Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Europarlamentti ehti kaudellaan hyväksyä yli 300 asetusta ja direktiiviä, mutta mikä päätöksistä oli paras?

11.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä paras ja tärkein päätös tällä kaudella oli jäsen­maan EU-tukien sitominen oikeus­valtio­periaatteen noudat­tamiseen. ”Kyse ei ole enemmästä eikä vähemmästä kuin koko Euroopan tulevaisuudesta”, Sarvamaa sanoo. Huonoimpana päätöksenä Sarvamaa taas nostaa esiin sen, ettei parlamentti estänyt Euroopan investointipankin rahoitushankkeita Iranissa. ”Tässä lensivät EU:n arvot kokonaan romukoppaan pois taloutta häiritsemästä”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kevätterveiset mepiltäsi, Uutiskirje

8.3.2019

Helmikuuta on tahdittanut vilkas valiokuntatyöskentely sekä Strasbourgin täysistunto, jossa äänestettiin muun muassa eläinkuljetuksista sekä EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta. Kokoomuksen poliittisessa ryhmässä EPP:ssä tunteita on kuohuttanut EU:n ydinarvoja halventava Unkarin Fidesz-puolue, joka olisi korkea aika erottaa ryhmän riveistä.

Asianmukaista ja tehokasta rahankäyttöä valvomassa

Kansalaisvapauksien ja talousarvion valvontavaliokunnissa tenttasimme ehdokkaita Euroopan ensimmäiseksi pääsyyttäjäksi, joka tulee Euroopan syyttäjänvirastossa tutkimaan EU-varoihin kohdistuvia petoksia ja rahanpesua. Keskustelin myös Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtajan Ville Itälän kanssa uuden viraston mahdollisuuksista parantaa talousrikollisuuden torjuntaa EU:ssa.

Talousarvion valvontavaliokunta tuki ajamaani linjaa äänestyksissä vastuuvapausraporteista, joiden avulla varmistetaan EU-rahankäytön sääntöjenmukaisuus ja tehokkuus. Painotin kannassani, että virastojen valvonnassa tulisi paremmin ottaa huomioon veronmaksajien rahoilla aikaansaadut konkreettiset tulokset. Raportit siirtyvät seuraavaksi parlamentin täysistunnon äänestykseen Strasbourgiin.

Turvallisuus etusijalle

Esitin talousarvion valvontavaliokunnassa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n vastuuvapauden lykkäämistä epäsäännönmukaisuuksista johtuen. Eurooppalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Siksi väärinkäyttöihin pitää tarttua järein keinoin, jotta turvapaikkajärjestelmän tehokkuus saadaan taattua. Tämän varmistamiseksi tapasin myös EASO:n pääjohtajaa Jamil Addouta sekä hänen seuraajaansa Nina Gregoria.

Ajan jatkuvasti vahvaa eurooppalaista rajavalvontaa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänesti 11.2. kannastaan eurooppalaisen raja- ja merivartiosto Frontexin vahvistamiseen. Valiokunta tuki muutosehdotuksiani, jotka tähtäävät ulkorajojen valvonnan lujittamiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa.

Asiantuntijoita ja kansalaisia kuulemassa

Helmikuuhun on mahtunut paljon hyviä tapaamisia järjestöjen, ryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Energia-asioissa olen ollut yhteydessä Nord Stream 2:n viestintäpäällikköön Tapio Pekkolaan. Kantani on ollut alusta lähtien Nord Streamia vastaan, eikä se ole muuttunut. Tapasin myös M&L Corporate Advisors Oy:n Peder Maneliuksen, joka esitteli minulle puhtaaseen teknologiaan ja päästöjen vähentämiseen keskittyviä suomalaisia yrityksiä. Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia innovaatioita, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Meppinä on tärkeää myös vaikuttaa Euroopan komissioon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaarin Phil Hoganin kabinetin edustajan kanssa keskustelin unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Budjettikomissaari Günther Oettingerin kanssa taas vaihdoimme mielipiteitä monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Brysselissä vieraanani kävi lisäksi ryhmä kokoomuslaisia tutustumassa EU:n toimintaan sekä kaksi edustajaa Iranin Kurdistanin demokraattisesta puolueesta ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisöstä, joiden kanssa keskustelin kurdien vaikeasta tilanteesta Iranissa.

Nuoret ja koulutus ovat lähellä sydäntäni. Esittelinkin suomalaista koulutusjärjestelmää Madridin itsehallintoalueen puheenjohtajaehdokkaalle Isabel Diaz Ayusolle.

Tapahtumia Suomessa

Kevät on polkaistu käyntiin. Helmikuussa tapasin äänestäjiä Hakaniemen markkinoilla ja olin mukana Kokoomusnuorten valtakunnallisessa kevätstartissa Helsingissä. Tulevina kuukausina tulen kiertämään ympäri Suomea kertomassa tavoitteistani.

Terveisin,
Petri

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa täysistunnossa Iranin ydinsopimuksesta

12.6.2018

MEP Sarvamaa Strasbourgin täysistunnossa 12.6.2018 Iranin ydinsopimuksesta.

Ajankohtaista

EPP: EU:n tulee puuttua Iranin ihmisoikeustilanteeseen

7.3.2018

Iranissa on nähty laajaa väkivaltaa suufilaista vähemmistöä kohtaan. EPP:n europarlamentaarikot tuomitsevat teot ja vaativat EU:ta puuttumaan asiaan. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) antaa tukensa mielenosoittajille ja vaatii Irania noudattamaan demokratian periaatteita.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaa on Uprising in Iran

8.2.2018

Ajankohtaista

EPP: Iranin presidentin on säilytettävä oikeuslaitoksen riippumattomuus

12.12.2017

Mohammed Ali Taheri on tuomittu Iranissa kuolemaan kolmeen eri kertaan, mutta tuomiot on aina peruttu. Nyt uusimassa oikeudenkäynnissä myös hänen asianajajaansa on painostettu. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii EU:ta nostamaan esiin ihmisoikeuksien polkemisen Iranissa. ”EU:n tulee puolustaa demokratiaa ja ihmisoikeksia”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kurdit ansaitsevat valtion, IL-blogi

27.9.2017

Kurdistanin alueella Pohjois-Irakissa järjestettiin maanantaina kansanäänestys itsenäistymisestä. Isäntävalta Irak on pitänyt tiukasti kiinni historian saatossa itselleen haalimasta maa-alasta, vaikka sen asuttama kansa haluaa autonomiaa ja itsenäisyyttä.

Kurdien 30-miljoonainen kansa sijoittuu kartalla laajemmin Irakin, Turkin, Iranin ja Syyrian alueille. Valtiottomuudesta huolimatta kurdit muodostavat tiiviin yhteisön, jolla on oma kieli, ainutlaatuinen kulttuuri ja vahvat perinteet.

Kurdeja on pitkään yritetty väkisin sovittaa muihin muotteihin ja kulttuuri-identiteettiä on hillitty sorrolla ja räikein ihmisoikeusrikkomuksin. Kurdit ovat muslimeja, jotka tekevät kysyttäessä selväksi, että heillä ei ole arabien kanssa mitään yhteistä.

Isäntävaltioiden väkivalta ja painostus ovat määrittäneet yhteisön historiaa kautta aikain, eivätkä pyrkimykset itsenäisyyteen ole ensimmäistä kertaa asialistalla.

Maantieteelliset isäntävallat eivät ole tälläkään kertaa säästelleet kurdeja painostukselta irtautumisaikeiden estämiseksi. Irakissa hallinto on takajaloillaan ja taisteluvalmiudessa, vaikka nimenomaan kurdien Peshmerga-armeija pelasti Irakin pohjoisesta jalansijaa hakeneelta ISIS-järjestöltä. Turkissa Erdogan uhkaa vastaavansa väkivalloin, mikäli itsenäistymispyrkimykset laajenevat Turkin puolelle.

Myös Syyriassa kurdit ovat viime vuosina taistelleet Isisiä vastaan ja sotineet oman olemassaolonsa puolesta. Samalla he ovat taistelleet koko läntisen maailman eteen terrorismin lähteillä. Kansainvälinen yhteisö on kurdeille tunnustuksen velkaa.

Tällä kertaa kyse onkin paitsi oikeudenmukaisuudesta, myös kunniavelasta. Kurdistan ei varmastikaan syntyessään olisi vahva ja vakaa valtio, mutta kurdikansa ansaitsee tunnustuksensa.

Kurdien kykyä rakentaa valtiostaan demokratia epävakaan alueen keskelle ei myöskään kannata väheksyä. Vaikka isäntamaiden aika ajoin tiukka islamin tulkinta on vaikuttanut myös alueen kurdeihin, on kurdeilla paremmat edellytykset demokraattisen järjestelmän luomiseen kuin alueen nykyisillä valtioilla.

Tulevaisuuden demokraattisen Kurdistanin merkitystä alueen tulevaisuudelle ei kannattaisi ohittaa. Siinä missä Yhdysvallat on yrittänyt turhaan viedä demokratiaa alueelle, voisivat kurdit näyttää naapureilleen rauhanomaista mallia.

Kurdit itse eivät ole koskaan voineet nauttia rauhasta ja vakaudesta. Historia ei kysykään, kuinka helppoa oikeuden toteutuminen on. Historia tulee kysymään, annettiinko sen koskaan toteutua 30 miljoonan kurdin kohdalla.

Julkaistu IL-blogissa 27.9.2017.

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa from Finland supports Free Iran gathering

30.6.2017