä.

Hallituksen tulisi harkita myös arvonlisäveron alarajan nostamista, mikä olisi tärkeä toimi yksinyrittäjien aseman helpottamiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ideologiset lasit on otettava silmiltä pois ja pyrittävä yhdessä löytämään vaikuttavia tekoja kriisin selättämiseksi. Esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiöt voisivat tulla yksinyrittäjiä vastaan tarjoamalla mahdollisuutta maksaa madallettua vuokraa kriisin ajan.

Myös jo moneen kertaan todettu neuvo pienyritttäjien palveluiden käyttämisestä on edelleen ajankohtainen: hanki lahjakortti lähikampaamosta ja ravintolasta! Tunnustetaan yrittäjyyden arvo yhteiskunnallemme näyttämällä kriisissä esimerkkiä.

Tuetaan läheisiämme ja yrittäjää lähellämme, Uusi Suomi

18.3.2020

Suomi on päätynyt poikkeusoloihin, suurimpiin sellaisiin rauhan aikana. Ratkaisut ovat kovia, mutta oikeita. Tuen hallitusta ja sen työtä täysin tässä koitoksessa. Suomi ja koko maailma ovat vaikeassa paikassa, mutta yhdessä toimimalla tulemme selviämään. Näinä vaikeina aikoina tarvitsemme kaikki toisiamme, sillä emme pärjää yksin.

Ensisijaisesti meidän on huolehdittava läheisistämme ja toistemme terveydestä. Heti seuraavaksi on tehtävä toimia, jotta kotimaiset yritykset pysyvät pystyssä. Meidän on kannettava vastuuta yrityksistä, sillä yrittäjät tarvitsevat tällä hädän hetkellä meidän kaikkien apuamme. Pk-yritykset työllistävät suuren osan suomalaisista. Kun ihmiset jäävät syystä koteihinsa, taantuvat myös talouden pyörät ja yrityksiä ylläpitävä kysyntä. Näemme suoraan, kuinka kulutusvalinnoillamme ylläpidämme lukuisia työpaikkoja naapurustoissamme. Nopeilla ja vaikuttavilla toimilla voimme ehkäistä suurtyöttömyyden aiheuttamaa tragediaa.

Hallituksen ilmoittamat toimet ovat tärkeitä ja hyvä alku. Ne keskittyvät pääosin yritysten lainoituksen järjestämiseen. Yritykset tarvitsevat kuitenkin myös puhdasta kassavirtaa. Akuutein ongelma on rahoitus, sillä pk-yrityksen kassa voi ajautua kriisiin muutamassa viikossa. Pienyrittäjät elävät usein kädestä suuhun asiakasvirran mukaan. Ravintolat, kahvilat, parturikampaamot, matkailu- ja palveluyritykset kohtaavat ennennäkemättömän shokin asiakasvirran tyrehtymisen myötä.

Tukipakettien on siksi tarjottava yrittäjille myös mahdollisuuksia keventää kulurakennetta ja pitää mahdollisimman moni työntekijä edelleen palkkalistoilla. Valtion tukea tarvitaan etenkin palkanmaksuun, työnantajamaksujen kevennyksiin ja sairausajan palkkakustannuksiin.Tavoitteena tulisi olla, että yritykset eivät joutuisi irtisanomaan työntekijöitään koronaviruksen talousvaikutusten myötä. Myös isot kiinteistösijoitusyhtiöt voivat osallistua talkoisiin esimerkiksi perimällä liiketiloista madallettua vuokraa. Poikkeusolot edellyttävät poikkeuksellista talousajattelua. Tarvitsemme sekä yritysvastuuta että vastuuta yrityksistämme.

Nyt jos koskaan on korkea aika ojentaa auttava käsi ja säilyttää mahdollisimman moni työpaikka. Työpaikat eivät ole vain numeroita, vaan suomalaisten perheenisien- ja äitien toimeentuloa, jolla hankitaan leipä pöytään. Jokainen meistä voi tehdä oman osamme. Ostetaan lahjakortti tutusta ravintolasta ja parturista, tilataan palvelu tai tuote läheisestä pienyrityksestä. Verkkokauppajättien sijaan voimme suunnata kotimaisen pienyrittäjän verkkosivuille. Tiedämme, että pk-yrityksemme eivät ole usein pyytäneet valtiota apuun. Ideologiat on siirrettävä hetkeksi sivuun. Valtion ja yksilöiden yhteisillä avustustoimilla pärjäämme pahimman vaiheen yli. Kun tuemme läheisiämme, muistetaan tukea myös läheistä yrittäjäämme.

MEP Sarvamaa Yle A-talkissa: pakolaiskriisi Turkin ja Kreikan välisellä rajalla sekä koronavirus

5.3.2020

Kyllä kansa tietää, Maaseudun Tulevaisuus

21.2.2020

Kansa odottaa politiikan päättäjiltä tekoja talouden eteen. Ja kun tekoja ei tule, kansa on entistä pettyneempi politiikkaan.

Isoja asioita on tapahtunut kuukauden aikana eli sitten viime kolumnini. Koronavirus iski toden teolla Kiinaan, Yhdysvaltain presidentti vapautettiin senaatissa syytteistä ja Paavo Väyrynen liittyi takaisin keskustaan. Isoja asioita on jäänyt myös tapahtumatta. Muun muassa Etelä-Suomeen ei lopulta tullut lainkaan oikeaa talvea.

Suomessa ehkä merkittävin asia liittyi kuitenkin talouspolitiikkaan. Se kuului molempiin kategorioihin: tapahtui ja ei tapahtunut.

Tapahtunut tosiasia on, että riippumattomat asiantuntijat ilmaisivat syvän huolen Suomen taloudenpidosta. Ensin vuorossa oli Talouspolitiikan arviointineuvosto, sitten Ruotsin ja yksi maailman arvostetuimmista taloustieteilijöistä, Lars Calmfors. Molempien mielestä Suomen hallituksen pitäisi nyt toden teolla keskittyä talouden tasapainottamiseen ja budjettivajeen supistamiseen.

Mutta mitään ei tapahtunut. Työllistämistoimetkin hallitus siirsi syksylle. Ainoa varsinainen toimi, josta hallitus päätti, ei auta Suomen taloutta lainkaan. Se päätti perustaa muutaman sadan miljoonan euron ilmastorahaston, jossa siinäkin on kyse vanhojen varojen pyörittämisestä.

Kun Suomen kansantalous nyt ryssitään, koittaa katajaiselle kansalle kamalat ajat seuraavan laman iskiessä. Ja sehän tulee ennemmin tai myöhemmin. Jos katsoo maailmantalouden tähtien asentoa ja jumalatonta velkakuplaa, voi veikata että ennemmin kuin myöhemmin.

Niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi murhetta, paljon pahempaa kytee politiikan isossa kuvassa. Analyysin johtotähteni on suomalaisen populismin isä, Veikko Vennamo. Hänen tunnetuin tokaisunsa on kovaa valuuttaa myös 2020-luvulla. ”Kyllä kansa tietää!”

Kansa nimittäin tietää eli ymmärtää hyvin, että nyt pitäisi laittaa Suomen talous kuntoon. Kansa arvostaa asiantuntijoiden puolueettomia arvioita. Kansa odottaa politiikan päättäjiltä tekoja. Ja kun tekoja ei tule, kansa on entistä pettyneempi politiikkaan. Luottamus politiikkaan ja sen kokeneisiin konkareihin rapistuu.

Tämän vuoksi Suomen vanhoilla puolueilla on 2020-luvulla valtava vastuu. Pystyvätkö ne aidosti ajattelemaan Suomen tulevaisuuden parasta? Kykenevätkö ne yhteistyöhön siten, että jokainen luopuu vaalimantroistaan?

Yksi tragikoomisimpia esimerkkejä puolueiden kyvyttömyydestä tässä suhteessa oli radiossa kuulemani keskustan veteraanipoliitikko Sirkka-Liisa Anttilan vuodatus, jossa hän paheksui edellistä hallitusta pienten ihmisten puolustamisesta luopumisesta.

Nykyinen hallitus on tietysti Anttilan logiikan mukaan oikealla tiellä, koska alkiolaiset arvot istuvat paremmin vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan. Samaan aikaan saman vasemmistovihreän hallituksen politiikka saa kepun ydinkannatusalueilla aikaan joukkopaon perussuomalaisiin.

Demareita ja vihreitä odottaa sama kohtalo kuin keskustaa – kannatus laskee heti kun talous on kunnolla sukeltanut. Kansa hyväksyy ilmastokärjen juuri niin kauan kuin taloustilanne antaa siihen jonkinlaisen mahdollisuuden.

Kokoomuksen saattaa pelastaa oppositiossa oleskelu, sekä tietysti se että se jaksaa olla huolissaan taloudenpidosta. Paljon sataa persujen laariin, mutta eipä sieltäkään ole tullut viisauksia talouspolitiikkaan. Päinvastoin, huoltosuhteen romahtamisen edessä perussuomalaiset ovat täysin neuvottomia, kun ei tänne saisi ottaa työntekijöitäkään.

Kansa tämän kaiken kyllä näkee, ymmärtää ja pistää muistiin. Nyt pitäisi äkkiä löytyä yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä toimia, ennen kuin kansa kyllästyy lopullisesti.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.02.2020.