Ajankohtaista

Kertaus metsäasioihin vaikuttamisesta ministeri Kurviselle

10.10.2022

Sain hiljattain hämmästyksekseni lukea maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen kritiikin kokoomuksen linjasta EU:n metsäasioissa. On ymmärrettävää, että nurkkaan ahdettu keskusta yrittää nyt ratsastaa metsäasioilla – mutta valitettavasti tässä tapauksessa Kurvinen tuli oikoneeksi muutaman mutkan liikaa. Lyhyt kertaus metsäasioihiin vaikuttamisesta Euroopan parlamentissa lienee siten Kurvisellekin paikallaan.

Olen ollut neuvottelemassa lukuisissa EU:n metsäaloitteissa ja olin pääneuvottelija parlamentin kannassa Euroopan unionin metsästrategiaan. En ole tähän päivään mennessä saanut työstäni pienintäkään moitetta suomalaisilta metsäosaajilta, metsätaloudelta tai metsien käyttäjiltä. 

Kurvisen purkauksessa on kyse uusiutuvan energian direktiivin tarkistuksesta, eli niin kutsuttu RED III:sta. Täysistunnossa äänestettiin muun muassa siitä, mikä osuus metsäbiomassasta katsotaan uusiutuvaksi. Äänestyslinjani oli kauttaaltaan yhdenmukainen: äänestin metsäenergian energiakäytön puolesta systemaattisesti jokaisessa kohdassa.

On aivan totta, että äänestin lopussa tyhjää. Tämä johtuu siitä, että kompromissineuvottelut olivat todella tiukat ja metsäenergian käyttöä puoltavia elementtejä saatiin lopulta kompromisseihin mukaan. Jopa suurimmat suomalaiset metsätoimijat taipuivat kannattamaan tätä kompromissiehdotusta, minkä pohjalle perustin myös oman päätökseni.

Lopputulos ei ollut täydellinen, mutta voin taata, että jos raportti olisi äänestetty kumoon, mitään parempaakaan parlamentista ei olisi tullut tilalle. Tässä energiatilanteessa ei myöskään ole mitään mieltä vesittää uusiutuvan energian direktiivin neuvotteluja, sillä meidän on tuettava riittävän nopeasti ratkaisuja venäläisen fossiilisen energian tilalle.

Kymmenen vuotta parlamentissa on opettanut minulle sen, että EU:n metsäasioihin vaikuttaminen edellyttää valtavaa pitkäjänteisyyttä, verkostoitumista ja perehtyneisyyttä. Kuten olen lukuisissa viime vuosien kirjoituksissani ja puheissani todennut, EU:n hivuttautumista kansallisiin kompetensseihin metsäasioissa pusketaan nyt voimalla ja tämä näkyy päätöksenteossa äärettömän vahvasti.

Koska aloitteita tulee jatkuvalla syötöllä ja kokonaisuudet ovat todella suuria, joudun useimmiten tekemään vaikutustyötä jo kuukausia ja jopa vuosia ennen täysistuntoäänestystä. Valitettavasti tämä työ ei aina näy Suomeen. Tämän vuoksi onkin harmillista, että kuukausi sitten ”työtäni suuresti arvostanut” Antti Kurvinen käyttää yhden äänestyksen loppumerkkiä osoituksena siitä, kuinka onnistun puolustamaan suomalaisten oikeutta omien metsiemme käyttöön. Uskon kyllä suomalaisten ymmärtävän, että tämä tulkinta kertoo huomattavasti enemmän sen esittäjästä kuin minun työstäni.

Parlamentin kanta on vasta pohja edessä oleville neuvotteluille. Hyvä Antti Kurvinen, uusiutuvan energian direktiivin kolmikantaneuvottelut odottavat jo kulman takana. Toivon mukaan seisot siellä Suomen metsäasioiden takana sanojesi mukaisesti. Varoituksen sanana todettakoon vielä, että metsäpopulismilla ei unionin neuvottelupöydissä päästä kovinkaan pitkälle.  

Ajankohtaista

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kootaan jatkuvasti uudelleen – uusi metsästrategia etenee

8.7.2022

Metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä asettaa lähestulkoon minimiin.

Yksi parlamentaarisen työni kulmakivistä on suomalaisen kestävän metsänhoidon puolustaminen. Äkkiseltään asia voi kuulostaa yksinkertaiselta: suomalaiset metsänhoitokäytänteet ja tutkimus ovat korkeatasoisia ja tätä osaamista luulisi arvostettavan eurooppalaisissa päättävissä pöydissä.

Todellisuudessa tämä tehtävä ei ole yksioikoista nähnytkään, sillä ympäristö- ja ilmastokeskustelun kiihtymisen myötä kaikenlainen metsien käyttö on alettu nähdä Euroopassa enemmän tai vähemmän uhkana.

Olin vuonna 2020 pääneuvottelijana Euroopan parlamentin metsästrategiassa. Tuolloin metsästrategian muotoilu onnistui Suomen näkökulmasta todella hyvin ja neuvottelun osapuolet läpi ryhmärajojen olivat tyytyväisiä.

Euroopan parlamentin vihreää palapeliä kuitenkin kootaan jatkuvasti uudelleen. Nyt parlamentin uusi kannanotto metsästrategiaan on työlistallani, sillä olen raportissa ryhmäni EPP:n neuvottelija.

Tämä tarkoittaa sitä, että johdan Euroopan parlamentin suurimman ryhmän linjaa raportin valmistelussa.

Monet asiat ovat pysyneet neuvotteluissa samankaltaisina, mutta myös uusia sävyjä on noussut pintaan.

Tärkein tavoitteeni näissä neuvotteluissa on ollut pitää strategia nimenomaan strategian tasolla – komissio löytää kyllä keinonsa yksityiskohtaiselle metsiin liittyville sääntely-yrityksille ilman parlamentin kannustustakin.

Toistaiseksi näyttää, että tälle raportille on löytynyt parlamentin sisältä myös hyvä yhteistyön henki, jossa ymmärretään metsien moniulotteinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Valitettavasti tämä ei ole enää itsestäänselvyys, sillä metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä asettaa lähestulkoon minimiin.

Samaan aikaan puutuotteiden kysyntä jatkuu, ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa mutkistaa puutuotteiden myyntiasetelmaa entisestään.

Tämän vuoksi olen pitänyt neuvotteluissa esillä näkökulmaa, jossa metsäteollisuudelle annetaan tilaa toimia, jotta parhaat, ilmastotyötä tukevat käytänteet voivat ylipäätänsä muodostua.

Tulemme äänestämään uudesta metsästrategiasta päävaliokunnassa ensi viikolla juuri ennen kuin parlamentti tyhjenee kesälomien ajaksi. Tekeminen jatkuu täydellä tohinalla syksyllä, kun raportti etenee äänestykseen täysistunnossa.

Olin hyvin otettu, kun pitkäaikainen työni metsien puolesta noteerattiin ja voitin hiljattain maa- ja metsätalouskategorian vuoden europarlamentaarikko -palkinnon.

Palkinto oli osoitus siitä, että vaikka suomalaisten osaamisen ja sekä hiljaisen että tutkitun tiedon tuominen neuvottelupöytiin ei aina ole helppoa, sitä tarvitaan nyt ja tulevina vuosina enemmän kuin koskaan.

En usko, että olisin voittanut tätä palkintoa ilman suomalaisten metsäosaajien tukea. Työni jatkuu sekä metsästrategian että muiden metsiin liittyvien aloitteiden parissa, ja tässä työssä suomalaisten metsäasiantuntijoiden kullanarvoinen tuki on ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Petri Sarvamaa: Ilmastolaki ei saa heikentää Suomen metsätaloutta”

5.3.2020

”LULUCF-asetus määrittää, kuinka paljon Suomi voi jatkossa hakata metsää ja kuinka paljon on jätettävä hiilinieluksi. Jo edellisellä kerralla vääntö oli Suomelle haasteellinen. Nyt Suomen on taas vedettävä yhtä köyttä, jotta kansallista intressiä voidaan suojella ja kotimainen kestävä metsänkäyttö jatkua.”

”Metsäteollisuus tuo myös yli viidenneksen Suomen tavaraviennin tuloista. Jos metsien käyttö rajoitettaisiin entisestään, söisi suuntaus teollisuuden kykyä rahoittaa tuotekehitystä ja hidastaisi fossiilisten raaka-aineiden, kuten muovin korvaamista puuperäisillä tuotteilla.”

Lue koko uutinen täältä >