Uusi Suomi: Sarvamaa pitää ydinvoiman alasajamista järjettömänä ajatuksena

26.11.2019

Kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kritisoi ydinvoimalinjausta, joka löytyy EU-parlamentin päätelmien pohjaesityksestä.

Kyse on Euroopan parlamentin linjoista koskien EU:n ilmastotavoitteita. Parlamentti äänestää torstaina päätelmistään YK:n ilmastokokoukseen Madridiin. Sarvamaan mukaan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston kannattamana kirjattu ”kohta, jonka mukaan ydinvoima ei ole turvallista ja pitää ajaa alas koko EU:ssa”.

Päätöslauselmaesityksessä sanotaankin, että ydinvoima ei ole turvallista eikä kestävää ympäristön eikä talouden kannalta. Esityksessä ehdotetaan strategian kehittämistä ydinvoimasta luopumiseksi ja ydinvoimaloiden sulkemiseksi turvallisesti.

”On tietenkin selvää, että teemme kaikkemme estääksemme tämänlaisen järjettömän kannan pääsyn parlamentin ilmastokokouspäätelmiin. Tällaiset esitykset ovat erittäin vastuutonta ilmastopolitiikkaa ja vaarantavat vastuullisten ratkaisukeinojen, kuten juuri ydinvoiman, toiminnan tulevaisuudessa. Ydinvoiman poistaminen lisää kasvihuonekaasuja niiden vähentämisen sijaan”, Sarvamaa sanoo tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan ydinvoiman alasajo aiheuttaisi laajamittaista taloudellista tuhoa EU:n alueelle.
”Ydinvoima on myös suurin vähäpäästöisen energian lähde Suomessa. Tämä olisi omaan jalkaan ampumista”, Sarvamaa sanoo.

Myös kokoomuksen meppi Henna Virkkunen kommentoi kirjausta hiljattain Twitterissä.
”EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa valmisteltuun kannanottoon on esitetty useita muutoksia, muun muassa tuohon kohtaan. Ydinvoima on tehokas ja vakaa, sillä tuotetaan puolet EU-alueen päästöttömästä sähköstä. Ei tosiaankaan järkeä luopua”, Virkkunen tviittasi.

Lue uutiset aiheesta:

Uusi Suomi >
TS / Lännen Media >
Iltalehti >

Iltalehti: Näin vastavalitut mepit ajattelevat Euroopan polttavimmista kysymyksistä

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei halua antaa EU:lle oikeutta verottaa suoraan jäsenmaidensa kansalaisia, kuuluttaa ilmastopolitiikassa hiilidioksidipäästöjen kierrättämistä ja kannattaa EU:n ulkopuolisten pakolaiskeskusten perustamista. ”Suurimmat ongelmat liittyvät pakolaiskeskusten isäntämaiden poliittiseen epävakauteen, toisaalta hyötynä olisi tehokas viesti siitä, että EU ei ole halukas ottamaan hallitsemattoman kokoisia väkijoukkoja nopeasti alueelleen”, Sarvamaa perustelee.

Lue uutinen ›

Keskisuomalainen: Kuusi uutta euroedustajaa – nykyisistä mepeistä seitsemän uusi paikkansa

26.5.2019

Yli puolet eurovaaleissa valituista suomalaisista ovat jatkokaudelle pääseviä meppejä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on profiloitunut tiukan maahanmuuttopolitiikan, ”ilmastokiiman” vastustamisen ja päästörajoitusten tiukentamisen ajajana.

Lue uutinen ›

Helsingin Sanomat: EU-parlamentilla on huomattavaa valtaa ilmastokysymyksissä – Tällaisia kantoja suomalaisehdokkailla on

15.5.2019

”En usko tällaisen ’veroa veron päälle’ -politiikan ratkaisevan yhtään maailman ongelmaa”, europarla­mentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) perustelee kielteistä kantaansa EU:n lentoveroon. Äänestäjän kannattaa EU-vaaleissa ottaa ilmastoasiat huomioon, sillä Euroopan parlamentti on tärkeä  globaali ilmastopoliittinen toimija.

Lue uutinen ›

Elävä Helsinki: Helsingistä Brysseliin

13.11.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Sarvamaa vaatii EU-parlamentin rekkarallin lopettamista

26.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) paheksuu voimakkaasti EU:n jäsenvaltioiden päättäjien antamaa huonoa esimerkkiä ympäristön suojelemisessa ja kestävissä toimintamalleissa. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin loputon rekkaralli kahden istuntomaan välillä rapauttaa samalla EU:n kunnioituksen kansalaisten silmissä.

– On uskomatonta, miten parlamentti edellyttää säätämillään asetuksilla ja direktiiveillä yrityksiltä ja kansalaisilta mittavia ponnisteluja ilmaston ja ympäristön pelastamiseksi. Ja samaan aikaan päätöksiä tekevät mepit ja koko EU:n koneisto syytää päästöjä ja tuhlaa energiaa sekä rahaa siirtymällä 12 kertaa vuodessa Brysselistä Strasbourgiin, Sarvamaa sanoo.

– Nyt kielletään mehupillit ja ilmapallopidikkeet. Varmaan ihan hyvä niin. Mutta tässä pätee vanha sanonta: Ei pidä kauhalla vaatia, jos lusikalla antaa, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan mukaan EU:n tekemä ympäristölainsäädäntö on vastuullista ja välttämätöntä. Mepit eli europarlamentaarikot ovat itse vaatineet yhden istuntopaikan käytäntöön siirtymistä kymmenissä eri yhteyksissä, viimeksi tällä viikolla täysistunnon äänestyksessä vuoden 2019 EU-budjetista.

Vastuu päätöksestä kuuluu Sarvamaan mukaan EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.
– Jäsenmaat saattavat koko EU:n olemassaolon kyseenalaiseksi huonolla esimerkillä. Hallitusten pitäisi puolueista riippumatta käsittää, miten suuresta PR-ongelmasta tässä on kyse. Kahden maan istuntoja ei kyetä lopettamaan, koska muut jäsenvaltiot eivät koe, että päätöksen jarruna olevaa Ranskaa kannattaa vaivata tällä asialla, Sarvamaa lataa.

Euroopan parlamentin siirtäminen Belgian Brysselistä Ranskan Strasbourgiin maksaa selvitysten mukaan noin 650-800 miljoonaa euroa viiden vuoden vaalikauden aikana. Brysselistä siirretään kymmenillä rekka-autoilla joka kuukausi edestakaisin valtava määrä tavaraa, mukaan lukien 751 euroedustajan matkalaatikko. Lisäksi parlamentin kuljetuksiin tarvittavista noin sadasta henkilö- ja pakettiautosta noin 80 siirretään edestakaisin rekkojen kyydissä.

Hiilidioksidipäästöihin pitää laskea edustajien liikkumisen lisäksi vähintään 2500 parlamentin ja komission virkamiehen matkustaminen. Lisäksi Strasbourgin täysistuntoihin matkustaa kuukausittain tuhansia muita ihmisiä, kuten edunvalvojia ja toimittajia.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on EU:n rahankäyttöä valvovan talousarvion valvontavaliokunnan jäsen ja poliittisen ryhmänsä EPP:n koordinaattori.

Lisätietoja: Poliittinen avustaja Aleksi Hyvätti, +32 2 28 47 647.

Maaseudun Tulevaisuus: Petri Sarvamaa: ”EU:n maatalouspolitiikka suosii nykyisellään liiaksi suurtilallisia”

25.2.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa nuorten viljelijöiden asemaa on parannettava ja alkutuotannon tukemista painotettava. ”Viherryttämisestä tuli aivan liian monimutkainen tukijärjestelmä, eikä se ole edes osoittautunut ympäristöllisesti erityisen tulokselliseksi. Vaatimukset ovat olleet normaalia viljelystapaa vastaavia ja lopputuloksena on saavutettu lähinnä lisäbyrokratiaa”, Sarvamaa lisää.

Lue uutinen ›

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäbioenergian kestävyyskriteerit jakavat suomalaisten meppien mielipiteet

15.1.2018

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona uusiutuvan energian direktiivistä. Tärkeitä kysymyksiä ovat biopolttoaineiden valmistuksen tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden raaka-aineet. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan biopolttoaineiden tukemisen lähtökohtina voisivat olla liikennejärjestelmän suunnittelun tehostaminen sekä energia tehokkaampien ajoneuvojen tuotannon suosiminen.

Lue uutinen ›

Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa: ”Ollaan sellaisessa tilanteessa, että yksi Suomi pelastaa maapallon ilmastonlämpenemiseltä”

6.9.2017

Keskustelu EU:n hiilinielujen laskentatavasta ja sen vaikutuksesta suomalaiseen metsätalouteen huipentuu syksyllä Euroopan parlamentin äänestykseen. Tällä hetkellä LULUCF-päätösten tulevaisuus vaikuttaa painajaismaiselta, mutta Petri Sarvamaa (kok., EPP) on optimistinen ja yrittää vaikuttaa muihin europarlamentaarikkoihin.

Lue uutinen ›

Ilmasto- ja energiapolitiikka vie leivän suusta, Uusi Suomi

6.2.2014

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on ollut 10 vuotta kestänyt sarja johdonmukaisesti epäjohdonmukaisia päätöksiä. Olemme taistelleet ilmastomuutosta vastaan viemällä työpaikkojamme ja tuomalla takaisin hyödykkeitä ja palveluja, joiden tuottamisessa ei CO2-päästöissä ole säästelty.

Siitä huolimatta Euroopan parlamentin täysistunto oli tällä viikolla jälleen kerran sitä mieltä, että politiikka on ollut menestyksellistä ja jopa roolimalli muulle maailmalle.

Äänestimme keskiviikkona unionin ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivoista vuoteen 2030 saakka. Enemmistö mepeistä halusi yhä, että EU jatkaa kolmen sitovan tavoitteen linjalla. Komissiossakin on jo ymmärretty, että tämä politiikka vie Euroopan talouden perikatoon. Mutta parlamentissa enemmistö ei ole sitä vielä käsittänyt.

Yksi järkyttävä esimerkki äänestyksestä kertoo paljon. Täysistunto poisti mietinnöstä toteamuksen siitä, että vuosien 2005-2012 aikana energiahinnat nousivat Euroopassa 38% kun ne Yhdysvalloissa laskivat 4 prosenttia. Tämän vaikutuksesta Euroopan kilpailukykyyn ei siis saisi esittää edes huolestumista!

Ketä tässä huijataan? Itseämme.

Äänestin tietenkin tätä mietintöä vastaan. Äänestin vastaan, koska uskon, että on yhdestoista hetki ryhtyä reivaamaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa suuntaan, joka antaa EU:n jäsenvaltioiden talouksille edes mahdollisuuden pärjätä globaalissa kilpailussa. Jo yhdessäkin sitovassa tavoitteessa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 40 prosenttia vuoteen 2030 on tarpeeksi tekemistä. Samalla puhutaan jo 80-95 prosentin vähennyksestä vuoteen 2050, eikä edes se riitä vihreille.

Euroopan tasolla emme kestä enää yhtään enempää uusiutuvan energian tukemista julkisilla varoilla, varsinkin kun ydinvoiman rakentamisesta ei ole saatu ratkaisua Euroopan energiatarpeisiin. Eikä liuskekaasullekaan haluta antaa mahdollisuutta. Esimerkkinä ja mallimaana esitetty Saksa tukee uusiutuvia 25 miljardilla eurolla vuodessa, ja on nykytiellään matkalla kohti 100 miljardin tukieuron vuotuista tasoa.

Tällä ei ole enää mitään tekemistä markkinatalouden kanssa. Poliittisesti voisimme ehkä antaa markkinoille riittävän viestin ympäristöystävällisyyden toteuttamisesta pienemmälläkin hintalapulla. Nykyinen hintalappu nimittäin johtaa Euroopan, ja siinä sivussa Suomenkin kurjistumiseen.

Tässä on nyt kyse todellakin lapsistamme ja heidän lapsistaan. EU:n politiikkaa on muutettava.

Julkaistu Uudessa Suomessa 6.2.2014.