Ajankohtaista

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

26.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Uuteen vuoteen eurooppalaisempana, Maaseudun Tulevaisuus

29.12.2017

EU heräsi vuoteen 2017 puolihalvaantuneena ja pelokkaana. Brittien kansanäänestyksen jälkimainingeissa usko eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuteen oli koetuksella ja innokkaimmat populistit maalailivat jo kuvaa unionin totaalisesta sortumisesta.

Katastrofin aineksia oli toki ilmassa — Euroopassa siirtolaiskriisi ja kansallispopulististen puolueiden nousu aiheuttivat merkittävän uhkan yhteisen sävelen löytämiselle. Kulunut vuosi on kuitenkin korjannut suurimmat halkeamat ja antanut vauhtia yhteistyön kehittämiselle.

Eurooppalaisuuden voitto koettiin suurimpana Ranskassa, kun Emmanuel Macron otti huikean harppauksen populismia vastaan ja veti presidentinvaalikampanjansa anteeksipyytelemättömän EU-myönteisenä. Macron antoi koko Euroopalle vahvistuksen siitä, ettei yhteistä projektiamme aiota hidastaa, vaan sitä tullaan puskemaan rohkeasti eteenpäin.

Saksassa Martin Schulz taas nostalgisoi historian havinaa ja kertoi unelmoivansa Euroopan Yhdysvalloista. Jo 71 vuotta sitten samaiset toiveet kuultiin brittien pääministerin suusta. Sotien runtelemassa Euroopassa Winston Churchillin puheesta alkoi aikakausi, jota parempaa ei olla koskaan ennen nähty — rajat ylittävää yhteistyötä, rauhaa, talouskasvua ja lukematon määrä muita saavutuksia.

Brittien rooli jää jatkossa taas taka-alalle, mutta Saksa voinee ottaa tiukemmin kiinni johtoasemastaan ja viedä maanosaamme Ranskan kanssa rohkeasti eteenpäin. Euroopan Yhdysvaltoja ei näköpiirissä ole, mutta tärkeintä on visio ja sen edistäminen vakaalla ja yhteisellä eurooppalaisella politiikalla.

EU:ssa on integroiduttava yhä enemmän siellä, missä yhteistyöstä on todellista hyötyä. Esimerkkejä mahdollisuuksista on riittämiin: ulko- ja turvallisuuspolitiikka, digitalisaatio, kehitysyhteistyö, liikenneverkostot — listaa voisi jatkaa pitkäänkin.

Suomessakaan ei saa antaa tilaa takapajuisille ja valheellisille näkemyksille siitä, että Euroopan ongelmat kumpuaisivat Brysselistä. Kansalle ei voi syöttää pajunköyttä, eikä sitä saa johdattaa kohti rotkon reunaa. Populismi on kuitenkin alati läsnä. Siksi nyt on tilausta poliittiselle johtajuudelle ja rohkeille visioille. Ongelmat ja haasteet eivät ratkea gallupien kautta, eikä mustavalkoisilla asenteilla.

Suomi juhli 100-vuotista itsenäistä taivaltaan teemalla ”yhdessä”. Tähän yksinkertaiseen sanaan tiivistyy uskomaton lataus tunnetta ja ajatuksia siitä, miten paljon olemme saaneet aikaan yhteistyöllä ja avoimella asenteella. Yhteistyö ei voi kuitenkaan rajoittua historian määrittämien valtionrajojen sisään — nykymaailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia.

Eurooppa-liikkeellä on vahva kannatus yli puoluerajojen. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet osataan nähdä riippumatta siitä, edustaako oikeistolaisempaa vai vasemmistolaisempaa maailmankatsomusta. Tulevana vuonna tarvitsemme yhä enemmän tekoja liikkeen vahvistamiseksi. Tarvitsemme rohkeaa poliittista johtajuutta kohti eurooppalaisempaa Suomea.

Seuraava suomalainen sukupolvi ansaitsee yhä avoimemman maailman. Kansainvälinen asemamme on rakennettava edistyksellisen arvoyhteisön ja rajat ylittävien taloudellisten mahdollisuuksien kautta. Eurooppalainen yhteistyö ja EU tarjoavat tälle hyvät puitteet.

Kliseistä, mutta harvinaisen totta: ainoastaan yhdessä voimme rakentaa lapsillemme paremman tulevaisuuden. Tuetaan siis toisiamme valtionrajoista ja puoluerajoista riippumatta, ja tehdään yhdessä vuodesta 2018 edellistäkin parempi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.12.2017.

Ajankohtaista

Euroopan pitää valita, IL-blogi

11.3.2017

Kysymys Euroopan tulevaisuudesta on viime aikoina ollut monien huulilla. Taustalla on Brexitin aiheuttamat väistämättömät muutokset, Euroopan yllättänyt siirtolaiskriisi ja uudet turvallisuusuhat. Lisäksi tänä vuonna järjestetään vaalit Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja mahdollisesti Italiassa. Niiden tulokset vaikuttavat nimittäin kyseisten maiden EU:ssa ajamaan politiikkaan.

Myös Brysselissä on useassa eri yhteydessä ja kokoonpanossa pohdittu maanosamme tulevaisuutta. Tähtäimessä on maaliskuun 25. päivä, jolloin Rooman sopimuksen allekirjoituksesta tulee kuluneeksi 60 vuotta. EU-päämiesten on silloin tarkoitus kokoontua juhlistamaan EU:n edeltäjän Euroopan talousyhteisön syntyä ja samalla vahvistaa sitoutumisensa Euroopan integraatioon myös tulevaisuudessa.

Viime viikolla komissio antoi viisi mahdollista mallia, joiden mukaan EU voisi seuraavan 25 vuoden aikana kehittyä. EU:n hajoamista se ei järkisyistä pitänyt edes vaihtoehtona.

Käytännössä EU voisi jatkaa samaan tapaan kuin nyt, jos haasteiden ei ajatella vaativan muutoksia EU:n toiminnassa. Toisaalta EU voisi keskittyä edistämään ensisijaisesti pelkästään sisämarkkinoita, joiden olemassaolo on yksi Unionin parhaista saavutuksista.

Tulevaisuudessa voitaisiin lisätä yhteistyötä myös pelkästään halukkaiden jäsenmaiden kesken, niiden itse valitsemissa asioissa. Vaarana on EU:n jakautuminen. Toisaalta myös koko EU voisi tiivistää rivejään ja tehdä enemmän niissä kaikkein tärkeimmissä ja kiireellisimmissä kysymyksissä, kuten turvallisuudessa. Valintaa ei tehtäisi jäsenmaiden vaan asioiden kesken.

Viimeinen vaihtoehto olisi pistää kokonaan uusi vaihde silmään ja lisätä integraatiota merkittävästi kaikilla politiikka-aloilla. Se vaatisi jäsenmailta merkittävää poliittista tahtoa.

Sekä kahden kerroksen EU että yhteistyön tiivistäminen polttavimmissa asioissa kaikkien jäsenmaiden kesken voivat olla pitkällä tähtäimellä portteja integraation huomattavaan syvenemiseen kaikilla muillakin alueilla.

Omasta mielestäni paras tie olisi tämä jälkimmäinen – yhteisen linjan ottaminen tärkeissä asioissa. Se korostaisi enemmän yhteisiä etuja ja yhteenkuuluvuutta sen sijaan että loisi juopia jäsenvaltioiden välille.

EU:lla ei ole enää aikaa odottaa. Tärkeimpien asioiden osoittaminen hitsaisi Eurooppaa enemmän yhteen. Se veisi EU:ta pienin askelin kohti integraation tuntuvaa lisäystä, mikä olisi lopulta koko Euroopalle paras ratkaisu ja varmistaisi rauhanprojektin jatkumisen.

Euroopan tulevaisuus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti Brysselin vaan tavallisten kansalaisten käsissä.  Ja integraation luomalle vakaudelle on huomattavaa kysyntää eurooppalaisten parissa. Vahva ja yhtenäinen EU on kaikkien kansalaisten etu.

Julkaistu IL-blogissa 11.3.2017.