Uusi Suomi: Sarvamaa pitää ydinvoiman alasajamista järjettömänä ajatuksena

26.11.2019

Kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kritisoi ydinvoimalinjausta, joka löytyy EU-parlamentin päätelmien pohjaesityksestä.

Kyse on Euroopan parlamentin linjoista koskien EU:n ilmastotavoitteita. Parlamentti äänestää torstaina päätelmistään YK:n ilmastokokoukseen Madridiin. Sarvamaan mukaan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston kannattamana kirjattu ”kohta, jonka mukaan ydinvoima ei ole turvallista ja pitää ajaa alas koko EU:ssa”.

Päätöslauselmaesityksessä sanotaankin, että ydinvoima ei ole turvallista eikä kestävää ympäristön eikä talouden kannalta. Esityksessä ehdotetaan strategian kehittämistä ydinvoimasta luopumiseksi ja ydinvoimaloiden sulkemiseksi turvallisesti.

”On tietenkin selvää, että teemme kaikkemme estääksemme tämänlaisen järjettömän kannan pääsyn parlamentin ilmastokokouspäätelmiin. Tällaiset esitykset ovat erittäin vastuutonta ilmastopolitiikkaa ja vaarantavat vastuullisten ratkaisukeinojen, kuten juuri ydinvoiman, toiminnan tulevaisuudessa. Ydinvoiman poistaminen lisää kasvihuonekaasuja niiden vähentämisen sijaan”, Sarvamaa sanoo tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan ydinvoiman alasajo aiheuttaisi laajamittaista taloudellista tuhoa EU:n alueelle.
”Ydinvoima on myös suurin vähäpäästöisen energian lähde Suomessa. Tämä olisi omaan jalkaan ampumista”, Sarvamaa sanoo.

Myös kokoomuksen meppi Henna Virkkunen kommentoi kirjausta hiljattain Twitterissä.
”EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa valmisteltuun kannanottoon on esitetty useita muutoksia, muun muassa tuohon kohtaan. Ydinvoima on tehokas ja vakaa, sillä tuotetaan puolet EU-alueen päästöttömästä sähköstä. Ei tosiaankaan järkeä luopua”, Virkkunen tviittasi.

Lue uutiset aiheesta:

Uusi Suomi >
TS / Lännen Media >
Iltalehti >

Petri Sarvamaa: EU-budjetin oikeusvaltiomekanismin lässähdys on suuri pettymys

2.10.2019

Petri Sarvamaa: EU-budjetin oikeusvaltiomekanismin lässähdys on suuri pettymys

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on pettynyt pääministeri Antti Rinteen julkistamiin tietoihin alustavasta neuvottelusovusta liittyen EU:n budjetin kytkemisestä oikeusvaltion kunnioittamiseen. Sarvamaa toimii europarlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa. Komission ja parlamentin hyväksymien esitysten mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella.

”Rinteen mukaan jäsenmaiden neuvoston yhteisymmärrys koskee vain yleistä EU-tukiin liittyvää korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä, ei oikeusvaltiota. Ensireaktioni tämän asetuksen pääneuvottelijana on varautunut. Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta. Tämän vesityksen läpivienti voi olla lopullisissa neuvotteluissa hyvin vaikeaa, sillä parlamentin kanta on niin paljon kunnianhimoisempi”, Sarvamaa sanoo.
Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti.
Sarvamaan mukaan näyttää siltä, että Rinne tarjoaa varojen väärinkäyttäjille uuden mahdollisuuden välttyä takaisinperinnältä.

Rinteen mukaan varojen väärinkäytöstilanteisiin luodaan ”selkeästi uusi keino tilanteen korjaamiseen”. Jos jäsenmaa haluaa riitauttaa komission päätöksen rangaistustoimista, alkaa avoin oikeudellinen prosessi.

”Alkuperäinen esitys ei vain vesittynyt vaan happani etikaksi. Pikemminkin tässä mennään täysin väärään suuntaan, mikäli rangaistustoimenpiteiden kohteena oleva maa saisi lisää valtaa uuden valitusoikeuden kautta. Tämä kevytversio voi olla monille parlamentin ryhmille ongelma”, Sarvamaa sanoo.

Parlamentin keväällä hyväksymässä mallissa komissio pystyisi aloittamaan perusteellisten epäilyjen ja tutkinnan pohjalta menettelyn jäsenmaata kohtaan, joka on EU-varoja käyttäessään sortanut oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi heikentämällä sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai demokratian toimivuutta. Toimintamekanismin laukaisuun ja jäsenmaiden EU-rahoituksen katkaisuun riittäisi, jos jäsenvaltioiden 4/5 määräenemmistö ei vastustaisi komission esitystä kuukauden kuluessa.

”Rinteen esittelemä neuvottelutulos ei siis olisi mikään yleinen oikeusvaltioperiaatetta tukeva malli, vaan yleinen rahametkuja ja varojen väärinkäyttöä torjuva malli. Tätä tehtävää toteuttaa jo nyt esimerkiksi Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF. Alkuperäisestä tavoitteesta on vaikea päästä kauemmas. Harva tuskin tämän tiedon myötä enää ihmettelee, miksi Puola ja Unkari eivät tätä edes vastusta”, Sarvamaa päättää.

Uutinen julkaistu Iltalehdessä 1.10. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7d69bb77-4bbb-4d49-9a59-0204c98ef47d

Päivi Räsänen, sinä teet syntiä ja sinun pitää hävetä?, IL-blogi

18.6.2019

Päivi Räsänen, sinä kirjoitat homoseksuaalisuudesta näin: ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi.”

Minäkin uskon Jumalaan kuten Sinä, Päivi. Minun testamentissani ei lue, että homous on syntiä. Siinä lukee, että me kaikki olemme syntyneet saman auringon alla. Siinä lukee, että meidän tulee kunnioittaa ja rakastaa lähimmäisiämme, eikä tuomita heitä.

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama kuta ketäkin rakastaa ja kenen kanssa elämänsä jakaa. Mutta se ei ole sama, toteutuuko ihmisten välinen tasa-arvo. Sen pitää toteutua sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvat ja heidän läheisensä kokevat jo nyt turhaa syntiä ja häpeää. Ei ole kristillistä lisätä sitä turhaa häpeän tunnetta väittämällä seksuaalista suuntautumista synniksi ja häpeäksi.

Oletko tietoinen siitä, että homoseksuaaleihin kohdistuva vihaliikehdintä on taas nousussa?

Venäjällä seksuaalivähemmistöjen oikeutta järjestäytymiseen tai sananvapauteen on rajoitettu.

Itäisessä Keski-Euroopassa oikeusvaltioperiaate huojuu jo EU:n alueella, eikä siellä seksuaalivähemmistöön kuuluva voi pitää oikeuttaan tasavertaiseen kohteluun mitenkään selvänä asiana. EU:n portilla kolkuttavassa Serbiassa hallitus ei kykene uudistamaan edes sukupuolien välisen tasa-arvon ohjelmaa, puhumattakaan samaa sukupuolta olevien parien perusoikeuksien turvaamisesta.

Meillä Suomessa on valitettavasti epämääräinen joukko ihmisiä, joiden mielestä homot eivät ole edes ihmisiä.

Voisimmeko keskittyä lähimmäisen rakkauteen, Päivi? Ja pitää huolen siitä, että poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö ei anna muille esimerkkiä homouden ja synnin sotkemisessa toisiinsa.

Päinvastoin, meidän kaikkien Jumalan karitsojen täytyy yhdessä pitää huoli siitä, ettei mikään vähemmistöryhmä joudu enää kivityksen kohteeksi Euroopassa.

Julkaistu IL-blogissa 18.6.2019.

Iltalehti: Näin kokoomuksen 3 ääniharavaa kommentoi vaalivoittoa – Katso riehakkaat ja hempeät kuvat: Petri Sarvamaa ylistää Sari-vaimoaan

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) meni kirkkaasti läpi Euroopan parlamentin vaaleissa 64 481 äänen saaliilla. Sarvamaa arvioi, että sekä hänen vaikutusvaltansa kasvun että hienon vaalituloksen taustalla on kova työ, verkostoituminen, kielitaito ja neuvottelutaito.

Lue uutinen ›

Iltalehti: Näin vastavalitut mepit ajattelevat Euroopan polttavimmista kysymyksistä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei halua antaa EU:lle oikeutta verottaa suoraan jäsenmaidensa kansalaisia, kuuluttaa ilmastopolitiikassa hiilidioksidipäästöjen kierrättämistä ja kannattaa EU:n ulkopuolisten pakolaiskeskusten perustamista. ”Suurimmat ongelmat liittyvät pakolaiskeskusten isäntämaiden poliittiseen epävakauteen, toisaalta hyötynä olisi tehokas viesti siitä, että EU ei ole halukas ottamaan hallitsemattoman kokoisia väkijoukkoja nopeasti alueelleen”, Sarvamaa perustelee.

Lue uutinen ›

Iltalehti: MEP-kiista: Petri Sarvamaa teki Heidi Hautalasta tutkintapyynnön – Syynä vanha aborttiäänestys

17.5.2019

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on tehnyt tutkintapyynnön Helsingin poliisille vihreiden Heidi Hautalasta. Pyynnön taustalla on Hautalan nettisivuilla jaettu kuva, jossa virheellisesti esitetään Sarvamaan äänestäneen aborttioikeutta vastaan. ”Tämä loukkaa kunniaani ja on erittäin voimakasta informaatiovaikuttamista. Se on virheellinen ja feikki”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Helsingin Sanomat: IL: Kokoomuksen Sarvamaa teki vihreiden Hautalasta tutkinta­pyynnön poliisille

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pyytää poliisia tutkimaan ainakin kunniansa loukkaamista sekä vaaleihin vaikuttamista liittyen Heidi Hautalan julkaisemaan kuvaan. ”Kyse on mietinnöstä, jossa yksi kohta koskee aborttioikeutta. Minut on esitetty siinä vastaan äänestäneenä. Se on virheellinen tieto ja se ei pidä paikkaansa”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Sisäinen turvallisuus alkaa toimivasta ulkorajasta, IL-blogi

15.5.2019

Euroopan unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Turvallisuuden kahden  ulottuvuuden välinen yhteys konkretisoituu EU:n ulkorajassa. Sen hallinta on sisäisen vakauden perusedellytys.

Vuonna 2015 ulkorajoille kohdistui ennennäkemätöntä painetta. Muuttovirtojen kohisten kasvanut volyymi paljasti rajavalvontamme puutteet. Rajat ylitettiin laittomasti yli 1,8 miljoonaa kertaa. Sen jälkeen yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut kehittää ulkorajojen valvontaa niin, että laiton maahanmuutto saadaan lopetettua.

Komissio vastasi puutteisiin esittämällä Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n vahvistamista. Olin parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana näitä esityksiä käsittelevissä budjettivaliokunnan lausunnoissa.

Molemmat ehdotukset ovat tarpeen, sillä Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat on pakko ottaa hallintaan ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voitava palauttaa järkevästi.

Tällä hetkellä pisimmällä valmisteluissa on raja- ja merivartiostoa koskeva ehdotus, jossa uutuutena tulee esimerkiksi 10 000 hengen pysyvä joukko. Olen korostanut läpi neuvotteluiden sitä, että  käytännön tason päällekkäisyyksiä kansallisten ja EU:n yhteisten järjestelmien välillä on vältettävä. Tuplatyöstä ei ole mitään hyötyä, resurssit tarvitaan sinne missä on aukkoja.

Yhteisen tekemisen ei kuitenkaan ole tarkoitus keskittää maahanmuuttoasioita ja rajavalvontaa EU:lle.  Päävastuu ulkorajojen valvonnasta säilyy viime kädessä jäsenvaltioilla. EU:n rooli on kehittää yhteistä politiikkaa ja mahdollistaa kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Toisin sanoen EU avaa meille uuden mahdollisuuksien tason kansallisten järjestelmien tueksi.

Siirtolaiskriisin puhkeamisen jälkimainingeissa julkaistiin EU:n globaalistrategia eli ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnitelma. Sen keskeinen ratkaisu vakauden säilyttämiseen Euroopassa on vahvistaa EU:n kykyä reagoida yllättäviin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin sekä sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

Mikä sitten on se taikakeino, jolla strategia toteutetaan?

Mielestäni yksi hyvä lähtökohta on varmistaa, että olemassa olevat järjestelmät alkavat toimia niin kuin niiden pitäisi.

Viime vuonna laittomien rajanylitysten määrä oli 92% pahinta piikkiä alhaisempi. Suunta on siis oikea. Seuraavaksi meidän on keskityttävä tehostamaan laittomasti maahantulleiden palautuksia, jotka eivät vielä suju yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Julkaistu IL-blogissa 15.5.2019.

Työn juhlaa kaikille – olisipa aihetta enemmänkin!, IL-blogi

30.4.2019

Tänään virittäydytään juhlimaan työtä. Aihetta onkin, mutta ei vielä tarpeeksi. Suomessa työllistämisen kankeat pelisäännöt sotivat edelleen sitä perustavanlaatuista merkitystä vastaan, mikä työllä on  yksilölle ja yhteiskunnalle. Monta tarpeellista työpaikkaa on vielä syntymättä.

Katseet kääntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Euroopanlaajuisesti viimeisen viiden vuoden aikana 85% uusista yksityisen sektorin työpaikoista on syntynyt juuri niistä. Suomessa on ollut perinteisesti vahva suuryrityskulttuuri, mutta viime vuosina työpaikkoja on syntynyt meilläkin eniten juuri pk-sektorille. Vauhtia vaan tarvittaisiin roimasti lisää.

Yritykset ovat kaivanneet joustavuutta työllistämisen edellytyksiin jo pitkään, mutta sitä ei ole edelleenkään läheskään tarpeeksi. Erityisen suurissa ongelmissa ovat pienet yritykset. Nykyisillä edellytyksillä on todella vaikeaa tehdä kannattavaa bisnestä.

Esimerkiksi määräaikaista työntekijää, joka ei ole jonkun sijainen, ei voi lomauttaa vaikka koko yrityksen tuotanto keskeytyisi kokonaan vaikkapa joksikin kesäkuukaudeksi. Tällainen kankeus koituu kaikkien tappioksi.

Euroopan komission tuoreimman raportin mukaan vuonna 2017 99,8% EU-maiden muista kuin rahoitusalan yrityksistä oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja ne työllistivät 66,4% väestöstä. Se, miten yrityksemme voivat ja miten kannattavaa niiden on työllistää, vaikuttaa koko kansantalouden tilaan. Siksi yritysten edellytyksiä palkata työntekijä olisi vastuutonta vaikeuttaa. Tarvittavat toimet ovat nimenomaan päinvastaisia.

Kasvu ei pääse tällä menolla koskaan kunnolla vauhtiin. Ilman kasvua meillä ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa haluttuja ja tarvittavia uudistuksia, eikä edes säilyttää nykyistä julkisten palvelujen tasoa. Eikä kestävää kasvua ole ilman korkeaa työllisyyttä.

Suunnitelmia ei voi rakentaa sen varaan, että työllisyys jotenkin kummasti kasvaisikin itsestään ennustettua nopeammin. Vaikka Suomen työttömyys on laskussa, ei tämänhetkinen tilanne anna syytä hengähtää helpotuksesta.

Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 80 prosenttiin. Nykyinen noin 73 prosenttia on tuhon tie koko Suomelle.

Kokoomus julkaisi tänään vastauksensa hallitustunnustelijan kysymyksiin. Puolueemme kynnyskysymyksissä hallitusvastuuseen tarttumiselle korostettiin taloutta ja  korkeaa työllisyyttä sen avaimena. Nämä kysymykset ovat ratkaisevia Suomen tulevaisuudelle pidempään kuin vain seuraavan hallituskauden ajan.

Malja siis työlle – olkoon sen tekeminen ja tarjoaminen Suomessa tulevaisuudessa entistä kannattavampaa!

Julkaistu IL-blogissa 30.4.2019.

Tahtoo Tampereelle – tunnissa!, IL-blogi

25.4.2019

Tunnin junayhteydet Tampereelta ja Turusta Helsinkiin olisivat kaikkien mielestä erinomainen juttu. Hiilidioksidipäästöt pienenisivät, bisnes luistaisi, ihmiset liikkuisivat entistä jouhevammin. Ratojen kunnostaminen supernopeille yhteyksille kuitenkin maksaa. Rahanreikiä on tunnetusti enemmän kuin rahaa.

Mutta eipä hätää – EU tulee apuun! Erityisesti pääradan kunnostamiseen Helsingistä Tampereelle ja pidemmällekin, Oulun kautta aina Tornioon saakka olisi saatavilla runsaastikin EU:n rahoitusta. Suomalaiset virkamiehet, maakuntalobbarit ja mepit ovat työnsä Brysselissä tehneet: Suomen pääratayhteys on saatu EU:n ns. TEN-T -infrakartalle.

Euroopan unionin ydinverkko yhdistää unionin alueella olevia talouden ja väestön solmukohtia toisiinsa, ideana tietysti tavaran ja ihmisten nopea liikkuminen yli jäsenvaltioiden rajojen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Mutta Suomi ei ainakaan tänä vuonna rahaa hakenut. Miksi ihmeessä?

Suomesta puuttuu ratayhtiö, joka hoitaisi keskitetysti hankkeen suunnittelemisen ja myös EU-rahoituksen hakemisen. Ilman ratayhtiötä rahaa ei kannata lähteä hakemaan. Hallituksen eron myötä hanke jäi tältä hallitukselta kesken, eikä virkamieshallitus ole pystynyt asiaa viemään eteenpäin. Ihmettelin hetken, että miksi ei? Kunnes saman tien tajusin, että ensin ministerit kirmasivat vaalikentille ja nyt vaalien jälkeen ministerit (puolueet) keskittyvät pohtimaan seuraavaa hallitusta.

Tämä on sääli, koska Brysselissä komission virkamiehet istuvat sormiaan pyöritellen ja odottavat Suomen rahoitushakemusta.

Ei olisi varmaan pahitteeksi, jos heinäkuussa työnsä aloittavassa EU-parlamentissa olisi kokeneita meppejä työtä jatkamassa. Voitaisiin vaikka katsoa sen perään, etteivät komission virkamiehet unohda Suomea, josta sitä hakemusta ei kuulu. Vaikka rahat on jo kartalle pistetty.

Tarttis tehrä jotain, koska tarttis päästä Tampereelle tunnissa, nääs.

Julkaistu IL-blogissa 25.4.2019

Iltalehti: Kysyimme mepeiltä suoraan, mitä he ovat tehneet Suomen hyväksi

20.4.2019

Europarlamentaarikko  Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo toimineensa tällä kaudella esittelijänä kaikista suomalaismepeistä eniten, yli 40 mietinnössä, neuvotelleensa Suomeen yli 20 miljoonaa euroa EU:n globalisaatiorahastosta ja edistäneensä Suomen maataloustukien jatkumista. Budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajana Sarvamaa on pystynyt turvaamaan suomalaisten etua  mm. Venäjän informaatiovaikuttamisen torjunnassa ja hiilinielujen laskentaa koskevassa LULUCF-asetuksessa.

Lue uutinen ›

Nato-jäsenyys takaisi rauhan Suomessa, IL-blogi

18.3.2019

Uskottava armeija ja kunnollinen sotilaallinen pelote ovat parhaat rauhan takeet nykymaailmassa. Itärajan taakse ei saa antaa aihetta edes leikitellä ajatuksella Suomen turvallisuuden uhkaamisesta. Järkevin puolustusteko olisi katkaista tällaisilta kuvitelmilta siivet jo etukäteen ja pysyvästi. Se tarkoittaa pelotteen kasvattamista mahdollisimman suureksi.

Vasta julkaistun puolustusvoimien, sisäministeriön ja ulkoministeriön yhteisen raportin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, puolustustoimintaan ja päätöksentekoon sitä enemmän mitä tiiviimmin olemme osa lännen puolustusjärjestelyjä. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole liittyminen Venäjän puolustusjärjestelyihin tai pesäeron tekeminen länsimaiden kanssa vaan uskottava puolustus.

Kansallisen puolustusjärjestelmämme suorituskyky riippuu olennaisesti paitsi sotilaiden osaamisesta myös puolustuksemme takana olevasta kokonaisvoimasta. Tarvitaan sekä laatua että määrää. Mutta liittoutumalla saadaan ennen kaikkea uskottava pelote.

Kansallisen itsemääräämisoikeuden sydämessä olevaan maanpuolustukseen on suhtauduttava vakavasti. Perinpohjaisen harkinnan lopputulema on kuitenkin selvä. Mitä enemmän teemme puolustusyhteistyötä länsimaiset arvomme jakavien maiden kanssa, sitä parempaan pystymme. Käytännössä se tarkoittaa EU- ja Nato-maita.

Molemmat perustettiin Euroopan raunioille toisen maailmansodan jälkeen. Molempien tehtävä on turvata maanosamme rauhaa ja luoda vakautta. Molemmat ovat demokraattisia kansainvälisiä järjestöjä. Molemmissa tehtävät päätökset koskettavat meitä suomalaisia. Vain yksi kuitenkin antaa jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Se, jonka jäseniä me emme ole.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toki ottanut pikkuhiljaa tulta alleen, mutta Natoon verrattuna se on hyvin vaatimatonta. Siitäkin huolimatta, että EU:lla on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja armeija, kun kansalliset puolustusbudjetit ja aktiiviset joukot lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Isoin budjetti on Yhdysvalloilla ja armeija Kiinalla.

Kylmä totuus on, että Nato on Suomelle paras paikka taata sotilaallinen koskemattomuutemme ja saada äänemme kuuluviin. Viimeiset 70 vuotta rauhaa ovat käytännössä perustuneet Yhdysvaltojen Euroopalle antamille takuille. Transatlanttinen puolustusyhteistyö edistää kiistatta vakautta ja tuo kaikille osapuolille lisäarvoa. On suorastaan uhkarohkeaa jättäytyä sen ulkopuolelle.

Suomen on sitouduttava sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön. Muut pienet eurooppalaiset valtiot ovat tämän ymmärtäneet jo hyvän aikaa sitten. Puolustuksesta puhuttaessa Suomen ja Ruotsin rinnastaminen toisiinsa ei ole paikallaan. Suomen nykyinen tilanne ja historia muistuttavat paljon enemmän Baltian maita. Nato-jäsenyys olisi rauhan tae myös meille.

Suomessa on vihdoin ymmärrettävä, että me emme ole liittoutumattomia. Olemme EU-maa. Lisäksi meillä on lukuisia eri maiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia. Olemme puolemme valinneet ja hyvä niin. Meiltä kuitenkin puuttuu se pahan päivän varalta olennainen tapaturmavakuutus.

Erilaiset yhteistyösopimukset tai EU:n niin kutsutut turvatakuut eivät tiukan paikan tullen ole haitaksi. Mutta niissä on yksi ratkaiseva puute: Ne eivät takaa sotilaallista apua. Naton ulkopuolelle jäämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.

Julkaistu IL-blogissa 18.3.