Maaseudun Tulevaisuus: Meppijoukko vaatii Unkarin rahoituksen jäädyttämistä

2.4.2020

Noin 20 hengen joukko Euroopan parlamentin jäseniä on lähettänyt EU-instituutioille kirjeen, joka kritisoi Unkarin toimia. Ensimmäisten allekirjoittaneiden joukossa ovat suomalaismepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

”Populistihallitukset käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat läpi lakeja, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan autoritäärisiksi järjestelmiksi EU:n sisällä.”

Lue koko uutinen täältä>

Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

• Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

• Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

• Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

• Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

• Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

• EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

• EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

• Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Tyttöjen silpomisen torjuminen kehitysavun ehdoksi

11.2.2020

Petri Sarvamaa (kok.) esittää Euroopan parlamentin Strasbourgin täysistunnossa sitovia EU:n toimia tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Parlamentti äänestää huomenna julkilausumasta, jossa edellytetään EU:ta luomaan strategia silpomisen lopettamiseksi kaikkialla maailmassa.

Lue uutinen >

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019

Aamulehti: EU:lle rankaisukeino arvoja rikkovia jäsenmaita varten

5.4.2019

EU on saamassa tehokkaan rankaisukeinon niitä jäsenmaitaan kohtaan, joissa EU:n hyväksymiä oikeusvaltioperiaatteenmukaisia arvoja on loukattu. ”Ennen tätä päätöstä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen, voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo.

Lue uutinen ›

Sarvamaan oikeusvaltiolaki hyväksyttiin Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 4.4. europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) neuvotteleman oikeusvaltioperiaatteen ja EU-tuet yhdistävän budjettilakiesityksen kannakseen ensimmäisessä käsittelyssä. Sen mukaan jäsenvaltion EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella.

”EU-budjetti on veronmaksajien rahaa. Sen käytölle on oltava tiukat ehdot. Tavallisten yhteisiä pelisääntöjä kunnioittavien suomalaisten pussista ei pidä tukea oikeusvaltion ja demokratian keskeisiä periaatteita härskisti rikkovia jäsenmaita”, Sarvamaa sanoo ja korostaa tarvetta kurinpidolle.

”Pallo on virallisesti jäsenvaltioilla. Meppien kanta on nyt lyöty lukkoon parlamentin ensimmäisessä luennassa. Tämän pohjalta aloitetaan kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenvaltioiden kanssa viimeistään heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella”, Sarvamaa kommentoi käsittelyn seuraavia vaiheita.

”Kyse ei ole maan nimestä, mutta jakolinjat kulkevat kuitenkin selvästi vanhojen jäsenvaltioiden ja 2000-luvulla liittyneiden välillä. Myös parlamentissa, vaikka uuden lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin puututtaisiin nimenomaan ilman politikointia ja tasapuolisesti. Samalla suojeltaisiin EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan eurooppalaisen arvoyhteisön rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. ”Tarvitaan selkeästi parempaa kurinpitoa ja myös oikeita seuraamuksia”, Sarvamaa perustelee tarvetta uudelle EU-budjettilaille.

”Tällä hetkellä yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon, perusoikeuksien ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenvaltiot ovat asiasta yksimielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki ovat luvanneet näitä arvoja kunnioittaa”, Sarvamaa kertaa EU-perussopimusten artikloita kaksi ja seitsemän.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattori Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

Verkkouutiset: Petri Sarvamaan oikeusvaltiolaki hyväksyttiin

4.4.2019

”Meppien kanta on nyt lyöty lukkoon parlamentin ensimmäisessä luennassa. Tämän pohjalta aloitetaan kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenvaltioiden kanssa viimeistään heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo neuvottelemansa uuden budjettilain jatkokäsittelystä.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa ja Heidi Hautala ottivat yhteen Venäjä-laista

8.3.2019

Europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok., EPP) ja Heidi Hautala (vihr.) ovat eri linjoilla ihmisoikeuksia ja henkilöpakotteita koskevan lainsäädännön nimeämisestä Sergei Magnitskin mukaan. Sarvamaa ihmettelee Hautalan voimakasta vastahyökkäystä artikkeliin, joka käsittelee Hautalan roolia kyseisen lain synnyssä. ”Daily Beastin juttu on normaalia journalismia”, sanoo Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Yle: Suomalaismepit eri linjoilla EU:n pakotelauselmasta – Sarvamaa: Hautala toimii samaan suuntaan kuin Kreml

6.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) arvostelee vihreiden Heidi Hautalaa Venäjän etujen myötäilystä. Hautala on vastustanut Sergei Magnitskin nimen mainitsemista korruption vastaisessa päätöslauselmassa. ”Kremlin intressissä ei ole se, että Magnitskia liitetään EU-lainsäädännössä ihmisoikeuksiin. Venäjä ei pidä siitä, että EU:ssa puuhataan sen nimistä juttua”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen

Jouluiset terveiset Euroopan parlamentista, Uutiskirje

18.12.2018

Vuoden viimeisten viikkojen aikana olen työskennellyt erityisesti EU:n vuoden 2019 budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin yhteen kytkevän lakiesityksen parissa. Tavoitteenani on varmistaa, että veronmaksajien rahat käytetään yhteisten sääntöjen mukaisesti ja niillä aloilla, joissa eurooppalainen yhteistyö todella tuo lisäarvoa. Valitettavasti täysistunnon kanssa samaan aikaan Strasbourgissa tapahtui todella surullinen ampumavälikohtaus, osanottoni uhreille ja omaisille.

Suomalaisen tuottajan asialla

Poliittiset ryhmät ja valiokunnat kokoontuivat joulukuun alussa Brysselissä viimeistä kertaa ennen joulutaukoa. Toimin raportöörinä, kun 32 EU:n erillisviraston vuoden 2017 sääntöjenmukaista toimintaa tarkistetaan. Virastojen vastuuvapausmenettelyyn liittyen tapasin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston edustajia ja talousarvion valvontavaliokunnassa aloitimme virastojen johtoportaiden kuulemiset.

Maatalousvaliokunta käsitteli meille suomalaisille merkittävää asiaa, kun se keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 2020-luvulla. Allekirjoitin valiokunnan käsittelyssä olleeseen esitykseen 50 muutosesitystä, jotka kaikki tähtäävät siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa menestyksekkäästi.

Viikon aikana tapasin myös pohjoissuomalaisia viljelijöitä, joiden kanssa puhuin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta. Kävimme tärkeän keskustelun siitä, miten esimerkiksi turvemaiden kyntökielto sekä maataloustukien tukikatto vaikuttaisivat suomalaisiin tuottajiin. Suomen valtion omistaman kehitysmaille rahoitusta ohjaavan FinnFundin edustajien kanssa taas käsittelimme ehdotettua EU-Afrikka investointikumppanuutta ja erityisesti sitä, miten Afrikkaan istutettaisiin lisää metsää. Tällä hankkeella olisi erinomainen panos/tuotto -suhde, se lisäisi taloudellista hyvinvointia Afrikassa ja vähentäisi näin muuttoliike-tarvetta Eurooppaan.

Itsenäisyyspäivää kunnioitin tasavallan presidentin vastaanotolla. Suomen itsenäisyyden juhliminen on aina yhtä arvokasta ja tärkeää.

Ihmisoikeuksien puolesta, valeuutisia vastaan

Allekirjoitin yhdessä yli 50 muun mepin kanssa vetoomuksen Venäjällä vankilassa kuolleen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin mukaan nimetyn lain puolesta. Vetoomuksessa vaadimme Euroopan laajuista ihmisoikeuslakia, joka asettaisi kovat sanktiot myös Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeuksien rikkojille. Uskon, että erityisesti Venäjän suhteen on vaarallista pidättäytyä suorasta puheesta ja laki on syytä nimetä Magnitskin mukaan.

Joulukuun puolivälissä Strasbourgin täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2019 EU-budjetista saavutetun sovun parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tärkein yksityiskohta oli aloite, joka takaa 3 miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisia vastaan. Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa ensi kevään eurovaaleihin on suhtauduttava vakavasti. Vastassa on todella kehittynyt ja hyvin rahoitettu koneisto. Olen ajanut aloitetta pitkäjänteisesti muun muassa romanialaisen mepin Siegfried Mureșanin kanssa.

Parlamentin ja jäsenmaiden saavuttama sopimus kasvatti budjettia noin 200 miljoonaa euroa komission toiseen ehdotukseen verrattuna. Tutkimukseen ja koulutukseen neuvottelemamme lisärahoitus rakentaa parempaa tulevaisuutta eurooppalaisille.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava

Strasbourgin viikon merkittävimmät päätökset valiokuntatasolla liittyivät oikeusvaltioperiaatetta koskevaan budjettilakiin. Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä EU-rahoituksen yhdistävän lakiehdotuksen, jonka esittelijä olen. Jo edellisellä viikolla olimme päässeet yhteisymmärrykseen muiden europuolueiden neuvottelijoiden kanssa.

On tärkeää, että voimme puuttua huolestuttavaan demokratian ja sananvapauden vastaiseen kehitykseen EU-maissa nopeasti. Veronmaksajien rahat on käytettävä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. EU ei voi rahoittaa jäsenvaltioita, joissa oikeuslaitos ei ole itsenäinen tai media ei saa toimia vapaasti. Parlamentin täysistunto äänestää ehdotuksesta tammikuussa ja tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Joulu on jo lähellä ja nyt on syytä rauhoittua perheen parissa. Ensi keväänä minulla on esittelijänä eli raportöörinä työpöydälläni 34 mietintöä, jotka on saatava valmiiksi ennen toukokuun vaaleja.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Terveisin,
Petri