Ajankohtaista

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Ajankohtaista

Kurdit ansaitsevat valtion, IL-blogi

27.9.2017

Kurdistanin alueella Pohjois-Irakissa järjestettiin maanantaina kansanäänestys itsenäistymisestä. Isäntävalta Irak on pitänyt tiukasti kiinni historian saatossa itselleen haalimasta maa-alasta, vaikka sen asuttama kansa haluaa autonomiaa ja itsenäisyyttä.

Kurdien 30-miljoonainen kansa sijoittuu kartalla laajemmin Irakin, Turkin, Iranin ja Syyrian alueille. Valtiottomuudesta huolimatta kurdit muodostavat tiiviin yhteisön, jolla on oma kieli, ainutlaatuinen kulttuuri ja vahvat perinteet.

Kurdeja on pitkään yritetty väkisin sovittaa muihin muotteihin ja kulttuuri-identiteettiä on hillitty sorrolla ja räikein ihmisoikeusrikkomuksin. Kurdit ovat muslimeja, jotka tekevät kysyttäessä selväksi, että heillä ei ole arabien kanssa mitään yhteistä.

Isäntävaltioiden väkivalta ja painostus ovat määrittäneet yhteisön historiaa kautta aikain, eivätkä pyrkimykset itsenäisyyteen ole ensimmäistä kertaa asialistalla.

Maantieteelliset isäntävallat eivät ole tälläkään kertaa säästelleet kurdeja painostukselta irtautumisaikeiden estämiseksi. Irakissa hallinto on takajaloillaan ja taisteluvalmiudessa, vaikka nimenomaan kurdien Peshmerga-armeija pelasti Irakin pohjoisesta jalansijaa hakeneelta ISIS-järjestöltä. Turkissa Erdogan uhkaa vastaavansa väkivalloin, mikäli itsenäistymispyrkimykset laajenevat Turkin puolelle.

Myös Syyriassa kurdit ovat viime vuosina taistelleet Isisiä vastaan ja sotineet oman olemassaolonsa puolesta. Samalla he ovat taistelleet koko läntisen maailman eteen terrorismin lähteillä. Kansainvälinen yhteisö on kurdeille tunnustuksen velkaa.

Tällä kertaa kyse onkin paitsi oikeudenmukaisuudesta, myös kunniavelasta. Kurdistan ei varmastikaan syntyessään olisi vahva ja vakaa valtio, mutta kurdikansa ansaitsee tunnustuksensa.

Kurdien kykyä rakentaa valtiostaan demokratia epävakaan alueen keskelle ei myöskään kannata väheksyä. Vaikka isäntamaiden aika ajoin tiukka islamin tulkinta on vaikuttanut myös alueen kurdeihin, on kurdeilla paremmat edellytykset demokraattisen järjestelmän luomiseen kuin alueen nykyisillä valtioilla.

Tulevaisuuden demokraattisen Kurdistanin merkitystä alueen tulevaisuudelle ei kannattaisi ohittaa. Siinä missä Yhdysvallat on yrittänyt turhaan viedä demokratiaa alueelle, voisivat kurdit näyttää naapureilleen rauhanomaista mallia.

Kurdit itse eivät ole koskaan voineet nauttia rauhasta ja vakaudesta. Historia ei kysykään, kuinka helppoa oikeuden toteutuminen on. Historia tulee kysymään, annettiinko sen koskaan toteutua 30 miljoonan kurdin kohdalla.

Julkaistu IL-blogissa 27.9.2017.