USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Suomi käy laitonta alkosotaa, IL-blogi

9.3.2018

Suomi pyrkii rakentamaan EU:n lainsäädännön vastaisia rajoituksia alkoholin etämyynnille. Asiassa on menty niin pitkälle, että sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut hankkeelle oman työryhmän. Sen tavoitteena on keksiä maaliskuun loppuun mennessä, miten alkoholin rajat ylittävä etämyynti voidaan peitellysti estää.

On käsittämätöntä, että ministeriö perustaa tällaisen kerhon, jonka tavoitteena on löytää tapoja jallittaa EU:ta. Kyseessä on tietoinen pyrkimys edistää itsevaltaista ja protektionistista alkoholipolitiikkaa. Se sotii EU:n lainsäädäntöä vastaan ja häiritsee sisämarkkinoiden toimintaa. Ryhmässä ovat mukana myös tulli, verottaja, Valvira ja Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys.

Rajat ylittävällä etämyynnillä tarkoitetaan ostoksia muista EU-maista Suomeen, esimerkiksi verkkokaupan välityksellä.  Etämyyjä osallistuu jollakin tavalla kuljetuksen järjestämiseen ja huolehtii verojen maksamisesta. Alkoholin kohdalla tyypillisiä etäostoksia ovat yksityisten ihmisten tilaamat miedot alkoholijuomat ja viinit.

Kyseessä ei siis ole pimeä pörssi, vaan veronalainen tapa käydä kauppaa. Suomella ei ole järkevää syytä taistella laillista etämyyntiä vastaan, eikä vastaavia järjestelyjä ole tehty muissakaan jäsenmaissa.

Työryhmän kaavailema etämyyntikielto sen sijaan sotii suoraan EU-lakia vastaan, koska se rajoittaa tavaran vapaata liikkuvuutta. Tuonnin kieltäminen toisesta jäsenmaasta on vastoin EU:n lainsäädäntöä, ellei jäsenmaalla ole esittää poikkeuksellista perustelua. Suomella tällaista perustelua ei ole.

Tässä ei ole mitään epäselvää. Komissio on todennut yksiselitteisesti, että Suomella ei ole esittää mitään niistä perusteista, joilla etämyyntikiellon voisi sallia. Asia tiedetään myös sosiaali- ja terveysministeriössä.

Etämyyntikielto on ollut esillä länsinaapurissakin. Siellä keskustelu tosin on eri tasolla kuin meillä. Ruotsin kansanterveysviranomainen totesi, ettei etämyyntikiellon kohdalla löydy näyttöä positiivisista vaikutuksista. Päinvastoin, se tuottaisi turhia haasteita rajavalvonnalle ja siirtäisi vastuun verojen maksamisesta kuluttajalle. Tämä todennäköisesti heikentäisi alkoholista saatavia verotuloja.

Ruotsissa etämyyntikiellon pelättiin myös vahvistavan alkoholin myynnissä vallitsevaa kansallista monopolia. Vapaan kilpailun puuttuminen johtaa muun muassa hintojen nousuun. Suomessa Alkon monopolin vahvistumista ei nähdä riskinä – se tuntuu ennemminkin olevan hallituksen tavoite.

Meillä ollaan muutenkin kaukana järkevästä päätöksenteosta. Suunta tuntuu olevan yhä kauemmas sekä EU-laista että kuluttajan edusta. Olen jättänyt komissiolle useamman selvityspyynnön Suomen hallituksen kyseenalaisista toimista, joilla se yrittää rajoittaa kaupankäyntiä EU:n sisällä.

Viimeisimmässä, joulukuussa jättämässäni selvityspyynnössä, kysyin, kuinka komissio aikoo puuttua Suomen hallituksen pyrkimykseen rajoittaa etämyyntiä. Komission vastausta ei hoputuksista huolimatta ole vielä kuulunut.

Hallituksemme taistelua oman uppiniskaisen ja holhoavan alkoholipolitiikkansa puolesta on nolo seurata. Yritys kiertää EU-lakia ei tule viemään pitkälle, vastassa on auttamatta umpikuja.

Työryhmä ja sille annettu tehtävä keksiä tapa etämyyntikiellon toteuttamiseksi onkin epätoivoinen projekti. Tämä saattaa olla Suomen suuren alkosodan viimeisiä taisteluja, joita jo lähitulevaisuudessa muistellaan päätä pudistellen.

Julkaistu IL-blogissa 9.3.2018.

Salon Seudun Sanomat: Jännitysnäytelmä Ceta-sopimuksesta ratkesi

16.2.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) äänesti Ceta-sopimuksen puolesta yhdessä useimpien muiden suomalaismeppien kanssa 15.2.2017 Strasbourgissa. EU:n ja Kanadan kiistelty vapaakauppasopimus ratkesi selkein äänestyslukemin vapaakaupan puolesta. Ceta-sopimusta pidetään tärkeänä osoituksena kansainvälisen yhteistyön jatkuvuudesta.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: EU:n on näytettävä tietä kauppapolitiikassa

4.2.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa analysoi kauppapolitiikan suuntaa Iltalehden blogissaan. Amerikkalainen tuotannon ja työpaikkojen suojelu sekä vapaan kaupan estäminen voi hänen mukaansa johtaa taloudellisen keskinäisriippuvaisuuden murenemiseen. Suomen ja EU:n on oltava mukana näyttämässä suuntaa, ja tämä on mahdollista osoittaa Euroopan ja Kanadan vapaakauppasopimuksen CETA:n hyväksymisen myötä.

Lue uutinen ›

EU:n on näytettävä tietä kauppapolitiikassa, IL-blogi

3.2.2017

Kansainvälinen kauppapolitiikka on historiallisessa taitekohdassa. Sen takaa Yhdysvaltojen presidentti. Donald Trump veti heti virkakautensa alkajaisiksi maansa pois Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TPP:sta. Lisäksi hän on uhannut neuvotella uusiksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n. Myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n tulevaisuus näyttää äärettömän epävarmalta.

Trump hylkäsi presidentin asetuksella muun muassa Australian, Japanin, Malesian, Meksikon, Perun ja Vietnamin kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen, koska piti sitä amerikkalaisten työläisten etujen vastaisena. Teon välittömien taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan pieniä. Trumpin huolellisesti allekirjoittaman käskyn laajempi maailmanpoliittinen merkitys on kuitenkin huomattava.

Trump on vastustanut vapaakauppasopimuksia vuosikymmenten ajan. Hänen ajamansa poliittinen linja ei ole yllätys. Taustalla on lyhytnäköinen yritys suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta.

Yllättävää sen sijaan on, että kaikista maailman päämiehistä juuri Yhdysvaltojen presidentti suhtautuu vastahakoisesti vapaakauppaan ja globalisaatioon. Yhdysvallat on 1930-luvun suuresta lamasta ja toisesta maailmansodasta lähtien johtanut monenkeskisiin vapaakauppasopimuksiin perustuvaa maailmanlaajuista taloudellista integraatiota.

Yhdysvallat oli merkittävässä roolissa heti toisen maailmansodan jälkeen solmitussa tullimaksuja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa GATT:ssa ja myös sen 1994 syntyneessä perillisessä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Tarkoituksena oli luoda kaikille maille tasapuoliset mahdollisuudet käydä kauppaa alentamalla tulleja ja muita kaupan esteitä.

Maailmankauppa on GATT:n ja WTO:n myötä kasvanut huikeasti. Samalla yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja talouskasvu ovat vähentäneet köyhyyttä, parantaneet elintasoa ja lisänneet vakautta. Tämän voi todeta vertailemalla esimerkiksi niitä kehitysmaita, jotka ovat osallistuneet erilaisiin vapaakauppajärjestelyihin ja niitä, jotka nojaavat suljettuun talouteen.

Amerikalle suotuisempien kauppasopimusten neuvottelun lisäksi Trump on uhannut korottavansa tulleja erityisesti Kiinasta ja Meksikosta tuleville tuotteille. Se, että tämä on WTO:n sääntöjen vastaista, ei haittaa. Trumpin mukaan myös WTO on katastrofi, josta Yhdysvallat voi erota.

Paluu tiukasti kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvaan järjestelmään ja kansainvälisten järjestöjen näivettyminen olisi kuitenkin kaikkien kannalta kohtalokasta. On totta, että Dohan kehityskierros on saanut WTO:n vaikeuksiin. Yhdysvaltojen eroaminen olisi lopun alku nykyiselle yhteisiin sääntöihin perustuvalle kansainväliselle kauppajärjestelmälle.

Amerikkalaisten voimakas kotimaisen tuotannon, työpaikkojen ja talouden näennäinen suojelu tulleja ja muita kaupan esteitä käyttämällä voi johtaa taloudellisen keskinäisriippuvuuden murenemiseen maailmanlaajuisestikin. Ulkopolitiikan näkökulmasta sulkeutuneen ja sisäänpäin käpertyvän ajattelun leviäminen kansainvälisen kaupan ulkopuolelle olisi hirvittävää.

Varmaa on, että epävakaus lisääntyy sitä nopeammin mitä enemmän maailmanpolitiikka perustuu pelkästään kahdenvälisiin suhteisiin. Se olisi Suomen kannalta katastrofi. Siksi meidän täytyykin nyt itse toimia eikä vain toivoa parasta.

Syksyllä viimeisiä allekirjoituksia vaille valmis EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA tyssäsi Belgian ranskankielisen alueen Vallonian vastustukseen. Lopulta sielläkin ymmärrettiin sopimuksen tuomat hyödyt. Tämä farssi ei saa kuitenkaan toistua enää 15.2. Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. Meidän on otettava kynä kauniiseen käteen ja osoitettava maailmalle, että pystymme ja haluamme toimia. CETA on eurooppalaisten ja kanadalaisten mahdollisuus edistää vakautta ja osoittaa, mihin suuntaan me haluamme kansainvälistä järjestelmää viedä.

Julkaistu IL-blogissa 3.2.2017

Yle Uutiset: EU:n rooli kauppapolitiikassa voi heikentyä Trumpin jälkeen

18.11.2016

Kansainvälisessä kauppapolitiikassa on havaittavissa paineita siirtyä monenkeskeisistä sopimuksista kahdenvälisiin suhteisiin. Petri Sarvamaa (kok.) sanoo tämän aiheuttavan heikennystä EU:n toimivaltaan. Suomelle tilanne on erityisen haastava, sillä pienen valtion on hankalampi saada ääntään kuuluviin.

Lue uutinen ›